Vieraat jotka alkavat siivota, haravoida, perata rikkaruohoja jne.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, miksi odotetaan kyläilijän tuovan tarjottavat ja auttavan kodinhoidossa, mutta jos ryhtyy kitkemään rikkaruohoja, on se vääränlaista auttamista.

En minä ainakaan odota. Vieraat kutsutaan kylään, ei jakamaan kotitöitä tai ruokkimaan perhettäni.

En tiedä, pitäisikö sääliä vai loukkaantua.

Tuommoinen ihminen on sairas neurootikko ja en todellakaan tykkää, että kukaan sekaantuu asioihini. Entäs jos olisinkin semmoinen hortoluomuilija, jonka tarkoituksena oli keittää niistä voikukista ja nokkosista teetä ja sitten sinä pösilö menit kiskomaan ne irti maasta ihan väärään aikaan.

Pitäisi heittää samantien ulos ja antaa porttikielto

Harva asia v-ttaa enemmön kuin vieraat jotka eivät osaa olla vieraita vaan alkavat ns auttamaan jos ei ole pyydettty.

Suvussa on yksi tälläinen ja kaikki muut vihaavat tuota käytöstä missä ensimmäiseksi kylään tullessa mennään sormella kokeilemaan kukkaruukut että onko oikein kasteltu.

Minulla on Adhd ja tuollaiset nopeasti tehtävät pikkujutut saatan tehdä huomaamattani, jos vaikka juttelen kaverille samalla. Se ei ole kritiikkiä, että jotain on tekemättä. Minun aivot vaan etsii dopamiinia, ja tuollaisen pikkutehtävät antaa sitä todella paljon. Itse asiassa enemmän muiden kodissa kun omassa, omaan kotiin kyllästyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä toi kertoo vaan siitä, että vieraalla on huono kyky vaihtaa vapaalle. Maailma ei oo valmis vaikka hän sen pöydän pyyhkisi, naapurissa voi olla sama tilanne, joten pitäisikö hänen pyyhkiä pöydät sieltäkin? Toki toi voi olla myös puhdasta avuliaisuutta, mutta mun mielestä aina olisi hyvä kysyä lupa. 

En minä kyllä kehtaisi kysyä lupaakaan, sillä se on ihan yhtä loukkaavaa niin päin. Joka tapauksessa se ilmaisee, että hei, teillä on likainen pöytä ja se häiritsee minua.

Toisaalta täällä palstallakin on valitettu vieraista, jotka vain odottavat passausta eivätkä liikauta eväänsäkään. Eli niin taikka näin, aina väärinpäin. Itse saattaisin ajatella tuollaisen kritiikiksi omaa huushollaustani kohtaan, joka toki ei ole täydellistä.

Hienoa, taas yksi asia lisää mistä on tosi järkevää loukkaantua. Sehän se on ihan kamalaa että toinen tekee jotain sinun hyväksesi, pyytämättä. Ah mikä moukka!

Tämä viesti on sarkasmia. Loukkaannu vaan siitäkin.

Kyllä olet liian herkkä. Suosittelen meditaatiota, jotta pystyt ohittamaan nuo hankaliksi kokemasi (nöyryytyksen, ärsytyksen, raivon jne) tunteet.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on Adhd ja tuollaiset nopeasti tehtävät pikkujutut saatan tehdä huomaamattani, jos vaikka juttelen kaverille samalla. Se ei ole kritiikkiä, että jotain on tekemättä. Minun aivot vaan etsii dopamiinia, ja tuollaisen pikkutehtävät antaa sitä todella paljon. Itse asiassa enemmän muiden kodissa kun omassa, omaan kotiin kyllästyy.

Meinasin tulla sanomaan samaa. Pakko touhuta jotain koko ajan. Mulla ainakin käsillä näprääminen rauhoittaa ja pystyn keskittymään toisen puheeseen ja keskusteluun paremmin.

Ahdistun jos olen vain paikallaan tekemättä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myönnän, mä olen juuri tuollainen vieras, en vaan osa "vain olla". Kun näen jotain mitä voin tehdä, tartun siihen ja rupean tekemään. Olen ihan samanlainen kotona ja jopa hotellihuoneessa lomalla. Toki kysyn/kerron mitä aion ruveta tekemään ja tähän asti olen ollut ihan mieluisa vieras. Kun luin tämän aloituksen rupesin miettimään, jos isäntäväki ei sittenkään tykkää, muttei kehtaa sanoa.

Niin, joskus on hyvä pysähtyä ja kysyä itseltään, mistä tuo alinomainen puuhastelun tarve kertoo... etkö osaa vain olla? Miksi et?

Tämä. Ei ole normaalia.

Epäkohteliasta se on, jos kysymättä alkaa tehdä toisen kotona asioita. Voi esim. sanoa, että voisin mielelläni tehdä jotain ja sitten kodin omistaja kertoo halutessaan mitä se voisi olla.

Äitini tuli kylään pesemään ikkunani. Tämä ok ja sovittu. Itse olin töissä.

Serkkuni kuuli asiasta. Hänen äitinsä oli samaan aikaan serkulla kylässä.

Serkkuni ehdottI, että hän tulisi äitinsä kanssa auttamaan äitiäni. Kielsin ehdottomasti, eikä ätinikään halunnut heitä paikalle, vaan halusi edetä omaan tahtiinsa.

Kiellosta huolimatta serkkuni äiteineen tuli asuntooni pesemään ikkunoita.

Serkku tosin joutui pesemään ne yksin, koska oli vain yhdet välineet.

Pidin etäisyyttä aika kauan.

No jos nyt puhutaan suoraa pohjanmaata niin tuohan on pään aukomista ja keskarin näyttöä henkisesti. Rajattomat ihmiset, jotka eivät kunnioita toisten ihmisten rajoja, tekevät tätä.

Vallankäyttöä, epäkunnioittavaa käytöstä.

Sinun henk. koht. alueelle tunkeutumista ilman että kysyy lupaa.

Sitä kaikkea se on!

Vierailija kirjoitti:

Hienoa, taas yksi asia lisää mistä on tosi järkevää loukkaantua. Sehän se on ihan kamalaa että toinen tekee jotain sinun hyväksesi, pyytämättä. Ah mikä moukka!

Tämä viesti on sarkasmia. Loukkaannu vaan siitäkin.

Tuleeko sinulle oikeasti yllätyksenä, että joskus auttaminen voi olla tahditonta? Mitä jos joku uusi tuttavuus näkee kuluneet vaatteesi ja lahjoittaa sinulle parempia? Tai näkee että sinulla on rahasta tiukkaa ja antaa sinulle hyvää hyvyyttään lahjakortin markettiin? Anteliaisuushan on hyve, eikö niin?

Ja kuitenkin, eikö sinulle oikeasti tule mieleen että joku voisi siitä pahastua tai kokea sen osoituksena, että ette ole tasa-arvoisessa asemassa kaveruudessanne?

Mun äiti on tuollainen. Muuten ollaan hyvissä väleissä mutta hänen kyläilynsä on aina niin rasittavaa kun ensitöikseen alkaa käymään posteja läpi, aukoo avaamattomia kirjeitä (jos on), tekee sitten semmoisen oikein arvioivan kierroksen asuntoon ja kaikkea pitää tietysti hipelöidä ja kysellä että mikä tuo on. Joskus yrittää alkaa myös kaivelemaan laatikoita mutta siihen olen ihan suoraan ärähtänyt ja aina hetken aikaa uskoo. Jääkaappi pitää myös tietysti tarkistaa, samoin käydä kurkistamassa parvekkeelle (talvellakin). Pitää aina ihan suuttua että saan hänet istutettua sohvalle että voidaan jutella ja kahvitella niin kuin normaalisti kylässä ollessa tehdään. Ymmärtäisin nuo parvekkeen tsekkailut jos asuttaisiin kaukana ja nähtäisiin ehkä kerran vuodessa, mutta kun asutaan lähekkäin ja nähdään useita kertoja kuukaudessa.

Musta on tullut tollanen vanhemmiten. Lapset ei vielä asu omillaan mutta säälin jo heitä 😫

Mutsi vai anoppi, ap :DDDDD

Te jotka ette kylässä osaa olla tekemättä mitään, ottakaa vaikka kutimet mukaan, niin saatte pidettyä hermostumisenne kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse voisin kuvitella tekeväni noin, koska haluan olla auttavainen. Varsinkin jos talossa on vauva tai muuten "vaikeaa" meneillään.

Mutta pistänpä korvan taakse, ettei niin pidä mennä tekemään, koska sekin tulkitaan vain vi#uiluksi.

No jos kyseessä on joku läheinen ihminen, osaat varmaan kysyä, voinko auttaa siivoamisessa kun sulla on varmaan vauvan kanssa rankkaa? Sen sijaan että aloitat siltä kantilta, että hyi yök onpa sulla keittiö kamalassa kunnossa, annas kun siivoan.

Aloituksen vieras on kuitenkin uusi tuttavuus, pari kuukautta on ylipäätään tunnettu. Ensimmäistä kertaa kylässä. Hävettäisi kutsua enää uudestaan.

Ei tuossa asunnon omistajan tarvitse nolostella, vaan sen tumpelon vieraan kuuluisi. Toisten tontille tai kotiin ei pungeta siivoamaan tai puutarhan kasveja nyppimaan jos ei ole pyydetty apua. En kutsuisi tuollaista toiste, tai jos kutsuisin ja samat vinkeet taas niin sanoisin aika jyrysti etta annahan olla sen minun nurmikkoni rauhassa tai mene kotiisi omaan puutarhaan puuhastelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Mutsi vai anoppi, ap :DDDDD

Ei kumpikaan, vaan ihminen johon tutustuin vasta pari kuukautta sitten yritystoiminnan puitteissa. Ei siis sukulainen eikä ystävä, ei millään muotoa läheinen. Se teki siitä erityisen hämmentävää ja noloa.

Meillä vieraspariskunnan mies meni heti vessaan ja alkoi plärätä peilikaappia. Tuu kattoo Pirjo! (Nimi muutettu) täällä on tätä samaa mitä sä syöt mutta isompia ja sitten jotain muutakin mitä nää on.