Aaargh! Mitä teen? 5- ja 3-vuotiaat ovat toistensa kimpussa joka h**vatin päivä.
Tänä iltana menetin täysin hermoni ja huusin tytöille niin että kurkku tuli kipeäksi. Olen totaalisen kyllästynyt siihen iankaikkiseen riitelyyn, mankumiseen, toisen tekemisistä kanteluun jne jne jne.
Mikä tuohon auttaa?!
Kommentit (7)
että varsinkin viikonloppuaamut alkavat meillä sillä, että tytöt riitelevät kumpi saa kömpiä äidin peiton alle. Isin peitto ei kelpaa, eikä myöskään se että molemmat olisivat äidin vieressä. Ei, kun se toinen halutaan kyörätä pois ja äkkiä...
Yksilöllistä huomiota yritämme kyllä antaa molemmille, mutta aikaa siihen niinkuin kaikkeen muuhunkin on rajallisesti. Rauhalliset nukutustuokiot ovat tärkeitä.
ap
No kuulostaa tosiaan siltä, että lapset kaipaavat kovasti äidin hellyyttä!
Ja se vielä, että ei mekään itse asiassa sitä yksilöllistä huomiota niin paljon anneta. On ihan unohtunut nykyään suorastaan. Mutta hyvää tekee sekin, kun tehdään kaikki yhdessä vapaapäivänä jotakin kivaa. Pelataan peli tai käydään retkellä tai tehdään yhdessä ruokaa. Lapset rakastaa pizzan tekoa, kun saavat itse täyttää oman pohjansa..
Ja vielä siitä hellyydestä: kannattaa ihan ääneen sanoa, että rakastaa!
Vielä viikonloppuaamun köllöttelyyn: eikö se oikeesti lapsille kelpaa, että otat toisen toiseen kainaloon ja toisen toiseen? Tai sitten sovitte, että ensin toinen menee isille, toinen äidille. Ja sitten vaihto.
Lapset hyväksyvät kyllä reilun pelin.
Kaikkia näitä juttuja on kokeiltu, mutta eivät ne näköjään riitä. Hyviä pointteja kuitenkin, jatkan tällä linjalla.
ap
jos alkaa toisen naama liikaa ärsyttää. Lapset ei välttämättä osaa itse lähteä tilanteesta pois vaan hermostuttavat toinen toistaan. Kannattaa pistää tyypit eri huoneisiin tekemään jotain. En tiedä, mitä teidän lapset tykkää tehdä, mutta meillä komennetaan isompi omaan huoneeseensa lukemaan/piirtämään ja pienempi olkkariin tekemään palapeliä tai leikkimään. (Lapsilla yhteinen huone.)
Koetetaan myös huolehtia, että saavat kotiinkin välillä muuta leikkiseuraa kuin toisensa. Ja aina kun sopiva juttu, kauppareissu, autonpesu tms., niin toinen vanhempi ottaa toisen lapsen mukaan ja toinen saa sillä aikaa touhuta kotona toisen vanhemman kanssa.
Puhutaan myös siitä, että on ihan ok, että sisko välillä ottaa pattiin ja sillon pitää saada olla rauhassa. Pattiin ottamista ei vaan saa ilmentää väkivallalla tai toisen haukkumisella. Sen sijaan saa pyytää, että toinen jättää rauhaan ja sitä pyyntöä pitää toisen oppia kunnioittamaan.
Nämä tuli mieleen noitten edellä esitettyjen hyvien juttujen lisäksi.
Ei se ole pelkästään pahaksi kun hiovat toisiaan, kunhan ei käy niin että toinen on selvästi alistava jne.
Lapset sitten tekevät tehtäväkirjan tehtäviä yksin ja tuntuu että oikein nauttivat kun saavat tehdä jotain ihan omassa rauhassa.
Lisäksi voit välillä tehdä kummankin lapsen kanssa kahdestaan jotakin.
Meillä tuo on vähentänyt ihan minimiin lasten keskinäisen kahnaamisen. Kun kumpikin tuntee olevansa rakastettu eikä tarvitse kilpailla huomiosta. Sitähän kaikki lapset janoavat: vanhempien rakkautta ja huomiota.