Unohdin vaimon syntymäpäivän ja mököttää nyt
Miten aikuinen voi loukkaantua noin lapsellisesta asiasta?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ei anna kysyjälle neuvoja?
Pyydä aidosti anteeksi että unohdit, käy ostamassa lahja ja kukkia, ehdota että menette yhdessä ulos syömään, ole läsnä, kuuntele.
Millaisia syntymäpäiviä lapsuudessasi vietettiin? Ehkä sinun kodissasi ei ollut tapana juhlia syntymäpäiviä ja sen vuoksi unohdit?
Kukaan ei anna neuvoja, koska ap ei niitä kysynyt eikä ota vastaan. Ap kysyi miksi vaimo on lapsellinen. Ap ei halua pyytää anteeksi eikä halua alkaa huomioida vaimoaan. Hän haluaa että vaimo alkaa käyttäytyä kuten ap sanelee.
Vierailija kirjoitti:
Miten voit unohtaa vaimon synttärit?
Kyllä miehen pitää ehdottomasti muistaa vaimon syntymäpäivä.
Taitaa olla narsisti, heille omat syntymäpäivät ovat elämän ja kuoleman asia. Normaalia ihmistä ei asia niin kauheasti kosketa ja päinvastoin mitä vanhemmaksi tulee, sen vähemmän ne omat synttärit kiinnostaa edes itseä.
Ja naisen pitää muistaa miehensä syntymäpäivä
Just joo, naiselta pitäisi muistaa syntymäpäivät, nimipäivät ja vissiin kuukuppien vaihtopäivätkin, ennenkuin he olisivat tyytyväisiä. En ala, En osta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella asiatonta keskustelu täällä. Monissa perheissä juhlitaan myös aikuisten syntymäpäiviä, kahvitellaan, ostetaan pieniä lahjoja, kutsutaan ystäviä kylään, jne. Syntymäpäivän muistaminen osoittaa välittämistä, toisen huomioimista ja läheisyyttä.
Taitaa olla taas miestrollien aikaansaannosta tämäkin palstan omituisuus, että naisen kuuluisi suorastaan hävetä sitä jos haluaa saada huomiota kumppaniltaan syntymäpäivänään.
Mutta auta armias jos menet unohtamaan miehen syntymäpäivän. Mies puhuu syntymäpäivästään jo viikkoja ennen, ja sen lähestyessä muistuttaa päivittäin. Minun syntymäpäivää ei tiedä vaikka ollaan tunnettu vuosia ja taas vuosia. Silloin sanoo että ei ne aikuiselle ihmiselle mikään juhlapäivä ole vaan lapsille. Muutenkin on inhottava, ei koskaan kuuntele mitä sanon. Ei koskaan juttele mun kanssa, lyttää kaikki mun tärkeinä pitämäni asiat. Passuuttaa ja sitten vielä nälvii.
Minulle on käynyt samoin kuin ap:n vaimolle. Kyllä minäkin loukkaannuin.
Puolison syntymäpäivän muistaminen on hänen huomioimistaan ja tärkeää puolisolle.
Minun synttäriä ei ole toista kertaa unohdettu 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee monen ihmisen synttärit ohi jos joku ei muistuta, jopa omani. En siis suutu jos ei onnitella kun en itsekään välttämättä hoksaa mikä päivä on menossa.
Kerro mikä on sinulle tärkeää. Täältä löytyy saman tien ihminen joka ei pidä sitä minkään arvoisena.
Oma hyvinvointini on minulle tärkeintä.
Minä taas en välitä hyvinvoinnistasi yhtään. Miksi sinä välität? En ymmärrä.
Olet sairas.
Sanot että et piittaa vaikka lähipiirisi ei huomioi syntymäpäivääsi, mutta putoat tuolilta järkytyksestä kun ventovieras netissä ei välitä hyvinvoinnistasi.
Tod näk olet itsemurhayksiössä vemputtava juntti. Jos olet vielä naimisissa niin et kauaa, ainakin toivon sitä sun tätä mahd mielikuvitusvaimosi kohtaloa ajatellessa..
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt samoin kuin ap:n vaimolle. Kyllä minäkin loukkaannuin.
Puolison syntymäpäivän muistaminen on hänen huomioimistaan ja tärkeää puolisolle.
Minun synttäriä ei ole toista kertaa unohdettu 😊
Minäkin loukkaannuin, mutta minuun oli pikkutytöstä asti iskostettu ajatus että minun tunteillani ei ole väliä ja kaikki tarpeeni ovat vitsi. Joten yritin teeskennellä että en välitä. Teeskentelin sitä monessa asiassa liian pitkään.
Itse pidän muistamista tärkeänä. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä noin 25v. Unohti viime vuonna synttärini. Loukkaannuin kyllä kovasti. En minä lahjaa tai ravintolaillallista kaipaa, toki olisi kelvannut, mutta Olisi riittänyt vaikka vaan tekstari töistä että onnea, mutta unohti totaalisesti. Sanoin, että eroan jos unohtaa toiste. Synttärini lukevat kyllä perhekalenterissa seinällä kuten muidenkin perheenjäsenten ja se on sama päivä ihan joka vuosi. Mieskin muisti onnitella vuoden mittaan kyllä mm.siskoani, kavereitamme ja anoppiaan heidän syntymäpäivänään, mutta vaimoa ei. Sanoi syyksi, ettei muistanut kun en ole facebookissa. Tsiisus!!!! mikä tollo.
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän muistamista tärkeänä. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä noin 25v. Unohti viime vuonna synttärini. Loukkaannuin kyllä kovasti. En minä lahjaa tai ravintolaillallista kaipaa, toki olisi kelvannut, mutta Olisi riittänyt vaikka vaan tekstari töistä että onnea, mutta unohti totaalisesti. Sanoin, että eroan jos unohtaa toiste. Synttärini lukevat kyllä perhekalenterissa seinällä kuten muidenkin perheenjäsenten ja se on sama päivä ihan joka vuosi. Mieskin muisti onnitella vuoden mittaan kyllä mm.siskoani, kavereitamme ja anoppiaan heidän syntymäpäivänään, mutta vaimoa ei. Sanoi syyksi, ettei muistanut kun en ole facebookissa. Tsiisus!!!! mikä tollo.
Ansaitset parempaa. Jätä hänet heti äläkä odota uutta unohtamista. Arvosta itseäsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella asiatonta keskustelu täällä. Monissa perheissä juhlitaan myös aikuisten syntymäpäiviä, kahvitellaan, ostetaan pieniä lahjoja, kutsutaan ystäviä kylään, jne. Syntymäpäivän muistaminen osoittaa välittämistä, toisen huomioimista ja läheisyyttä.
Taitaa olla taas miestrollien aikaansaannosta tämäkin palstan omituisuus, että naisen kuuluisi suorastaan hävetä sitä jos haluaa saada huomiota kumppaniltaan syntymäpäivänään.
Mutta auta armias jos menet unohtamaan miehen syntymäpäivän. Mies puhuu syntymäpäivästään jo viikkoja ennen, ja sen lähestyessä muistuttaa päivittäin. Minun syntymäpäivää ei tiedä vaikka ollaan tunnettu vuosia ja taas vuosia. Silloin sanoo että ei ne aikuiselle ihmiselle mikään juhlapäivä ole vaan lapsille. Muutenkin on inhottava, ei koskaan kuuntele mitä sanon. Ei koskaan juttele mun kanssa, lyttää kaikki mun tärkeinä pitämäni asiat. Passuuttaa ja sitten vielä nälvii.
Miksi ihmeessä olet tuollaisessa suhteessa, kun keskinäinen arvostuksenne tuntuu olevan nollissa?
merkitse syntymä- ja hääpäivä aina uuteen kalenteriin, jos olet niin välinpitämätön
8 vuotta naimisissa , ja kyllä meillä synttärit muistetaan. Ei nyt mitään suuria, mutta käydään yhdessä syömässä tms. Jotain kuitenkin pientä extraa hektisen lapsiperhearjen keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Miten voit unohtaa vaimon synttärit?
Helposti varmaan, en minäkään juuri muista merkkipäiviä, omia eikä toisten...
N45
Puhelimeen voi laittaa muistutuksen.
Narsku unohtaa, jos sille tuntuu. Kylmä luonne.
Vierailija kirjoitti:
Narsku unohtaa, jos sille tuntuu. Kylmä luonne.
Tämä! Sadistina _nauttii_ toisen pahasta mielestä! Tekosyynä toki unohtaminen ja se, *etten ymmärtänyt että se on sinulle niin tärkeää*. Koskaan älkää menkö näihin demonin kiusaamisiin.
No jep! Ai ettei yhteiskunnassa ole naisvihaa?