Muutto Helsingistä Etelä-Pohjanmaalle - Uhka vai mahdollisuus?
Meitä on siis minä, mieheni, 12 ja 14 vuotiaat pojat ja 7v tytär. Miehelle tarjottiin todella hyväpalkkaista työtä, ja taloudellisesti tämä olisi järkiratkaisu kaikin puolin, mutta kaikki muu mietityttää. Millainen paikka tuo on lapsille kasvaa, onko tekemistä ja harrastuksia ja miten meidät otetaan vastaan? Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia päätöksen tueksi, että kannattaako tuonne lähteä vai ei. Kyseessä ei siis Seinäjoki, vaan pienempi paikkakunta.
Kommentit (169)
Auttaa kyllä paljon jos on sielläpäin sukua. Ovat silleen suku- tai oikeammin heimorakkaita.
Jos ihan ummikkona menet, niin vaatia ja komennella ei saa. Suuttuvat heti.
Tytär löytää ehkä kavereita, pojista en ole ihan varma. Heitä voidaan pitää hesalaisina, jotka leveilee tms. vaikkeivat sanoisi sanaakaan. Kuulostaa aika riskaabelilta. Entä etäsuhde perheenpään kanssa?
Ei kannata. Pojista kasvaa kiroilevia ja kovaäänisiä junkkareita ja tyttö päätyy lestadiolaisperheen emännäksi isona. Nuorison pääasiallinen ajanviete on vertailla vanhemmilta lainattujen traktoreiden varusteita ja ajaa paskarinkiä mopoilla ja mönkijöillä. Alle 50 tonnin autolla ajavia tai alle 10 hehtaarin halmeen omistajia pidetään köyhinä pummeina tai muuten vain epäilyttävinä.
Vierailija kirjoitti:
Auttaa kyllä paljon jos on sielläpäin sukua. Ovat silleen suku- tai oikeammin heimorakkaita.
Jos ihan ummikkona menet, niin vaatia ja komennella ei saa. Suuttuvat heti.
Ap olisi varmaankin maininnut asiasta, jos kompikumpi vanhemmista olisi sieltä. Kyllä sain kuvan, että he ovat ihan ummikkoja koko perhe.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilin kerran samaa, ei kiitos. Mies viihtyi kun oli syntynyt siellä. Mun oli erittäin vaikea sopeutua kun huomasi heti että ihmiset ajatteli etten kuulu joukkoon. Eivät tykkää ulkopuolisista."
Vain ne morsiot hyväksytään jotka on mieluuten tien toiselta puolen naapurista. Mieluiten saman kylän flikkoja tai vaikka kaukaasta sukua kuin tuikituntemattomia ventovieraita ulkopuolisia.
Vähintään sama pohojalaanen alakoulu on täytyny seurustelevan parin käydä tai vanhempien olla serkuksia.
Kaikki Itikan risteyksestä etiä päin on saatanasta.
Vierailija kirjoitti:
Uskonto on siellä tosi iso juttu. Tosi iso. Lihansyönti myös.
Vegaanin makumatka Seinäjoella
https://visitseinajoki.fi/tarinat/vegaanin-makumatka-seinajoella-2/
Ap, onko teillä juuria eteläpohjanmaalla? Kun jatkuvasti vastauksissa jauhetaan siitä. Selvennätkö, niin loppuu juurista jankutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaa kyllä paljon jos on sielläpäin sukua. Ovat silleen suku- tai oikeammin heimorakkaita.
Jos ihan ummikkona menet, niin vaatia ja komennella ei saa. Suuttuvat heti.Ap olisi varmaankin maininnut asiasta, jos kompikumpi vanhemmista olisi sieltä. Kyllä sain kuvan, että he ovat ihan ummikkoja koko perhe.
Niin minäkin asian päättelin.
Jos ei ole mitään kosketuspintaa, niin ehkä ei kannata kun lapsetkin ovat jo noin isoja. Voi ihan ummikkona olla vaikea sopeutua. Pikkukylissä kun on hiljaista ja tylsää.
Pysy poissa, emme halua HELLsinkiläisiä tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaa kyllä paljon jos on sielläpäin sukua. Ovat silleen suku- tai oikeammin heimorakkaita.
Jos ihan ummikkona menet, niin vaatia ja komennella ei saa. Suuttuvat heti.Ap olisi varmaankin maininnut asiasta, jos kompikumpi vanhemmista olisi sieltä. Kyllä sain kuvan, että he ovat ihan ummikkoja koko perhe.
Niin minäkin asian päättelin.
Jos ei ole mitään kosketuspintaa, niin ehkä ei kannata kun lapsetkin ovat jo noin isoja. Voi ihan ummikkona olla vaikea sopeutua. Pikkukylissä kun on hiljaista ja tylsää.
Ei ole siis mitään juuria tai sukulaisia maakunnassa muuten. Miehen suku on Kotkan seudulta ja minä syntyperäinen kolmannen polven helsinkiläinen.
ap
Tiedän useamman naisen jolle se eläinrääkkäyskulttuuri oli liikaa.
Jos lapset olisi alle kouluikäisiä, voisin suositella. Kyllä täällä harrastuksia on ja mukavia ihmisiä löytyy jos on itsekin mukava. Mutta teineille ehkä liian iso shokki, onhan tää nyt niin hiljaista paikkaa peltojen keskellä jos on tottunut Helsinkiin.
Täällä ei ole mustia kuin kourallinen.
Asun pienessä kaupungissa Etelä-Pohjanmaalla. En ole täältä päin kotoisin, mutta puoliso on. Asumme pienemmällä paikkakunnalla eikä ole valittamista. Töitä on (olemme korkeakoulutettuja), lapsilla on monenlaisia harrastuksia, kustannukset monessa asiassa on edullisempaa kuin kaupungissa.
Melko ennakkoluuloisia kommentteja tullut, toki ne varmaan pohjautuvat omiin kokemuksiin. Täälläkin asuu monenlaisia ihmisiä. Paljon on kiinni omasta asenteesta. Olisiko mahdollista kokeilla ja palata takaisin jos ei ala asiat sujua?
Lasten koulut? Mitä peruskoulun, lukion jälkeen? joutuvatko lapset muuttamaan muualle tai kulkemaan pitkää koulumatkaa?
Mitä jos miehen työ ei olekaan sitä mitä on luvattu? Entä jos tulee irtisanotuksi? Onko paikkakunnalla muita työpaikkoja vai joudutteko muuttamaan muualle?
E-Pohjanmaa on oma maailmansa.
Vähän kun muuttaisi New Yorkista Nebraskaan.
Mitä lapset sanovat? Onko heillä tiiviit kaveriporukat? Suostuuko 14-vuotias edes ajattelemaan muuttoa Helsingistä jonnekin eteläpohjalaiseen pikkukylään!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaa kyllä paljon jos on sielläpäin sukua. Ovat silleen suku- tai oikeammin heimorakkaita.
Jos ihan ummikkona menet, niin vaatia ja komennella ei saa. Suuttuvat heti.Ap olisi varmaankin maininnut asiasta, jos kompikumpi vanhemmista olisi sieltä. Kyllä sain kuvan, että he ovat ihan ummikkoja koko perhe.
Niin minäkin asian päättelin.
Jos ei ole mitään kosketuspintaa, niin ehkä ei kannata kun lapsetkin ovat jo noin isoja. Voi ihan ummikkona olla vaikea sopeutua. Pikkukylissä kun on hiljaista ja tylsää.Ei ole siis mitään juuria tai sukulaisia maakunnassa muuten. Miehen suku on Kotkan seudulta ja minä syntyperäinen kolmannen polven helsinkiläinen.
ap
Kuulostaa hurjalta. Sorry. Olette todella rohkeita, jos teette tämän liikkeen.
Mitä väliä jollain palkalla on, jos elämänlaatu muuttuisi todella surkeaksi..
Onko se joku iso firma? Voi olla, että siellä on useita muualta tulleita perheitä ja se voi helpottaa sopeutumista. Mitä isommat lapsesi ovat muutosta mieltä? 14-vuotiaalle se voi olla aika hurjaa. Itse olin tuon ikäinen, kun muutettiin maalta Helsinkiin ja oli se hurjaa niinkin päin.