Onko kenenkään koira kuollut luonnollisesti vanhuuteen?
Tuttavapiirissäni en ole kuullut keneltäkään, että koira olisi vain nukkunut pois vaan aina on pitänyt tehdä se lopetuspäätös. Taas on tuo hankala mietintävaihe meidän rakkaan koiran kanssa edessä. Tuntuu niin raskaalta, mietin että olisi helpottavaa jos se ei vaan jonain aamuna olisi herännyt kun aika on tullut. Onko näin käynyt kenellekään?
Kommentit (10)
Harvemmin niin kai käy koska vanhuuteen kuolemisessa ei sinänsä ole mitään kaunista, ei siinä nukuta ikiuneen yhtäkkiä harmonisesti vailla kipuja vaan yleensä ehtii tulla sairaus jos toinenkin. Ihmisillä on vaan niin kaksijakoinen suhtautuminen että lemmikki päästetään pois jos sen elämä on pelkkää kärsimystä, kuolevan ihmisen elämää sen sijaan pitkitetään niin paljon kuin voidaan.
Kyllähän vanhuuteen kuolemista sekä ihmisillä että eläimillä edeltää sellainen pitkähkö vaihe että ei jaksa esimerkiksi edes nousta enää makuulta tai syödä ja juoda, ja siinä kohtaa sitä kitumista ei ole lemmikkien kohdalla enää tapana katsella, vanhusten kohdalla kylläkin.
Toivon koiralle jotain sen luonteelle sopivaa tapaa lähteä. Ei pysty katsomaan jos russelli menettää kipinänsä, kärsii ja laahustaa. Toivottavasti menee kerrasta kun tekee sitä mitä rakastaa, etsii metsässä eläinten jälkiä, on ihan mahdollista että menee ilvekselle tai sudelle yhdellä puraisulla.
Koiria ei ole, mutta kissoja useita. Kissa ei paljon valita, eikä näytä sairauttaan, vaan piilottaa sen ja lopulta kuolee yöllä hiljaa. Koirasta näkee paremmin, että ei ole kunnossa ja viedään herkemmin lääkäriin.
Ohiksena. Kissa jouduttiin nukuttamaan 13 vuoden iässä, kun pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta oli edennyt liian pitkälle ruokavaliosta ja lääkkeistä huolimatta.
Yhden vanhan koiran tiedän, joka kuoli kesken lenkin eli sydän lopulta petti.
Luonnossa vanha eläin joutuisi poikkeuksetta petojen saaliiksi ja saisi nopean lopun. Kun olemme vanginneet omat kotieläimemme eikä pedot voi enää armahtaa niitä, on meidän ihmisten armahdettava ja vietävä lopetuspiikille. Tämä on reilua koiria, kissoja ym. kohtaan.
Meillä kuoli koira vanhuuteen ollessani lapsi. Koira oli hieman yli 15 vuotias, se oli laihtunut melko paljon, näkö siltä oli melkein kokonaan mennyt eikä jaksanut enää lenkkeillä kunnolla mutta muuten oli suht terve(eläinlääkärissä oli käynyt noin 3kk ennen kuolemaansa rokotettavana ja samalla tutkittiin perusjutut). Tulin koulusta kotiin ja koira makasi kuolleena eteisessä. Sillä oli aina tapana istua eteisessä vastassa kun tulen kotiin.
Olin töissä maatilalla, jolla oli +10 v sekarotuinen pystykorva. Ystävällinen heppu, joka kulki pihapiirissä vapaana. Grillailtiin iltapäivällä makkaraa ennen navettahommia ja koira kerjäsi siinä itselleen myös makupalat. Puoli tuntia myöhemmin ihmeteltiin, kun ei lähtenyt seuraksi navetalle vaan nukkui sikeästi auringon läikässä pihalla. Siihen oli nukahtanut iäksi.
Aika harvinaista on, koiratkin alkaa sairastumaan erilaisiin vaivoihin kun ikää tulee, mikä johtaa yleensä aina siihen että parempi vaihtoehto on vaan lopettaa. Surullinen fakta :(
Mulla siis kaikki koirat lähtenyt näin mitä on ollut. Valitettavasti.