Lue keskustelun säännöt.
Jälleen mediassa hehkutetaan pienen perheasunnon onnea
20.08.2023 |
Nelihenkinen perhe asuu kaksiossa Helsingin Kalliossa, jonka valoisuus ja sijainti saivat äidin aikanaan ostamaan sen.
https://www.hs.fi/koti/art-2000009711036.html
Ei siinä, kivat heille jos jaksavat. Mutta haluaisin yhä nähdä sen "kaksi aikuista ja kaksi teiniä" asumassa trendikkäässä pikkukaksiossa. Jostain syystä media hehkuttaa näitä kompaktisti asuvia kaupunkilaisperheitä, kuin he tekisivät suuren hyveen. Hienoa asua hellahuoneessa lapsikatraan kanssa! Trendikästä jo 1920-luvun Helsingissä!
Kommentit (43)
Tuohan on ihan normaali kodin koko pienten lasten kanssa. Itse asuin 2k+kk lapsen kanssa kahdestaan, kunnes lapsi oli kolmannella. Se ei tuottanut meille mitään ongelmia, vaikka minulla ei ollut omaa makuuhuonetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
å
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
On tosiaan eri asia asua keskustassa ahtaammin kuin lähiössä koska siellä Kalliossakin on esimerkiksi kirjasto, jossa voi käydä opiskelemassa tai vaikka työskentelemässäkin.
Tämä nyt on aika ilmeistä.
Viimeksi Hesarissa patsastelu lähihoitaja joka asui lähiössä mutta joka tarvitsi itselleen ja pienelle lapselleen 80 neliötä. Ehkä just siksi niitä sun kuvaamia ei löydy.
Aikuisten näkökulmasta Kalliossa on ehkä helpompaa levittää elämäänsä asunnon ulkopuolelle kuin lähiössä, mutta onkohan näin kuitenkaan lapsen kohdalla?
On. Siellä on ihania leikkipuistoja, upea kirjasto, kahviloita, teatteri, kävelymatka keskustaan, Linnanmäki jossa ilmaiset laitteet pienille.
Kun lapseni olivat pieniä, tultiin usein metrolla juurikin sinne.
Riippuu varmastikin perheestä. Mulla on kolme lasta, jotka pieninä eivät suostuneet yhtään istumaan rattaissa sen jälkeen kun olivat kävelemään oppineet. Olin aika sydän syrjälläni liikenteen kanssa, ja olen edelleen, vaikka he kulkevat itsenäisesti jo.
Lapsensahan voi myös kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
On tosiaan eri asia asua keskustassa ahtaammin kuin lähiössä koska siellä Kalliossakin on esimerkiksi kirjasto, jossa voi käydä opiskelemassa tai vaikka työskentelemässäkin.
Tämä nyt on aika ilmeistä.
Viimeksi Hesarissa patsastelu lähihoitaja joka asui lähiössä mutta joka tarvitsi itselleen ja pienelle lapselleen 80 neliötä. Ehkä just siksi niitä sun kuvaamia ei löydy.
Aikuisten näkökulmasta Kalliossa on ehkä helpompaa levittää elämäänsä asunnon ulkopuolelle kuin lähiössä, mutta onkohan näin kuitenkaan lapsen kohdalla?
On. Siellä on ihania leikkipuistoja, upea kirjasto, kahviloita, teatteri, kävelymatka keskustaan, Linnanmäki jossa ilmaiset laitteet pienille.
Kun lapseni olivat pieniä, tultiin usein metrolla juurikin sinne.
Miten lapsiperhe "levittää elämäänsä" Kalliossa sen enempää kodin ulkopuolelle? Hyvät leikkipuistot, urheilumahdollisuudet sun muut löytyy myös lähiöistä ja on talviurheilun kannalta usein parempia kuin keskustassa. Kuka käy lasten kanssa joka päivä kahvilassa tai teatterissa? Niihin pääsee myös halvemmilla alueilta.
Kyse on myös siitä, millaisen kuvan antaa yhteiskunnasta, jos lehtijutuissa asutaan aina vain kalleimmilla alueilla ja paikat, joissa asuu enemmän perheitä, ohitetaan täysin.
Me asuimme kymmenen kesää mökillä lasten kanssa.
Yksi huone, alkovi ja keittonurkkaus.
Ei se edes ollut ahdasta.
Kun lapset oli 11 ja 13, vaihdoimme isompaan kakkosasuntoon. Lähinnä koska sellainen löytyi kotikunnastani josta sellaista alunperinkin etsimme.
En kokenut juttua minään hehktuksena. Kiinnostava lukea ihmisistä ristiriitatilanteissa: muuttaa vai eikö muuttaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
å
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
On tosiaan eri asia asua keskustassa ahtaammin kuin lähiössä koska siellä Kalliossakin on esimerkiksi kirjasto, jossa voi käydä opiskelemassa tai vaikka työskentelemässäkin.
Tämä nyt on aika ilmeistä.
Viimeksi Hesarissa patsastelu lähihoitaja joka asui lähiössä mutta joka tarvitsi itselleen ja pienelle lapselleen 80 neliötä. Ehkä just siksi niitä sun kuvaamia ei löydy.
Aikuisten näkökulmasta Kalliossa on ehkä helpompaa levittää elämäänsä asunnon ulkopuolelle kuin lähiössä, mutta onkohan näin kuitenkaan lapsen kohdalla?
On. Siellä on ihania leikkipuistoja, upea kirjasto, kahviloita, teatteri, kävelymatka keskustaan, Linnanmäki jossa ilmaiset laitteet pienille.
Kun lapseni olivat pieniä, tultiin usein metrolla juurikin sinne.
Riippuu varmastikin perheestä. Mulla on kolme lasta, jotka pieninä eivät suostuneet yhtään istumaan rattaissa sen jälkeen kun olivat kävelemään oppineet. Olin aika sydän syrjälläni liikenteen kanssa, ja olen edelleen, vaikka he kulkevat itsenäisesti jo.
Lapsensahan voi myös kasvattaa.
Kyllä se lapsi kasvaa lähinnä leveyssuunnassa, jos joka paikkaan viedään rattaisiin köytettynä. Edelleen niitä lapsia on erilaisia, ja omilleni metsä oli se paras paikka.
Oltiin myös neljä henkilöä kaksiossa 8 vuotta ja kolmella henkilöllä 4 vuotta. Pienten lasten kanssahan se vielä toimi, mutta murrosiäin lähentyessa lapsi alkaa kaivata jo omaa tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
å
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
On tosiaan eri asia asua keskustassa ahtaammin kuin lähiössä koska siellä Kalliossakin on esimerkiksi kirjasto, jossa voi käydä opiskelemassa tai vaikka työskentelemässäkin.
Tämä nyt on aika ilmeistä.
Viimeksi Hesarissa patsastelu lähihoitaja joka asui lähiössä mutta joka tarvitsi itselleen ja pienelle lapselleen 80 neliötä. Ehkä just siksi niitä sun kuvaamia ei löydy.
Aikuisten näkökulmasta Kalliossa on ehkä helpompaa levittää elämäänsä asunnon ulkopuolelle kuin lähiössä, mutta onkohan näin kuitenkaan lapsen kohdalla?
On. Siellä on ihania leikkipuistoja, upea kirjasto, kahviloita, teatteri, kävelymatka keskustaan, Linnanmäki jossa ilmaiset laitteet pienille.
Kun lapseni olivat pieniä, tultiin usein metrolla juurikin sinne.
Riippuu varmastikin perheestä. Mulla on kolme lasta, jotka pieninä eivät suostuneet yhtään istumaan rattaissa sen jälkeen kun olivat kävelemään oppineet. Olin aika sydän syrjälläni liikenteen kanssa, ja olen edelleen, vaikka he kulkevat itsenäisesti jo.
Lapsensahan voi myös kasvattaa.
Kyllä se lapsi kasvaa lähinnä leveyssuunnassa, jos joka paikkaan viedään rattaisiin köytettynä. Edelleen niitä lapsia on erilaisia, ja omilleni metsä oli se paras paikka.
En ole puhunut rattaista mitään vaan sinä.
Keskusta-alueella lasta voi pitää kädestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
å
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
On tosiaan eri asia asua keskustassa ahtaammin kuin lähiössä koska siellä Kalliossakin on esimerkiksi kirjasto, jossa voi käydä opiskelemassa tai vaikka työskentelemässäkin.
Tämä nyt on aika ilmeistä.
Viimeksi Hesarissa patsastelu lähihoitaja joka asui lähiössä mutta joka tarvitsi itselleen ja pienelle lapselleen 80 neliötä. Ehkä just siksi niitä sun kuvaamia ei löydy.
Aikuisten näkökulmasta Kalliossa on ehkä helpompaa levittää elämäänsä asunnon ulkopuolelle kuin lähiössä, mutta onkohan näin kuitenkaan lapsen kohdalla?
On. Siellä on ihania leikkipuistoja, upea kirjasto, kahviloita, teatteri, kävelymatka keskustaan, Linnanmäki jossa ilmaiset laitteet pienille.
Kun lapseni olivat pieniä, tultiin usein metrolla juurikin sinne.
Riippuu varmastikin perheestä. Mulla on kolme lasta, jotka pieninä eivät suostuneet yhtään istumaan rattaissa sen jälkeen kun olivat kävelemään oppineet. Olin aika sydän syrjälläni liikenteen kanssa, ja olen edelleen, vaikka he kulkevat itsenäisesti jo.
Lapsensahan voi myös kasvattaa.
Niinpä. Meilläkin 3-vuotias rakastaa juoksemista ja joskus kun hänet laittaa oman turvallisuutensa takia rattaisiin, karjuu niin kovaa että koko kortteli kaikuu. Vielä ei ole valmis tuote. Kasvatus jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
å
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
On tosiaan eri asia asua keskustassa ahtaammin kuin lähiössä koska siellä Kalliossakin on esimerkiksi kirjasto, jossa voi käydä opiskelemassa tai vaikka työskentelemässäkin.
Tämä nyt on aika ilmeistä.
Viimeksi Hesarissa patsastelu lähihoitaja joka asui lähiössä mutta joka tarvitsi itselleen ja pienelle lapselleen 80 neliötä. Ehkä just siksi niitä sun kuvaamia ei löydy.
Aikuisten näkökulmasta Kalliossa on ehkä helpompaa levittää elämäänsä asunnon ulkopuolelle kuin lähiössä, mutta onkohan näin kuitenkaan lapsen kohdalla?
On. Siellä on ihania leikkipuistoja, upea kirjasto, kahviloita, teatteri, kävelymatka keskustaan, Linnanmäki jossa ilmaiset laitteet pienille.
Kun lapseni olivat pieniä, tultiin usein metrolla juurikin sinne.
Riippuu varmastikin perheestä. Mulla on kolme lasta, jotka pieninä eivät suostuneet yhtään istumaan rattaissa sen jälkeen kun olivat kävelemään oppineet. Olin aika sydän syrjälläni liikenteen kanssa, ja olen edelleen, vaikka he kulkevat itsenäisesti jo.
Lapsensahan voi myös kasvattaa.
Kyllä se lapsi kasvaa lähinnä leveyssuunnassa, jos joka paikkaan viedään rattaisiin köytettynä. Edelleen niitä lapsia on erilaisia, ja omilleni metsä oli se paras paikka.
En ole puhunut rattaista mitään vaan sinä.
Keskusta-alueella lasta voi pitää kädestä.
Kolmen alle kouluikäisen kanssa arkea pyörittäneenä mun täytyy sanoa, että ihan pikkuisen hymyilyttävät nuo juttusi. Mutta ei se mitään, varmasti sinunkin kokemuksesi ovat ihan aitoja omassa maailmassasi.
Vierailija kirjoitti:
Asunto menee niin kauan kun lasten vaatteet ja kengät ovat pieniä, eivätkä vie paljon tilaa. Noin kahden vuoden kuluttua lääkäri joko ostaa perheelleen isomman asunnon, tai sitten he eroavat.
Tämä sai mun hymyilemään :) Muistan vielä oikein hyvin, miltä tuntui, kun tuulikaapissa ei ollutkaan enää 26 numeron kenkiä vaan 43 numeron kenkiä. Eikä vain oman teinin vaan myös hänen kavereidensa, jotka olivat käymässä. Kummasti vaan sekin tila "kutistui" vuosien varrella, vaikka alussa sinne mahtui hyvin kaikkien kengät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
å
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
On tosiaan eri asia asua keskustassa ahtaammin kuin lähiössä koska siellä Kalliossakin on esimerkiksi kirjasto, jossa voi käydä opiskelemassa tai vaikka työskentelemässäkin.
Tämä nyt on aika ilmeistä.
Viimeksi Hesarissa patsastelu lähihoitaja joka asui lähiössä mutta joka tarvitsi itselleen ja pienelle lapselleen 80 neliötä. Ehkä just siksi niitä sun kuvaamia ei löydy.
Aikuisten näkökulmasta Kalliossa on ehkä helpompaa levittää elämäänsä asunnon ulkopuolelle kuin lähiössä, mutta onkohan näin kuitenkaan lapsen kohdalla?
On. Siellä on ihania leikkipuistoja, upea kirjasto, kahviloita, teatteri, kävelymatka keskustaan, Linnanmäki jossa ilmaiset laitteet pienille.
Kun lapseni olivat pieniä, tultiin usein metrolla juurikin sinne.
Riippuu varmastikin perheestä. Mulla on kolme lasta, jotka pieninä eivät suostuneet yhtään istumaan rattaissa sen jälkeen kun olivat kävelemään oppineet. Olin aika sydän syrjälläni liikenteen kanssa, ja olen edelleen, vaikka he kulkevat itsenäisesti jo.
Lapsensahan voi myös kasvattaa.
Kyllä se lapsi kasvaa lähinnä leveyssuunnassa, jos joka paikkaan viedään rattaisiin köytettynä. Edelleen niitä lapsia on erilaisia, ja omilleni metsä oli se paras paikka.
En ole puhunut rattaista mitään vaan sinä.
Keskusta-alueella lasta voi pitää kädestä.
Kolmen alle kouluikäisen kanssa arkea pyörittäneenä mun täytyy sanoa, että ihan pikkuisen hymyilyttävät nuo juttusi. Mutta ei se mitään, varmasti sinunkin kokemuksesi ovat ihan aitoja omassa maailmassasi.
Jutussa oli kaksi vanhempaa. Kuten meilläkin.
Kamat reppuun ja edelleen on yksi käsi vapaanakin.
Minulla on kolme lasta ja mies oli matkatöissä kun olivat pieniä.
Ei ole mitään syytä päästää niitä lapsia hoipertelemaan mihin sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
Suuri osa ihmisistä tehtävistä myönteisistä jutuista lähtee siitä, että nämä ihmiset ovat toimittajien tuttavia. Kun et hanki toimittajia lähipiiriisi pysyt poissa mediasta. Jos haluat julkkikseksi, kannattaa hakeutua toimittajien pariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein naurattaa.
Etelä-Euroopassa ei kukaan suostuisi asumaan niin pienissä asunnoissa kuin meillä.
Ja parasta on, että me maksamme tämän eteläisen Euroopan elintason. Heille ei tulisi mielen viereeenkään alentaa eli tasoaan, asumista, sairaanhoidon tasoa meidän tasollemme.
Mutt demareiden sanoin: olemme varakas kansa, on kansa ensin ajattelu on väärin🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
On tosiaan eri asia asua keskustassa ahtaammin kuin lähiössä koska siellä Kalliossakin on esimerkiksi kirjasto, jossa voi käydä opiskelemassa tai vaikka työskentelemässäkin.
Tämä nyt on aika ilmeistä.
Viimeksi Hesarissa patsastelu lähihoitaja joka asui lähiössä mutta joka tarvitsi itselleen ja pienelle lapselleen 80 neliötä. Ehkä just siksi niitä sun kuvaamia ei löydy.
Aikuisten näkökulmasta Kalliossa on ehkä helpompaa levittää elämäänsä asunnon ulkopuolelle kuin lähiössä, mutta onkohan näin kuitenkaan lapsen kohdalla?
On. Siellä on ihania leikkipuistoja, upea kirjasto, kahviloita, teatteri, kävelymatka keskustaan, Linnanmäki jossa ilmaiset laitteet pienille.
Kun lapseni olivat pieniä, tultiin usein metrolla juurikin sinne.
Makuasia, mutta mun mielestä kivellä ympäröity hiekkalaatikko huumeruiskuyllätyksillä ei ole lapsille ihana leikkipuisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
å
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina nämä asuvat jollain trendikkäällä alueella ja ovat töissä jossain luovalla alalla eli ovat toimittajien kavereita.
Miksi samanlaisia juttuja ei tehdä Kontulassa kaksiossa asuvasta lähihoitaja/siivooja/tarjoilija Pirjo-Liisan perheestä?
Eikä se enää kuulosta yhtä houkuttelevalta?
On tosiaan eri asia asua keskustassa ahtaammin kuin lähiössä koska siellä Kalliossakin on esimerkiksi kirjasto, jossa voi käydä opiskelemassa tai vaikka työskentelemässäkin.
Tämä nyt on aika ilmeistä.
Viimeksi Hesarissa patsastelu lähihoitaja joka asui lähiössä mutta joka tarvitsi itselleen ja pienelle lapselleen 80 neliötä. Ehkä just siksi niitä sun kuvaamia ei löydy.
Aikuisten näkökulmasta Kalliossa on ehkä helpompaa levittää elämäänsä asunnon ulkopuolelle kuin lähiössä, mutta onkohan näin kuitenkaan lapsen kohdalla?
On. Siellä on ihania leikkipuistoja, upea kirjasto, kahviloita, teatteri, kävelymatka keskustaan, Linnanmäki jossa ilmaiset laitteet pienille.
Kun lapseni olivat pieniä, tultiin usein metrolla juurikin sinne.
Riippuu varmastikin perheestä. Mulla on kolme lasta, jotka pieninä eivät suostuneet yhtään istumaan rattaissa sen jälkeen kun olivat kävelemään oppineet. Olin aika sydän syrjälläni liikenteen kanssa, ja olen edelleen, vaikka he kulkevat itsenäisesti jo.
Lapsensahan voi myös kasvattaa.
Kyllä se lapsi kasvaa lähinnä leveyssuunnassa, jos joka paikkaan viedään rattaisiin köytettynä. Edelleen niitä lapsia on erilaisia, ja omilleni metsä oli se paras paikka.
En ole puhunut rattaista mitään vaan sinä.
Keskusta-alueella lasta voi pitää kädestä.
Kolmen alle kouluikäisen kanssa arkea pyörittäneenä mun täytyy sanoa, että ihan pikkuisen hymyilyttävät nuo juttusi. Mutta ei se mitään, varmasti sinunkin kokemuksesi ovat ihan aitoja omassa maailmassasi.
Jutussa oli kaksi vanhempaa. Kuten meilläkin.
Kamat reppuun ja edelleen on yksi käsi vapaanakin.
Minulla on kolme lasta ja mies oli matkatöissä kun olivat pieniä.
Ei ole mitään syytä päästää niitä lapsia hoipertelemaan mihin sattuu.
Nyt ei ollut kysymys siitä, päästetäänkö lapsia hoipertelemaan minne sattuu. Vaan siitä, että onko tosiaankin tällaisen setin kanssa paras asumisratkaisu se pieni asunto Kalliossa sillä perusteella, että kotiin ei tarvitse tilaa, koska siellä on kahviloita, teattereita ja huvipuisto.
Jokaisella on tähän oma vastauksensa.
Minua ei kiinnosta arvostella juuri kyseisen perheen ratkaisuja ja tilannetta, vaan minua kiinnostaa se, miksi media (ja Hesari erityisesti) kokee tarpeelliseksi tehdä juuri tällaisia asumisjuttuja.
Yritetäänkö näillä houkutella lapsiperheitä kaupunkien keskustoihin? Saada ihmisille mukavampi olo siitä, että kaupungissa nyt pitää asua ahtaasti ja kalliisti, mutta hei, se voi olla kivaa? Lapsiperheitä katoaa keskustoista, koska isoja perheasuntoja ei siellä juuri ole tai jos on, niin ne maksavat lähemmäs miljoonan.
Mekin muutimme vuosi sitten perheen kanssa keskustasta vieruskuntaan. Katselin huvikseni, mitä keskustasta sai samalla rahalla, jota maksan nyt paritalon puolikkaasta. Pienen kaksion uudisrakennuksesta, kunnostamista kaipaavan kolmion, lähiön juoppotalosta kunnon lukaalin. Varmasti moni lapsiperhe tekee saman ratkaisun kuin me, ja ottaa mielummin tilaa, oman pihan ja vähän pidemmän työmatkan.
AP
Yh + kaksi esiteiniä kaksiossa kirjoitti:
Tämä äiti on lääkäri ja mies sairaanhoitaja. He saavat milloin tahansa lainaa esim 400 000 euroa ja voivat muuttaa haluamaansa isompaan kotiin.
Tilanne on ihan erilainen kuin köyhällä pariskunnalla lapsineen.
Mies on lähihoitaja, ei sairaanhoitaja. Lääkärillä toki tunnetusti hulppeat tulot.
Vierailija kirjoitti:
Pirkko-Liisat asuvat lähiöissä hintavissa kolmioissa yhden lapsensa kanssa ja valittavat kun asumistuet pian tippuvat.
Miehet ovat muuten kovimpia valittamaan tilan puutteesta. Tosi moni mies asuu pk-seudulla yksin kaksiossa ja asuu siksi lähiössä ja lapsia varten pitäisi olla omakotitalo pk-seudulla, että lapsia voisi syntyä. Siksi nämä jäävätkin lapsettomiksi tai jäävät maaseudulle isoihin omakotitaloihin yksin asumaan.
Pikkulapsiaika nimenomaan kannattaa asua kaksiossa niin lapsia pystyy pitämään koko ajan silmällä, eikä tarvitse juosta ympäri taloa lukitsemassa portteja.
Riippuu varmastikin perheestä. Mulla on kolme lasta, jotka pieninä eivät suostuneet yhtään istumaan rattaissa sen jälkeen kun olivat kävelemään oppineet. Olin aika sydän syrjälläni liikenteen kanssa, ja olen edelleen, vaikka he kulkevat itsenäisesti jo.