La promesa-salaisuuksien kartano

Simona on onnellinen erimielisyyksien selvittyä poikansa kanssa lopultakin. Tottakai hän kertoi iloissaan tapahtuneesta. Se, että toisen onni satutti Veraa, on valitettavaa. Elämä ei aina ole tasapuolista ja reilua. Ei toisen ihmisten mielenliikkeitä voi aina tietää. 

Leocadian korvakorut ovat heiluneet viime aikoina erittäin kiivaasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo Veran psykologinen käänne on uskottava. Hän on aikoinaan traumatisoitunut oman isänsä tappouhkauksesta ja siitä että selvitti tämän olleen rikollinen. Traumatisoitunut mieli saattaa käyttäytyä juuri noin, varsinkin jos oma verisukulainen on aiheuttanut sen trauman; yhtäkkiä näkeekin hyvää siinä, mitä ennen rakasti, vaikka tietää tämän rikolliseksi. Hyvin käsikirjoitettu :Toki raivostuttavaa muille häntä sietämään joutuville se on selvää.

Leocaldialta loistokohtaus tuo raivonpurkaus. Valkoiset hampaat sen kuin välähtivät ja purivat nyrkkiä. Ihana raivon ilme. 

Manuelista oon nyt vasta ruvennu tykkäämään, kun löysi  munansa isäänsä vastaan. Miehistynyt itsenäiseen ajatteluun, hyvä hyvä. Sitä ihmettelen ettei Hangaarin nuori kaunotar rakastunut häneen (nyt just nimi hukassa ei tarvi korjata). Ihmettelen mitä näkee mörököllissä kun Manuel paljon älykkäämpää seuraa, ja tyttö älykäs.

Verasta on tehty täysi sekopää. On mennyt maku koko naisesta. Sitten vielä kiukuttelee Lopelle. Tosi rasittavaa seurattavaa. 

Vera on ollut alusta saakka mitäänsanomaton täytehahmo. Harmi, että ei ole parempaa keksitty. Suuren osan jaksosta joutuu kelaamaan hänen ja Lopen tyhjänpäiväisyyksien vuoksi. 

Missään nimessä Veran rooli ei ole ollut mikään tyhjänpäiväinen La Promesassa, ajatteleepa asiaa hänen itsensä, isänsä, äitinsä, veljensä tai Lopen näkökulmasta. Veran isä omistaa sen jalokiviliikkeen, jonka kautta näihin surmatöihin tehtäviä myrkkyjäkin on saanut tilattua.

Ainoa mikä vielä on jäänyt ilmaan roikkumaan, on se Veran isältään ottama rahalaukku. Sehän päätyi Cruzille. Käyttikö Cruz rahat omiin tarkoituksiinsa (esim. se taulu) vai pulpahtaakohan laukku vielä jostain?

Mitä kiinnostavaa Verassa ja noissa  näkökulmissa ja tapahtumissa on? Hoh, hoijaa.

Kaikki liittyy kaikkeen, etkö ole huomannut/ymmärtänyt?

Vera ei ole kiinnostanut alusta alkaenkaan, joten se mihin hän/hänen sukunsa liittyy ei myöskään vähääkään. 

Mutta sehän on sinun ongel-masi eikä ole meiltä Veran mukanaolosta kiinnostuneilta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Simonalla on surkea tilannetaju. Hän möläyttelee milloin kenellekin sopimattomuuksia.

Ei sovi tuo väite Simonalle. Candela paremminkin on joskus hyvin suorapuheinen.

Aivan! Nyt on katsojalla mennyt Simona ja Candela sekaisin.

Mutta kyllähän Simona hehkutti Veralle sitä, kuinka hänen ja hänen poikansa välit ovat parantuneet, vaikka hän on tietoinen siitä, että Veralla on vaikea isäsuhde. Vera tunnusti sen jälkeen Simonalle kateutensa ja kysyi, miksi hänellä ei voi olla yhtä onnekas oman perheensä suhteen.

Totta. Simona on muutenkin todennut moneen kertaan, että olisi pitänyt taas olla ajattelematta ääneen.

Olen ymmärtänyt tuon Simonan ajatuksen nousevan enemmän hyvin herkän omantunnon pohjalta kuin karkeudesta tai tunneälyn puutteesta (joka voi johtaa möläyttelyyn). Simona on rohkea ottamaan asioita puheeksi ja yleensä tekee sen varsin hienotunteisesti. Tästä on hyvänä esimerkkinä keskustelut Catalinan kanssa. 

Tuo edellä mainittu Verakeskustelu sai hyvin Veraa ajattelemaan itseään ja omia ihmissuhteitaan. Verahan on ollut yleensä varsin vaitonainen perhesuhteistaan ja tietenkin ymmärrettävistä syistä. Simonalle puolestaan tuo keskustelu toi jälleen kerran syyllisyyden tunteita juuri sen omantunnon herkkyyden vuoksi.

Hyvää analyysiä.

Vierailija kirjoitti:

Leocadian korvakorut ovat heiluneet viime aikoina erittäin kiivaasti.

Nyrkki suuhun ja ARGH!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

María Fernández Samuelille: "Olin ennen nainen, joskin lyhyenläntä, mutta omalla tavallani onnellinen."

Onko asiat jotenkin muuttuneet?

Onhan ne muuttuneet. Maria oli vielä onnellinen kun odotti yhteistä elämää Samuelin kanssa.  Haaveet eivät toteutuneet,siksi äkäilee.              Maria oli ennen iloinen, lauleskelikin vähän väliä.

Marian kaunista laulua ei todellakaan ole kuulunut aikoihin.  Maria ei ole onnellinen. Toivon todella,että löytää vielä ihmisen joka tuo ilon ja naurun takaisin hänen elämäänsä🌞