Apua! Miten lohduttaa teiniä, jonka suuri ensirakkaus jätti?

Et mitenkään. Paitsi viikon päästä alat pakottamaan tekemään normaaleja arjen juttuja entiseen tapaan. Teineillä tunteet on suuria, mutta vanhempien tehtävä on auttaa siihen ettei niihin jää liiaksi vellomaan.

Jotain ylimääräistä hemmottelua, mistä lapsesi vaan tykkää. Lempiruokaa tai shoppailua, jotain kivaa. Kuuntele vaan ja sano, että ymmärrät. Ikinä ei saa vähätellä, että olet nuori ja unohdat pian yms. - se ei tunnu nuoresta kivalta siinä tilanteessa.

Voi kuinka mä toivoin, että omat lapseni säästyisivät suurilta sydänsuruilta. Ne on kauheita, ja kun niitä rakkauksia saattaa tulla vielä monta!

Tuska lyhenee kerta kerralta ja oppii, ettei tämä kuitenkaan maailmanloppu ole. Maailma pyörii radallaan, aurinko nousee ja laskee, ihmiset jatkavat omia puuhiaan, vaikka yhden sydän on juuri särkynyt.

Mun ensirakkauteni kuoli 19- vuotiaana. Silloin mietin, että olisin mieluummin vaikka eronnut hänestä tai antanut hänet jollekin toiselle. Kun siitä pari vuotta surtuani nousin, olen tiennyt että selviän mistä vain. Harva niin pitkiä aikoja enää sureekaan.

Ne on kaikki fraaseja, mitä tyttäresi nyt kuulee. Tärkeintä on antaa surra. Huolenpito ja läsnäolo on nyt tärkeää.

Unohtuu parissa päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Jotain ylimääräistä hemmottelua, mistä lapsesi vaan tykkää. Lempiruokaa tai shoppailua, jotain kivaa. Kuuntele vaan ja sano, että ymmärrät. Ikinä ei saa vähätellä, että olet nuori ja unohdat pian yms. - se ei tunnu nuoresta kivalta siinä tilanteessa.

Syömistä ja shoppailua suruun, siinäpä terveet ohjeet.

Kerro, miten itse selvisit aikoinasi sydänsuruista ja löysit lopulta unelmiesi kumppanin, jonka kanssa sait upean lapsen ja elit onnellisena elämäsi loppuun asti ja kiitit onneasi, ettet päätynyt yhteen yläasteen hintelän tupakkipetterin kanssa, joka oli olevinaan muka niin ihqu siihen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Jotain ylimääräistä hemmottelua, mistä lapsesi vaan tykkää. Lempiruokaa tai shoppailua, jotain kivaa. Kuuntele vaan ja sano, että ymmärrät. Ikinä ei saa vähätellä, että olet nuori ja unohdat pian yms. - se ei tunnu nuoresta kivalta siinä tilanteessa.

Minua taas lohdutti ensi "rakkauden" jälkeen teininä eniten kun erottiin että äitini kävi illalla sängyssä halaamassa ja totesi että usko tai älä, aina tulee uusia ihastuksia. Sen enempää en olisi hänen kanssaan halunut asiasta puhuakkaan. Kunhan arki jatkuu normaalina niin teinit kyllä selviää sydänsuruistaan ihan niin kuin tähänkin asti.

Elämä on täynnä pettymyksiä

20 vuoden päästä ei tunnu enää missään.

Kerrot pojalle että kestää sen kuin mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain ylimääräistä hemmottelua, mistä lapsesi vaan tykkää. Lempiruokaa tai shoppailua, jotain kivaa. Kuuntele vaan ja sano, että ymmärrät. Ikinä ei saa vähätellä, että olet nuori ja unohdat pian yms. - se ei tunnu nuoresta kivalta siinä tilanteessa.

Syömistä ja shoppailua suruun, siinäpä terveet ohjeet.

Tässä varmaan ideana se et tehdään jotain kivaa yhdessä. Ettei nuori ehtisi koko ajan murehtia vaan saisi muuta ajattelemista.

Riippuu onko poika vai tyttö ja kuinka vanha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain ylimääräistä hemmottelua, mistä lapsesi vaan tykkää. Lempiruokaa tai shoppailua, jotain kivaa. Kuuntele vaan ja sano, että ymmärrät. Ikinä ei saa vähätellä, että olet nuori ja unohdat pian yms. - se ei tunnu nuoresta kivalta siinä tilanteessa.

Syömistä ja shoppailua suruun, siinäpä terveet ohjeet.

Tässä varmaan ideana se et tehdään jotain kivaa yhdessä. Ettei nuori ehtisi koko ajan murehtia vaan saisi muuta ajattelemista.

Helikopterimamma. Koko ajan pitää olla kivaa! Elämässä ei ole ikinä mitään vastoinkäymisiä, ettei kultsimussukalle tule paha mieli. Kas kun et soita lapsesi exälle ja maksa hänelle siitä, että suostuu jatkamaan seurustelua.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu onko poika vai tyttö ja kuinka vanha.

Mitä se sukupuoli vaikuttaa asiaan?

Osa ei kestä. Yksi meni rekan alle kun tuska oli liian suuri. Kun olisi malttanut edes viikon niin pahin tunnekouhu olisi laantunut!

Näistäkin asioista pitäisi puhua enemmän koulussa, ei pelkkää seksivalistusta.

Mikä HELPOTUS !

Teininä EI tarvitse seurustella.

Parisuhde ongelmat tulevat kyllä liiankin tutuiksi yli 20 vuotiaanakin !

Jos elää noin 90 vuoriaaksi,

Ennättää kokea 70 vuotta kaikki mahdolliset käänteet, itkut, surut, pettämiset, valehtelut jne....

Vierailija kirjoitti:

Riippuu onko poika vai tyttö ja kuinka vanha.

99% näistä on että tyttö jättää pojan

Mun äiti aikoinaan nauroi mulle ja pilkkasi mua. Sanoi, ettei musta kukaan täysjärkinen huoli. Oli oikeassa.

Aika auttaa. Mutta ahdistusta voisi lievittää ja paniikkia. Teininä on vaikea nähdä jos joku on epäsopiva kumppaniksi. Tuntuu teininä ehkä että toinen vaan käytti hyväksi ja jätti. Tai löytyi parempi. Ehkä tuomalla eri näkökulmia, että ihmisissä on puolia joita ei tunne. Ja myöhemmin voikin nähdä miksi oli parempi erota. Teini saattaa elää liikaa toisen kautta, eikä itsensä, se oli "koko elämä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain ylimääräistä hemmottelua, mistä lapsesi vaan tykkää. Lempiruokaa tai shoppailua, jotain kivaa. Kuuntele vaan ja sano, että ymmärrät. Ikinä ei saa vähätellä, että olet nuori ja unohdat pian yms. - se ei tunnu nuoresta kivalta siinä tilanteessa.

Minua taas lohdutti ensi "rakkauden" jälkeen teininä eniten kun erottiin että äitini kävi illalla sängyssä halaamassa ja totesi että usko tai älä, aina tulee uusia ihastuksia. Sen enempää en olisi hänen kanssaan halunut asiasta puhuakkaan. Kunhan arki jatkuu normaalina niin teinit kyllä selviää sydänsuruistaan ihan niin kuin tähänkin asti.

Minusta taas kamalinta oli kun joku sanoi juuri, että "meressä on paljon kaloja". Siinä kohtaa se minusta vähättelee toisen surua. Vaikka totta tietysti on. Sopivampi kommentti johonkin myöhäisempään vaiheeseen ehkä muttei heti siihen kärkeen kun on ihan hajalla.

Parasta on vain olla läsnä. Ehkä pientä hemmottelua. Sanoo että päivä kerrallaan. Elämä voittaa, tulet selviämään tästä, mutta sure rauhassa. Pitää huolta, että arjen rutiinit sujuu ja että saa muutakin ajateltavaa.

Ei noita toisen puolesta voi surra tai poistaa tuskaa. Eikä hoputtaa prosessointia.