Miksi joidenkin ihmisten on mahdotonta ottaa vastaan kriittistä palautetta?
Minulla on tuttava, jonka kohdalla tämä ei toimi. Hän on taipuvainen ikävään töksäyttelyyn, tekopyhyyteen (=syyttää muita siitä, mihin itse syylllistyy) kierouteen ja jopa suoranaiseen valehteluun. Kysyin häneltä lopulta, miksi toimit näin ja voisitko parantaa näiltä osin tapojasi, hän sivuutti kysymykseni ensin kokonaan. Kun toistin sen tarpeeksi monta kertaa, tuttavani vastasi lopulta, mutta kierrellen ja kaarrellen, enkä kuitenkaan saanut häneltä koskaan kunnollista vastausta. Ei tullut myöskään minkäänlaista anteeksipyyntöä. Kun minä mokaan, pyydän aina anteeksi. Ei minun tarvitse selitellä sanomisiani tai tekemisiäni itseni eduksi, ei liioin syyttää niistä muita.
Kommentit (19)
Tuttavasi kuuluu sarjaan täydelliset ihmiset.
Minulla on myös tämmöinen tuttu. Hän on jatkuvasti rahaongelmissa joka on muiden syy. Jos hän esim. matkustaa ratikalla pummilla ja jää siitä kiinni se on aina tarkastajan syy. Hän ei itse tajua tekevänsä mitään väärin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on myös tämmöinen tuttu. Hän on jatkuvasti rahaongelmissa joka on muiden syy. Jos hän esim. matkustaa ratikalla pummilla ja jää siitä kiinni se on aina tarkastajan syy. Hän ei itse tajua tekevänsä mitään väärin.
Tsiisus, mitä porukkaa! Onko tällaisia ihmisiä ihan oikeasti olemassa?
Tulee väistämättä mieleen laulu Olen kaikkialla pettyä mä saanut.
Miksi pitää olla tekemisissä sellaisen tuttavan kanssa, jonka olemista on tarve kritisoida? Älä ole tekemisissä.
En minäkään korvaa letkauttaisi jonkun tuttavan antamalle kritiikille.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää olla tekemisissä sellaisen tuttavan kanssa, jonka olemista on tarve kritisoida? Älä ole tekemisissä.
En minäkään korvaa letkauttaisi jonkun tuttavan antamalle kritiikille.
Et, vaikka tekisit mitä? Likvidoisit jonkun ihmisen?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää olla tekemisissä sellaisen tuttavan kanssa, jonka olemista on tarve kritisoida? Älä ole tekemisissä.
En minäkään korvaa letkauttaisi jonkun tuttavan antamalle kritiikille.
Melkoinen sietokyky. Mitäs sillä on väliä jos toinen on täysi huijari. Jatkakoon vaan samalla linjalla elämänsä loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää olla tekemisissä sellaisen tuttavan kanssa, jonka olemista on tarve kritisoida? Älä ole tekemisissä.
En minäkään korvaa letkauttaisi jonkun tuttavan antamalle kritiikille.
Et, vaikka tekisit mitä? Likvidoisit jonkun ihmisen?
Ap:n tuttava tappaa ja ap pyytää että voisitko parantaa näiltä osin tapojasi. Tuskin kiinnostaisi parantaa tapoja:D
Mulla on ollut niin rankkaa elämässä...
Narsisti ei kykene ottamaan palautetta vaan kilahtaa. Johtuu olemattomasta itseluottamuksesta, joka edellyttää jatkuvaa pönkitystä ympäristöltä.
Ne epatot menivät antamaan sen Oscar-patsaan sille hemmetin Sandra Bullockille! Se kuului minulle! Minut on ryöstetty!
Ymmärrettävää lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat vielä ns. kehitysvaiheessa, mutta ei enää aikuisten kohdalla.
Koska he ovat mahdottomia ihmisiä.
Olisin aina halunnut olla Eve Arden.
Miksi joidenkin on taas pakko kritisoida jotakin? Aina löytävät jotain arvosteltavaa toisesta.
Se on joku juttu niiden aivoissa mikä on lukittuna, nää ihmiset ei osaa asettua toisen ihmisen asemaan ollenkaan ja he kirjaimellisesti tekevät samoja asioita mitä itkevät muiden tekevän. Kai se jotenki kasvatuksesta kumpuaa, yleensä sen näkee helposti kun kattoo ylemmäs sukupuuta, sielläkin on yleensä sellanen tyhmä patriarkki kuka on kasvattanut omilla metodeillaan näistä ihmisistä tämmösiä.