Lue keskustelun säännöt.
Katkeruus puolison työnkuvaa kohtaan
25.08.2023 |
Minulla on jokin ongelma itseni kanssa, kaipaisin näkökulmia ja apua. Puoliso tekee hyvin erilaista työtä verraten minuun.
Puolisolla useita kertoja viikossa ns. Edustustilaisuuksia. Pukeudutaan ja laittaudutaan, mennään asiakkaiden tai kollegoiden kanssa hienoihin tapahtumiin ja ravintoiloihin, matkustusta vaativa työ ja yövytään kaupunkien parhaimmissa hotelleissa. Työ on paljon hienompaa kuin omani. Syödään hienoissa ravintoloissa, pidetään hauskaa (alkoholi ja sauna- / ravintolaillat kuuluu työnkuvaan).
Tunnen itseni katkeraksi. Hänen arki on käydä monta kertaa viikossa ravintoloissa, osallistua erilaisiin elämystapahtumiin ja nukkua hienoissa hotelleissa. Minun arki kotona suorittavassa työssä ja huolehtia lapsiarjesta. Viikonloput kun hänellä vapaata, syödään makaronia ja jauhelihaa ja punnitaan ne makaronit kun on viikko herkuteltu. Minun kanssa ei luonnollisesti kiinnosta lähteä esim ravintolaan, sehän on hänelle arkipäivää.
Olen siis toisinsanoen puolisolleni kateellinen hänen työstään. Minua ottaa päähän ja olen alakuloinen/vihainen kun hän jossain työmatkalla. Ei sen näin pitäisi olla. Kuinka saan käsiteltyä itseni kanssa, ettei hänen hieno työ ole minulta pois? Että olisin aidosti iloinen hänen puolestaan, kun pääsee syömään, tapahtumiin ja nauttii elämästä? Nyt en ole. Olen vain vihainen ja katkera.
Ei ilahduta yhtään kuulla suunnitelmia, mitä hienoa hän tällä kertaa on järjestämässä omalle tiimilleen, mihin ravintolaan mennään illalliselle ja mitä huikeita aktiviteetteja on suunniteltu parin päivän tiimipalavereiden ympärille. Ottaa vain hemmetisti päähän kuunnella, enkä ole yhtikäs iloinen.
Asia ei ole uusi, puhutaan vuosista kun näin on ollut enkä missään vaiheessa ole ollut asian kanssa mitenkään päin sinut.
Vertaistukea ja kokemuksia sekä neuvoja asian työstämiseen itseni kanssa kaipaisin?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt särähtää korvaan se, että kolme kertaa viikossa on jossain työmenossa.... Kumma jos minkään firman kukkaro kestää moisen edustuskestityksen ja useat hotelliyöpymiset. Käsittääkseni firmat ovat alkaneet kiristää juuri näistä menoista koska huomattiin, että koronankin aikana hommat pyöri ilman näitä ns turhia menoja.
Tunnen aika paljon ihmisiä ja eri toimialoilta, eri kokoisista firmoista, globaali/kansallinen enkä tiedä kenenkään olevan työreissussa 3krt/vko vuoden ympäriinsä. Etenkin kun on korona vielä aivan täysin selättämättä. Tuskin sentään koronan aktiiviaikoina oli aina liesussa?
En usko sitäkään etteikö miehesi nauttisi näistä 'pakollisista' työjutuista. Jos hän ei niistä nauti, sitten hän miettisi keinoja, joilla menoja voisi vähentää.
Eli, mielessäni heräsi epäilys siitä että onko oikeasti sillä missä sanoo olevansa.
Ap on trolli. Etkö tunnista kirjoitustavasta?
Meidän firmassa ainakin myyntihommissa oleva tyyppi joutuu juoksemaan asiakkaiden ja pontentiaalisten asiakkaiden kanssa illallisilla, baareissa ja ties missä pari kertaa viikossa. Kuukausittain joutuu myös olemaan hotellissa yötä tai viemään asiakkaita kalastamaan, saunomaan ja ties mitä.
Hän on myös sanonut, että kokee sen todella uuvuttavana, jonka takia on ulkoistanut meidän tiimille meidän asiakkaiden kestitsemisen (jonka koen itsekin uuvuttavana).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että kaikilta ap:ta myöden menee nyt ohi ongelman ydin.
Ongelma EI OLE se, että miehellä on tommosia työtehtäviä tai se, että ap ei pääse itse ravintolaan.
Ongelma sen sijaan ON se, että nyt ap:n mies ei tee yhtikä mitään erityistä perheensä tai puolisonsa kanssa. Työhulinat aiheuttavat sen, että miehestä on varmaan mukavaa ja rentouttavaa olla kotona eikä jossain ravintoloissa tai tapahtumissa.
Olen kuullut vastaavan tapauksen jossa muu perhe oli hermona, kun isä joutui työssään lentelemään ympäriinsä ja yöpymään hotelleissa, eikä siksi halunnut ikinä esim. etelänlomalle saati johonkin roadtripille tms. Muut taas olisivat halunneet matkustaa ja nähdä maailmaa PERHEENÄ.
Se ei siis ole ratkaisu että "mene yksin/kaverin ravintolaan!" Siellähän on vain masentavaa väärässä seurassa, jos siellä haluaisi olla oman rakkaan puolison kanssa.
Mielestäni ap:n paras lause tässä ketjussa on se että hän haluaa luoda parisuhdemuistoja puolisonsa kanssa. Kun tämä kohta saadaan kuntoon, niin sitten ei enää ollenkaan harmita puolison työnkuva.
Vierailija kirjoitti:
Kun omaankin tylhön sisältyy edustusvelvollisuuksia, ymmärrän hyvin, ettei ravintoloissa huvita enää viikonloppuna käydä, ja mieluummin nuukkuukin omassa sängyssä kuin jossain hotellissa. Se oma koti on silloin juhlaa ja luksusta.
Mutta kun aapeelle oma koti on ankeaa arkea, niin olisiko sitä syytä piristää jotenkin. Paitsi tuo yllä esitetty että mene ravintolaan omien kavereidesi kanssa, kannattaa ehkä kysyä myös, onko teidän koti aapeelle mielen mukainen paikka? Miten siitä voisi tehdä enemmän sellaisen?
Kodissa eikä sen puitteissa ei ole mitään vikaa. Tämä on myös minun unelmakoti ja pidän kaikesta. Voin käydä milloin vain sushia tai wolttia tai pitää juustoillan. Yksin se ei tunnu vain niin kivalta :) ja puolison kanssa sitä tehdessä, tulee vain fiilis ettei tässä ole hänelle mitään niin erikoista tai kivaa kuin minulle. Hänen nautinnot on eri levelillä omieni kanssa. Siltä minusta tuntuu, ei hän ole niin sanonut. Eli poden alempiarvoisuutta jollain tasolla myös.
Ap
Fiilis että hän on tyytyväinen kotielämään? Silloinhan hän voi hoitaa kotia jos sinä käyt joka pe tai la ystävien kanssa jossan lasillisella ja syömässä. Laitat kotityöt ylös paperille siksi aikaa tehtäväksi. Tasa- arvo.
Luulen että tilanne on vain hyväksyttävä, jos sille mitään ei voi tehdä. Itse sinuna opettelisin pyörittämään sitä omaa arkea ja elämää mieluisasti ja sisällyttämään siihen luksusta, josta nautit.
Puolisolta ei voi odottaa että tekee sinut onnelliseksi. Toki ymmärrän, että ravintolaillalliset on eri yksin kuin yhdessä. Samoin viikonloppureissut.
Itse olin pitkään sinkku ennen parisuhdetta. Meidän suhde toimii juuri siksi niin hyvin. Mies tienaa puolet enemmän kuin minä. On vähän väliä ties missä laskettelemassa kavereiden kanssa. Koen joskus hieman kateutta; mutta en enää juuri. Itsekin harrastan arkena vaikka mitä, aloitin uusia harrastuksia, tapasin uusia ihmisiä, viihdyn yksin ja teen mikä minua kutsuu.
Puoliso ei muutenkaan jaa kaikkia mielenkiinnon kohteitani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikähän ihme mahtaa olla ap:n miehen työnkuva ja teollisuudenala, jos sillä on monta kertaa viikossa asiakkaiden viihdyttämistä. Jos se on asiakkuuspäällikkö, niin on aika ihme-setä jos sillä on salkussaan niin paljon asiakkaita, että niiden kestittämisessä on noin paljon töitä. Lisäksi kun viime vuosina on sellainen trendi ollut, että asiakkaatkaan ei halua hirveesti mihinkään iltahiminkeihin osallistua, vaan hoitaa asiat työaikana ja pitää erillään vapaa-ajan, niin ihmetys vaan lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paskalta diililtähän tuo kuulostaa. Mitä työstämistä tuossa on? Miksi sinun pitäisi olla iloinen siitä, että puoliso nauttii lihapadoista ja sinun osasi on punnita makaroneja?
Eihän sitä voi olla kateellinen sille joka kantaa rahasäkit kotiin ja tarjoaa hyvän elämän. Vaihtoehtona on ero. Punkt.Slut.
Tienaan itsekin riittävästi, +70t/vuosi. Oma työni on myös ylempi toimihenkilö, mutta työnkuva ja yrityskulttuuri aivan eri maailmasta.
Ap
Ymmärrän harmituksen, kyllä itseänikin ottaisi päähän, jos puolison kaikki hauska olisi kodin ulkopuolella. Koska siltähän se näyttää, että puolisosi ainkain jossain määrin nauttii menoistaan.
Nyt on aika sinun kertoa avoimesti tuntemuksista ja toiveistasi. Kyllä teidän tuloillanne on varaa järjestää omalle perheelle ja omalle puolisolle kivoja juttuja. Tai jopa niin, että sinä keksit itsellesi nautinnollisia asioita ja toteutat ne. Kyllähän nuo iltamenot tarkoittavat suurempaa vastuuta arkisin sinulle, kun puolisolla on iltamenoja. Nyt rohkeasti puheeksi ja toimeksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paskalta diililtähän tuo kuulostaa. Mitä työstämistä tuossa on? Miksi sinun pitäisi olla iloinen siitä, että puoliso nauttii lihapadoista ja sinun osasi on punnita makaroneja?
Eihän sitä voi olla kateellinen sille joka kantaa rahasäkit kotiin ja tarjoaa hyvän elämän. Vaihtoehtona on ero. Punkt.Slut.
Tienaan itsekin riittävästi, +70t/vuosi. Oma työni on myös ylempi toimihenkilö, mutta työnkuva ja yrityskulttuuri aivan eri maailmasta.
Ap
AP: "Minun arki kotona suorittavassa työssä ja huolehtia lapsiarjesta."
Myös AP: "Tienaan +70t/vuosi"
Johtopäätös: huono provo.
Niin varmasti sellaisen mielestä, joka ajattelee automaattisesti tällaisesta tilanteesta, ettei toisella ole koulutusta ja työskentelee matalapalkkaisella alalla :) Minulla on hyvä koulutus ja palkkatyön lisäksi ihan omalla panoksella ansaittuja pääomatuloja. Sellainenhan ei tietenkään ole mahdollista, vaan porvoosta :)
Ap
Ps. Palkkatyön vuosiansiot +70t, pääomatulot tulee vielä päälle 👍
Ap
Olet tehnyt tämän saman avauksen ennenkin, olet meille tuttu tarinatäti. Burned.
ei täti vaan setä
Homoko. Ei ole kuin nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun omaankin tylhön sisältyy edustusvelvollisuuksia, ymmärrän hyvin, ettei ravintoloissa huvita enää viikonloppuna käydä, ja mieluummin nuukkuukin omassa sängyssä kuin jossain hotellissa. Se oma koti on silloin juhlaa ja luksusta.
Mutta kun aapeelle oma koti on ankeaa arkea, niin olisiko sitä syytä piristää jotenkin. Paitsi tuo yllä esitetty että mene ravintolaan omien kavereidesi kanssa, kannattaa ehkä kysyä myös, onko teidän koti aapeelle mielen mukainen paikka? Miten siitä voisi tehdä enemmän sellaisen?
Kodissa eikä sen puitteissa ei ole mitään vikaa. Tämä on myös minun unelmakoti ja pidän kaikesta. Voin käydä milloin vain sushia tai wolttia tai pitää juustoillan. Yksin se ei tunnu vain niin kivalta :) ja puolison kanssa sitä tehdessä, tulee vain fiilis ettei tässä ole hänelle mitään niin erikoista tai kivaa kuin minulle. Hänen nautinnot on eri levelillä omieni kanssa. Siltä minusta tuntuu, ei hän ole niin sanonut. Eli poden alempiarvoisuutta jollain tasolla myös.
Ap
Eli sinut tekee onnelliseksi se, että puoliso tykkää samoista asioista kuin sinäkin, kompromissit itse tehtävien asioiden suhteen eivät riitä. Vaihtoehtoja näen neljä:
Puoliso vaihtaa työnkuvaansa niin monotoniseksi, että ravintolaillat vapaa-ajalla taas kiinnostavat.
Sinä vaihdat työkuvaasi sellaiseksi, että sinua kiinnostaa vapaa-ajalla kotona olo.
Hyväksyt sen, että et teillä on erilaiset kiinnostuksen kohteet ja sisältö parisuhteeseen muodostuu keskusteluista ja yhdessä olosta, ei tekemisestä ja niiden puitteista. Toki puolison täytyy pystyä olemaan henkisesti läsnä siellä kotona.
Ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paskalta diililtähän tuo kuulostaa. Mitä työstämistä tuossa on? Miksi sinun pitäisi olla iloinen siitä, että puoliso nauttii lihapadoista ja sinun osasi on punnita makaroneja?
Eihän sitä voi olla kateellinen sille joka kantaa rahasäkit kotiin ja tarjoaa hyvän elämän. Vaihtoehtona on ero. Punkt.Slut.
Tienaan itsekin riittävästi, +70t/vuosi. Oma työni on myös ylempi toimihenkilö, mutta työnkuva ja yrityskulttuuri aivan eri maailmasta.
Ap
Ymmärrän harmituksen, kyllä itseänikin ottaisi päähän, jos puolison kaikki hauska olisi kodin ulkopuolella. Koska siltähän se näyttää, että puolisosi ainkain jossain määrin nauttii menoistaan.
Nyt on aika sinun kertoa avoimesti tuntemuksista ja toiveistasi. Kyllä teidän tuloillanne on varaa järjestää omalle perheelle ja omalle puolisolle kivoja juttuja. Tai jopa niin, että sinä keksit itsellesi nautinnollisia asioita ja toteutat ne. Kyllähän nuo iltamenot tarkoittavat suurempaa vastuuta arkisin sinulle, kun puolisolla on iltamenoja. Nyt rohkeasti puheeksi ja toimeksi!
Yleensä tuollainen ulkopuolelta päin katsottuna työhauska on lopulta kuitenkin vain työtä, eikä hauskaa. Sitä siis tekee työkseen päivästä ja vuodesta toiseen.
Äitini ei voinut ymmärtää miten työmatkat ja hotelliyöpymiset voivat olla raskaita, kun olihan hänkin ollut isän mukana työmatkalla... ihanaa syödä aamupalaa rauhassa ja lukea kaikki lehdet. Ei ymmärtänyt, että töissä oleva ei koe matkaansa noin.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paskalta diililtähän tuo kuulostaa. Mitä työstämistä tuossa on? Miksi sinun pitäisi olla iloinen siitä, että puoliso nauttii lihapadoista ja sinun osasi on punnita makaroneja?
Eihän sitä voi olla kateellinen sille joka kantaa rahasäkit kotiin ja tarjoaa hyvän elämän. Vaihtoehtona on ero. Punkt.Slut.
Tienaan itsekin riittävästi, +70t/vuosi. Oma työni on myös ylempi toimihenkilö, mutta työnkuva ja yrityskulttuuri aivan eri maailmasta.
Ap
AP: "Minun arki kotona suorittavassa työssä ja huolehtia lapsiarjesta."
Myös AP: "Tienaan +70t/vuosi"
Johtopäätös: huono provo.
Tämä suorittava työ oli huono sanavalinta joka johtaa harhaan ja saa kulostamaan tämän epätodelta. Lähinnä vertaus omasta työstä verrattuna puolison työnkuvaan tuli mieleen vain sana suorittava, eikä se lasten ja kodin pyörityksessäkään tunnu muulta kuin suorittamiselta. Oman haastavan työn lisäksi. Suorittamista vain. Verrattuna toiseen osapuoleen, jonka arki ja elämä hyvin erilaista.
Ap.
Joo joo.
Keksi vielä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että kaikilta ap:ta myöden menee nyt ohi ongelman ydin.
Ongelma EI OLE se, että miehellä on tommosia työtehtäviä tai se, että ap ei pääse itse ravintolaan.
Ongelma sen sijaan ON se, että nyt ap:n mies ei tee yhtikä mitään erityistä perheensä tai puolisonsa kanssa. Työhulinat aiheuttavat sen, että miehestä on varmaan mukavaa ja rentouttavaa olla kotona eikä jossain ravintoloissa tai tapahtumissa.
Ei, vaan ongelma on että Ap on satuhenkilö, jonka tarina muuttuu sen edetessä. Hyvää tarkoittavat ohjeet hypätään yli, ja "tietoa" annetaan perinteiseen AV-tapaan tipoittain sen mukaan, mikä todennäköisesti tuottaa eniten vastauksia. Tämä on niin nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että kaikilta ap:ta myöden menee nyt ohi ongelman ydin.
Ongelma EI OLE se, että miehellä on tommosia työtehtäviä tai se, että ap ei pääse itse ravintolaan.
Ongelma sen sijaan ON se, että nyt ap:n mies ei tee yhtikä mitään erityistä perheensä tai puolisonsa kanssa. Työhulinat aiheuttavat sen, että miehestä on varmaan mukavaa ja rentouttavaa olla kotona eikä jossain ravintoloissa tai tapahtumissa.
Ei, vaan ongelma on että Ap on satuhenkilö, jonka tarina muuttuu sen edetessä. Hyvää tarkoittavat ohjeet hypätään yli, ja "tietoa" annetaan perinteiseen AV-tapaan tipoittain sen mukaan, mikä todennäköisesti tuottaa eniten vastauksia. Tämä on niin nähty.
Mitä tarkoitat? En ole jokaiseen kommenttiin vastannut. Kaikki joissa ollut analyysia, pohdintaa ja varteen otettavia ehdotuksia olen lukenut ja ajatellut ottavani onkeeni. Jos jotain hyvää, niin silloin helposti on hiljaa. Tai ainakin minä näköjään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että kaikilta ap:ta myöden menee nyt ohi ongelman ydin.
Ongelma EI OLE se, että miehellä on tommosia työtehtäviä tai se, että ap ei pääse itse ravintolaan.
Ongelma sen sijaan ON se, että nyt ap:n mies ei tee yhtikä mitään erityistä perheensä tai puolisonsa kanssa. Työhulinat aiheuttavat sen, että miehestä on varmaan mukavaa ja rentouttavaa olla kotona eikä jossain ravintoloissa tai tapahtumissa.
Ei, vaan ongelma on että Ap on satuhenkilö, jonka tarina muuttuu sen edetessä. Hyvää tarkoittavat ohjeet hypätään yli, ja "tietoa" annetaan perinteiseen AV-tapaan tipoittain sen mukaan, mikä todennäköisesti tuottaa eniten vastauksia. Tämä on niin nähty.
Mitä tarkoitat? En ole jokaiseen kommenttiin vastannut. Kaikki joissa ollut analyysia, pohdintaa ja varteen otettavia ehdotuksia olen lukenut ja ajatellut ottavani onkeeni. Jos jotain hyvää, niin silloin helposti on hiljaa. Tai ainakin minä näköjään.
Ap
Klo 12.50-17.50 tällä palstalla. Sellaista "suorittamista" sinulla siellä lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt särähtää korvaan se, että kolme kertaa viikossa on jossain työmenossa.... Kumma jos minkään firman kukkaro kestää moisen edustuskestityksen ja useat hotelliyöpymiset. Käsittääkseni firmat ovat alkaneet kiristää juuri näistä menoista koska huomattiin, että koronankin aikana hommat pyöri ilman näitä ns turhia menoja.
Tunnen aika paljon ihmisiä ja eri toimialoilta, eri kokoisista firmoista, globaali/kansallinen enkä tiedä kenenkään olevan työreissussa 3krt/vko vuoden ympäriinsä. Etenkin kun on korona vielä aivan täysin selättämättä. Tuskin sentään koronan aktiiviaikoina oli aina liesussa?
En usko sitäkään etteikö miehesi nauttisi näistä 'pakollisista' työjutuista. Jos hän ei niistä nauti, sitten hän miettisi keinoja, joilla menoja voisi vähentää.
Eli, mielessäni heräsi epäilys siitä että onko oikeasti sillä missä sanoo olevansa.
Ei hän osallistu nytkään muihin kuin asemansa puolesta pakollisiin. Tiedän varmasti, että missään muualla hän ei ole.
Tässä suhde sellainen, että työnantajan kukkaroa kevennetään vaikka 10t kestitykseen ja voiteluun, sillä panoksella mahdollista saada sata tuhansia lisää liikevaihtoon kun saat sen voideltavan asiakkaaksi.
Ap.
Aika absurdia jos asiakkaat tuollaisen vuoksi valitsevat firman. Joutuvat lopulta kuitenkin itse kattamaan kustannukset. Mistä asiakkaiden kestitys tulisi ellei asiakkailta veloitetusta?
Toki voi olla, että kestittävänä oleva ei maksa omasta pussistaan eli ei väliä, vaikka oma työnantajafirma maksaa.
Tämä suorittava työ oli huono sanavalinta joka johtaa harhaan ja saa kulostamaan tämän epätodelta. Lähinnä vertaus omasta työstä verrattuna puolison työnkuvaan tuli mieleen vain sana suorittava, eikä se lasten ja kodin pyörityksessäkään tunnu muulta kuin suorittamiselta. Oman haastavan työn lisäksi. Suorittamista vain. Verrattuna toiseen osapuoleen, jonka arki ja elämä hyvin erilaista.
Ap.