Esiintyykö pikkulapsiajan huutoriitoja kaikissa ydinperheissä? Siis vaikka olisi rahaa ja muutenkin hyvä mies ja asiat hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottua, väsymys ja stressi on ne jotka näihin riitoihin ajaa. Usein lapsiperheessä epätasaisesti jakautuvat kotityöt (tai kokemus siitä, että ne jakautuisi epätasaisesti), puolisoiden omat perheen ulkopuoliset menot ja lastenhoitoon liittyvät asiat voi aiheuttaa riitoja, ja sitten jos ollaan kuormittuneita ja väsyneitä niin se turhautuminen ei aina purkaudu kovinkaan rakentavasti... Mutta yksilöllistä, jotkut huutaa, toiset vetäytyy, toiset mököttää, jotkut osaa pysyä rationaalisina.

Kotityöt eivät jakaudu koskaan epätasaisesti jos toinen on äitiyden takia kotona. Luonnollisesti silloin kotona oleilija hoitaa kodin ja lapset 100 %.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottua, väsymys ja stressi on ne jotka näihin riitoihin ajaa. Usein lapsiperheessä epätasaisesti jakautuvat kotityöt (tai kokemus siitä, että ne jakautuisi epätasaisesti), puolisoiden omat perheen ulkopuoliset menot ja lastenhoitoon liittyvät asiat voi aiheuttaa riitoja, ja sitten jos ollaan kuormittuneita ja väsyneitä niin se turhautuminen ei aina purkaudu kovinkaan rakentavasti... Mutta yksilöllistä, jotkut huutaa, toiset vetäytyy, toiset mököttää, jotkut osaa pysyä rationaalisina.

Onko tälle jokin selitys evoluution kannalta?

Tuskin. Eivät kaikki asiat selity evoluutiolla vaan ihan vain ihmisten luonne-eroilla. Osa on sopuisampia ja osa sitten helpommin tulistuvia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottua, väsymys ja stressi on ne jotka näihin riitoihin ajaa. Usein lapsiperheessä epätasaisesti jakautuvat kotityöt (tai kokemus siitä, että ne jakautuisi epätasaisesti), puolisoiden omat perheen ulkopuoliset menot ja lastenhoitoon liittyvät asiat voi aiheuttaa riitoja, ja sitten jos ollaan kuormittuneita ja väsyneitä niin se turhautuminen ei aina purkaudu kovinkaan rakentavasti... Mutta yksilöllistä, jotkut huutaa, toiset vetäytyy, toiset mököttää, jotkut osaa pysyä rationaalisina.

Kotityöt eivät jakaudu koskaan epätasaisesti jos toinen on äitiyden takia kotona. Luonnollisesti silloin kotona oleilija hoitaa kodin ja lapset 100 %.

Ei vaan se kotona olija hoitaa kodin ja lapset 100% sinä aikana kun toinen on töissä ja sitten lopun aikaa työt jaetaan 50/50.

Meillä ainakin. Ei kyllä ole enää pikkulapsia mutta riidellään kyllä.

Huutoriidat on sairaita

Ei ikinä. Pahimmat riidat on meillä hipihiljaisia. Ei mökötetä, mutta kihistään hetki itseksemme ja sitten kerrotaan, mistä kiikastaa.

Ei. huutoriitoja on vain junttiperheissä. Kaikki muut osaa keskustella asioista

Mitä se huutaminen hyödyttää? Asioista voi keskustella ihan normaalilla äänensävyllä.

Siis miten huutoriitely ajaa miehen saattamaan naisen raskaaksi? :D

Mulle riittäisi 1 huutoriita ja suhde olisi siinä. En jaksa tapella minkään kehitysvammaisen kanssa omassa kodissani. Aikuinen ihminen osaa puhua normaalisti.

Huonosti nukkuva vauva saa aikaan huonosti nukkuvat vanhemmat. Siihen ei raha auta. Osa saa apua vauvan isovanhemmilta. Iso osa ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Siis puolisoiden välillä? Joo ei. Toisaalta meillä ei ollut oikein mitään riitoja (siis edes ilman huutamista) koskaan, ja sekin on hieman epätervettä ettei osata puhua asioista. Tää suhde sitten päättyikin 18 avioliittovuoden jälkeen.

Yhdessä yli 30 vuotta. Nuorempana riideltiin enemmän nyt vanhempana vähemmän. Riidat eivät kestä kauan, eivätkä ole mikään nyt kyllä erotaan heti mörkö meidän perheessä.

-ohis

Mä oon pitänyt jo lapsena huutamalla riitelyä outona ja vastenmielisenä touhuna. Omat vanhemmat huutaa toisilleen ihan joka asiasta. Lapseni kavahtaa sitä joka kerta kun vieraillaan isovanhempien luona, pienempänä ihan pelkäsi. Milloin on ruoka valmistumassa tai auto pitäisi peruuttaa.. kaikki asiat hoidetaan huutamalla äkäisesti. Olen huomannut, että suurilla ikäluokilla tämä on yleisempää kuin omassa kaveripiirissä. Toki niitäkin löytyy, jotka ovat oppineet tavan vanhemmiltaan ja jatkavat perinnettä.

Pikkulapset ja koiranpennut pitää kouluttaa, ei käytökseen varallisuus vaikuta !

Ei, en ole moisesta kuullutkaan

Eli siis tämän kiukustuvan huutajan pitäisi päästä ensin nukkumaan kaikki univelka pois. Sitten arkipäivään pitää saada lastenhoito- ym. apuja ostopalveluina, kun kerran talous sen salli. Seuraavaksi kiukkuinen huutaja alkaa käydä keskustelemassa säännöllisesti asiantuntijan luona ja varautuu käymään vähintään vuoden, mielellään pitempään, koska kyseessä piintynyt tapa ja käyttäytymismalli. Tarvittaessa käyttäytymisterapiaa tms. Ilmeisesti huutaja kokee tilanteet taistelu- tai ylivoimaisina tilanteina. Ja silloin pitää saada pitkäaikaista apua heti, että elämä lähtisi sujumaan normaalisti.

Jos se huutoriita tarkoittaa sitä, että kun toisella on valitettavaa asiasta, toinen huutaa päin naamaa nimittelyä alentavasti, se on sairasta!

Vain perheissä joissa narsistimies on löytänyt parinsa nimittäin taisteluparin.

Oli aikanaan,vauvavuosi oli aika kamala.. Jotenkin sitä yritti saada toisen tajuamaan sillä huutamisella, no ei tajunnut eikä tajua vieläkään. Monen asian suhteen olen luovuttanut, en jaksa vääntää asioista mitkä ei muuksi muutu, ja sama pätee varmaan toisinpäin Nykyään ollaan sitten enemmän hiljaa, tai yritetään keskustella asia läpi jos asia on tärkeä..

Meillä riideltiin vain vähän, mutta eksäpä sitten hautoikin kaunojaan salassa, hankki sivusuhteen jaa lähti litomaan. Lähtiessään kertoi mikä kaikki oli ollut pielessä.

En kaipaa huutoriitoja (on fiksumpiakin tapoja riidellä) mutta täysi riitelemättömyyskin on huono.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan meillä ole esiintynyt huutoriitoja koskaan.

Ei tietenkään. Unohdin että av:lla tämäkin on toisin.

Tää on kyllä ihan oikeassakin elämässä toisin. On perheitä joissa riidellään huutaen, ja sitten on perheitä joissa erimieltä osataan olla huutamatta.