Oletko jättänyt "seuraamasta sydäntä" ja ollut tyytyväinen jälkikäteen?
Olen varattu ja ihastunut toiseen. Ihastuksen kohde on hurmaava ja olen haaveillutkin hänestä pitkään. Silti rakastan miestäni. Hän ymmärtää minua, vaikka välillä meillä on ollut vaikeaa.
Järjellä tiedän, että emme tulisi toimeen ihastukseni kanssa. Häneen luonteessaan on jotain, mikä häiritsee minua, vaikka olenkin samaan aikaan heikkona häneen. Ihastukseen liittyy seksuaalista vetovoimaa. Huomaan, että minuun sattuu ajatus, että hän olisi toisen kanssa. Silti haluan olla uskollinen miehelleni ja toivon, että pääsen yli ihastuksestani. En "seuraa sydäntäni" ja lähde ihastuksen matkaan, vaan lähden korjaamaan suhdetta mieheeni, jota rakastan.
Onko kohtalotovereita? Miten tästä pääsee yli?
Kommentit (54)
Kiitos kannustavista sanoista!
Näin epäilen itsekin, toki, kun tunne on vielä voimakas, tuntuu vaikealta.
Lisäksi epäilen, että ihastuksellakin on ollut tunteita, ja pelkään, että hän raivostuu, kun tajuaa päätökseni. Miten tästä voi selvitä?
Been there done that. Mikä on ikäsi? Minulla se tapahtui 44 vuotiaana. Onneksi jäin suhteeseen mieheni kanssa. Ihastuksia tulee ja menee.
Älä ruoki tuollaisia tunteita. Tämä on kyllä asia, joka pitäisi opettaa jo esiteineille.
Miksi kukaan ei seuraa jalkaansa? Miksi sydäntä jos joku hankala tilanne. Entä järki. :)
Oikeaa. Rakkautta. On. Elää. Hetkessä. Ja. Vaihtaa. Lennosta. Aina.
Eikö tuossa iässä pitäisi jo tajuta olla seuraamatta jokaista typerää impulssia? Ehdottomasti unohdat teini-ihastuksen ja keskityt avioliittoosi.
Jos rakastat miestäsi niin eikö ole sydämen seuraamista panostaa siihen suhteeseen. Mikäli rakkaus häneen olisi loppunut, niin sitten ero ja eteenpäin, minusta rakkaus on ainoa oikea syy olla parisuhteessa. (Tiedän kyllä että ihmisillä on muitakin syitä, ja jokaisella on omat arvonsa, mutta minun mielestäni näin.)
Olen romanttinen ja ihastuvakin ihminen mutta kuitenkin uskollinen ja lojaali suhteellemme.
Nuoruuden hormonihöyryissäkin pidin ne kolmansiin osapuoliin syntyneet tunteet sisälläni.
Nykyään ajattelen että tunne tulee, tunne menee.
On minun asiani valita mitä tunnetta ruokin ja minkä annan hiipua itsekseen.
Tulella leikkijöitä on maailma pullollaan, monet heistä katuvat. Joskus suhteeseen jäädään, mutta eihän se enää ole sama, ei kummallekaan osapuolelle.
Vituiksi meni ja jo monta vuotta sitten jouduin naimisiin.
Minulla sama tilanne. Paitsi tulisin ihastukseni kanssa paljon paremmin toimeen kuin nykyisen puolisoni kanssa. Sehän tästä vaikeaa tekee. Jos kyseessä olisi pelkkä seksuaalinen halu, ei tarvitsisi miettiä kenet valitsee.
Vierailija kirjoitti:
Jos rakastat miestäsi niin eikö ole sydämen seuraamista panostaa siihen suhteeseen. Mikäli rakkaus häneen olisi loppunut, niin sitten ero ja eteenpäin, minusta rakkaus on ainoa oikea syy olla parisuhteessa. (Tiedän kyllä että ihmisillä on muitakin syitä, ja jokaisella on omat arvonsa, mutta minun mielestäni näin.)
Hyvä näkökulma tämäkin! Usein sanitaa, että lähteminen on sydämen seuraamista, mutta taidat olla oikeassa siinä, että tässä oli kaksi erilaista sydämen ääntä! Kiitos tästä nostosta!
No en mut pernan ohjeet sivuutin kerran.
Vierailija kirjoitti:
Olen romanttinen ja ihastuvakin ihminen mutta kuitenkin uskollinen ja lojaali suhteellemme.
Nuoruuden hormonihöyryissäkin pidin ne kolmansiin osapuoliin syntyneet tunteet sisälläni.Nykyään ajattelen että tunne tulee, tunne menee.
On minun asiani valita mitä tunnetta ruokin ja minkä annan hiipua itsekseen.Tulella leikkijöitä on maailma pullollaan, monet heistä katuvat. Joskus suhteeseen jäädään, mutta eihän se enää ole sama, ei kummallekaan osapuolelle.
Miten pääset irti tunteesta? Välttelet ihastusta? Miten ruokit muita tunteita?
En valitettavasti jättänyt ja katunut sen jälkeen eikä ole katumus parissakymmenessä vuodessa loppunut. Opin sen verran siitä reissusta kuitenkin, että opin olemaan kuuntelematta "sydäntäni", koska se ei maksa laskuja, ei mieti mielenterveyttäni, eikä näköjään välitä millään tavalla olenko edes elossa, joten se ä m m ä pitäköön päänsä kiinni. Sen jälkeen on mennyt vuosia tuhoja korjatessa ja elämä on nyt ihan ok, mitä nyt niistä raunioista on voinut rakentaa, ei paljon mitään mutta kuitenkin ok elämän. Mitä nyt on luopunut kaikista haaveistaan mitä elämässä on ollut mutta kuitenkin...
Älä kuuntele sydäntäsi ikinä, se on tyhmä. Ja loppujenlopuksi näin jälkeenpäin se tyyppikin, hyi helvetti mikä kylmäävä hyypiö oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
En valitettavasti jättänyt ja katunut sen jälkeen eikä ole katumus parissakymmenessä vuodessa loppunut. Opin sen verran siitä reissusta kuitenkin, että opin olemaan kuuntelematta "sydäntäni", koska se ei maksa laskuja, ei mieti mielenterveyttäni, eikä näköjään välitä millään tavalla olenko edes elossa, joten se ä m m ä pitäköön päänsä kiinni. Sen jälkeen on mennyt vuosia tuhoja korjatessa ja elämä on nyt ihan ok, mitä nyt niistä raunioista on voinut rakentaa, ei paljon mitään mutta kuitenkin ok elämän. Mitä nyt on luopunut kaikista haaveistaan mitä elämässä on ollut mutta kuitenkin...
Älä kuuntele sydäntäsi ikinä, se on tyhmä. Ja loppujenlopuksi näin jälkeenpäin se tyyppikin, hyi helvetti mikä kylmäävä hyypiö oikeasti.
Aha, terveiset sinne huhtakadulle Kankaanpäähän.
Vierailija kirjoitti:
Oikeaa. Rakkautta. On. Elää. Hetkessä. Ja. Vaihtaa. Lennosta. Aina.
😂😂😂
🇺🇦🇮🇱
Jos on vähänkään tuollaisia tunteita se tarkoittaa että olette miehesi kanssa toisilleen täysin väärät ihmiset. Älä kuluta elämääsi tapa- ja riippuvuussuhteessa vaan lähde rohkeasti uuteen sensuroimattomaan rakkaussuhteeseen. Se uusi suhde on aina elämänmittainen ja löydät matkallasi sen aarteen sateenkaaren takaa.
Tai sitten et löydä? Mieti.
Vierailija kirjoitti:
Jos on vähänkään tuollaisia tunteita se tarkoittaa että olette miehesi kanssa toisilleen täysin väärät ihmiset. Älä kuluta elämääsi tapa- ja riippuvuussuhteessa vaan lähde rohkeasti uuteen sensuroimattomaan rakkaussuhteeseen. Se uusi suhde on aina elämänmittainen ja löydät matkallasi sen aarteen sateenkaaren takaa.
Tai sitten et löydä? Mieti.
Se on vähän niin tai näin, mutta, ehkä, jos, kun. Kaikki on mahdollista tai sitten ei. 50/50. Voi natsata, voi olla että ei. Kristallipalloa ei ole kellään ja tässä tullaan siihen, että onko se uusi riskin arvoinen, paljon vaikuttaa myös vanhan suhteen tila.
Keskity mieheesi ja väliseenne tunteeseen.
Älä ruoki ihastusta.
Se menee ohi, ja voit olla tyytyväinen että järki voitti.