Apua! Autistinen lapsi repii tikit pois...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi parka. Paranisikohan nopeiten sairaalassa jos olisi vuodelevossa jalat ja kädet sidottuina?

Kokeillaan vielä hoitaa kotona ja uusilla antibiooteilla. Tämä on myös ihan lääkärin suositus. Mun lapsi ei ole ilkeä tai vaarallinen. Oikeastaan mä tiedän, että jos jotakin, hän pelkäsi todella paljon sairaalassa yöpymistä... Ja voitteko kuvitella miten ahdistavalta mun pojasta tuntuisi tuo käsien ja jalkojen sitominen kun pelkästään tikit ja side tuntuu ikävältä?

Ap

Lisään, että jos näyttää että tuo ei auta, niin vien hänet sairaalaan. Terveys on tärkeintä, sillä lapsi on tärkein.

Ap

Lapsilla pitää olla vapaus päättää omasta parhaastaan. Komentelu ja käskeminen on ahdistavaa. Anna lapsellesi mahdollisuus elää onnellisena!

Mistä moinen haava tuli?

Hirveän surullisen kuuluinen sun lapsi. Tästä ei tullut hyvä mieli. Ei sitten yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Mistä moinen haava tuli?

Mummolassa oli miehen isän kanssa miesten hommissa pihavajassa. Ilmeisesti osui jalka johonkin terävään siellä. Ei tehnyt haavaa itse eikä halua itseään satuttaa. Päin vastoin tuo haava on hänelle kidutusta. Ap

Auttaisiko joku lievä rauhoittava lääkitys, ettei häntä ahdista se haava niin paljon? Lisäksi kunnon kipulääkitys. Autistinen ei osaa välttämättä kertoa, että haava on kipeä vaan yrittää repiä tikit irti.

Ja voitteko kuvitella miten ahdistavalta mun pojasta tuntuisi tuo käsien ja jalkojen sitominen kun pelkästään tikit ja side tuntuu ikävältä?

Ap

Tämä kuulostaa jo yliempaatttiselta! Ei se mihinkään parane, jos vain itket sitä, että kukaan ei ymmärrä miten ikävää se on lapselle. Varmaan se tuntuu ikävältä juu, mutta jospa voisit hetkeksi unohtaa sen puolen kokonaan, olla ahdistumatta toisen puolesta ja tehdä mitä täytyy tehdä.

Onko haava sellaisessa paikassa, että hän pystyisi tekemään osan hoitotoimenpiteistä opastetusti itse?

Laastareiden ja haavateippien liimoissa on eroja. Jotkut aiheuttaa ihan järkyttävän kutinan, joka jatkuu 6 viikkoa sen jälkeen, kun teippi on jo poistettu.

Ja aluksi pitää laittaa ne kädet vaikka pakkopaitaan, ettei hän pääse haavaan käsiksi. Hän huutaa ja raivoaa. Se ei ole vaarallista. Yritä kuitenkin saada hänet rauhoittumaan, ja tehkää yhdessä jotain, mikä saa huomion pois haavasta. Pidä kuitenkin silmällä hänen tekemisiään.

Pyri tekemään hänen olonsa niin mukavaksi kuin se on haavasta huolimatta mahdollista.

Kun hän tottuu haavan olemassaoloon, hän antaa ehkä sen olla rauhassa. Silloinkin etenkin yöksi pitää laittaa varmistuksia, että hän ei pääse käsiksi haavaan. Kaikki sakset ja muut teräaseet niin että hän ei pääse niihin käsiksi.

Tsemppiä pikku potilaalle

t. aikuinen autisti

Eikö käsien sitomisen tms. sijaan voisi haavaa peittää jollain sellaisella tavalla jota ei saa itse rikki? Tyyliin kipsi.

Mahtaisiko auttaa, jos molempiin jalkoihin laitettaisiin side jalan ympäri, se ärsytys jakaantuisi symmetrisemmin. Pitkät alkkarit siihen päälle ainakin kotioloihin tai jotkin trikoot. Haavapuoli kuitenkin kipuilee enemmän, joten anna kipulääkettä ja kylmähaude, jos haluaa sellaista käyttää.

Yöksi voi teipata urheiluteipillä vaikka ohuet puhtaat puuvillasukat käsiin, teippi tulee ranteiden ympärille sukan varren päälle, tarpeeksi löysästi, ettei purista, mutta sen verran tiukasti, ettei niitä saa pujotettua pois.

Aistiyliherkkiä nuo tikit häiritsee tosi  paljon. Yksi puri kielestäänkin tikit pois, sitä ihmeteltiin miten se onnistui.

Vierailija kirjoitti:

Eikö käsien sitomisen tms. sijaan voisi haavaa peittää jollain sellaisella tavalla jota ei saa itse rikki? Tyyliin kipsi.

Voisivatko alapeukuttajat kertoa mikä ehdotuksessa on vialla? Sehän on täysin kestämätön ajatus, että poikaa pidettäisiin lepositeissä pari viikkoa. Toisaalta haavasta voi tulla jopa henkeä uhkaava tulehdus, jos poika ei jätä sitä rauhaan.

Jos haava on kovin paksusti peitettynä, se tietysti hautuu mikä ei ole hyvä asia, mutta kyllä se silti niinkin todennäköisesti paremmin menee kiinni kuin niin että tikit revitään uudelleen ja uudelleen ja uudelleen auki. En tiedä voisiko tuollaisen "kipsinkin" tms. rakennella niin, että väliin jää ilmalle tilaa kulkea, mutta "kipsiä" ei silti saa irti?

Eihän haavaa tarvitse koko ajan olla puhdistamassa jos antibioottikuuri on päällä, vaan pikemminkin päinvastoin - leikkaushaavatkin jätetään tietääkseni tikkien ajaksi ihan rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Eihän haavaa tarvitse koko ajan olla puhdistamassa jos antibioottikuuri on päällä, vaan pikemminkin päinvastoin - leikkaushaavatkin jätetään tietääkseni tikkien ajaksi ihan rauhaan.

Mutta tässähän oli ongelmana se, että se pentu ei jätä niitä tikkejä rauhaan!! Siis leikkaushaava ei saa olla rauhassa kun sitä klähmitään ja revitään koko ajan!

Anna haavan tulehtua. Kun se mätii, varmaan suostuu haavan hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Anna haavan tulehtua. Kun se mätii, varmaan suostuu haavan hoitoon.

Ai sitten kun se haava tulee oikein todella kipeäksi? Niin varmaan.

Lepositeet.

Voisi olla kaikille parempi että tulisi sepsis. Kammottava elämä sekä lapsella että läheisillä.

Pakkopaita ja tömäkät rauhoittavat päälle. Tai sänkyyn lepositeisiin. Jos ei tajua olla repimättä niin ei tajua. Sitten on huoltajan tehtävä järjestää olot sellaisiksi että hoito onnistuu.

Tai voitte lähteä valitsemaan uurnaa yhdessä.

Onko vielä sellaista puuduttavaa voidetta, oliko se Emla tai mikä, voisiko sitä laittaa haavan ympärille, ei tietenkään haavaan. Mutta älä kyllä minun ohjeilla, kysy jolraunn hoitoihmiseltä.

Auttaisiko joku rentoutusharjoitus, jossa keskityttäisiin johonkin muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän haavaa tarvitse koko ajan olla puhdistamassa jos antibioottikuuri on päällä, vaan pikemminkin päinvastoin - leikkaushaavatkin jätetään tietääkseni tikkien ajaksi ihan rauhaan.

Mutta tässähän oli ongelmana se, että se pentu ei jätä niitä tikkejä rauhaan!! Siis leikkaushaava ei saa olla rauhassa kun sitä klähmitään ja revitään koko ajan!

Niin, sen takia nimenomaan ehdotin jalkaan jotain sellaista kipsin kaltaista suojaa, jota poika ei millään saa omin neuvoin irti.

Tuon ikäinen lapsi puree ja potkii lääkäriä ja äiti vaan myhäilee vieressä... Missä on rajat ja kasvatus?