Totoro-leffasta kysymys.

Näytin sen pojalleni pari viikkoa sitten kun hän oli 36 ja näkee vieläkin painajaisia ja kysyy voiko tulla äidin ja isän väliin.

7v olisi osuva ikäraja. Meillä 3v on tykännyt banda-bandasta.

Näin itse leffan 4-vuotiaana oppiessani lukemaan, alkup. kielellä ja suomenkielisillä tekstityksiä siis. En traumatisoitunut, yksi lempielokuvistani vieläkin.

Äippäpäippäpyy kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mutta yhdyn tuohon, että voi olla vähän ahdistava.

Meidän lapselle jäi mieleen erityisesti ne pienet öttiäiset jotka rapisteli nurkissa.

Mun mieleen jäi se järkyttävä kissabussi, oli mielestäni aika pelottava.

Itsekin melkein itkin kun ensimmäisen kerran katsoin, kun se äiti oli sairaalassa ja lapset ikävöi. Jos aikuinen reagoi näin voimakkaasti niin entäs sitten lapsi?

Nimenomaan : aikuinen reagoi esim äidin sairauteen tai lähimmäisen kuolemaan vahvemmin kuin lapsi. Esim itse olen lapsena 5v nähnyt mummoni kuolleena ja silloin kuolemasta puhuttiin luonnollisena osana elämää. En pelännyt silloin ja muistan, että katsoessani ruumista jo niin pienenä ymmärsin ettei mummo enää ole siinä vaan taivaassa (en ole myöskään kovin uskonnollinen) tai jossakin muualla mitä se silloin tarkoittikaan. Mutten en ole aikuisenakaan pelännyt kuolemaa vaikka tietysti vanhempani kasvattavivat minut hyvin sen suhteen (myös yleisesti koen olleeni hyvässä perheessä lapsuuteni). Ystävälleni, joka nyt ikäiseni, sanottiin lapsena isän kuoltua äkillisesti ruumiin ääressä että isä nukkuu nyt eikä enää herää. Ja ystäväni pelkäsi lapsena monta vuotta, että isä nukkuu nyt yksin siellä arkussa. Hänelle tuli univaikeuksia ennen kouluikää, kun hän pelkäsi nukkua ja kävi katsomassa perheenjäseniä tarkistaakseen kaikkien olevan elossa. Lapsen äiti oli eräänä yönä herännyt, kun 6v tyttö kokeili onko äiti lämmin ja kuuluiko ääntä.

Kokemukseeni perustuen Totoro on sopiva elokuva jo pienillekin esim 3+lapsille, miten se on luokiteltukin. Tietysti aikuiset vieroksuvat esim elokuvan kissabussia, koska elokuvan ohjaaja on luonut pääosiin ihmishahmot, tavallisen perheen. Ja tavalliset tytöt, jotka yöllä matkustavat kissan sisällä ja lentävät taivaalla. Ehkä joillekin aikuisille ihmishahmot ovat liikaa. Esim prinsessasadut ovat monet paljon julmempia kuin totoro, mutta totoroon lapsi kykenee ehkä samaistumaan lapsi hahmojen kanssa. Alle kouluikäisten kanssa ekan kerran katsottiin totoroa 3v ja kädestä pitäen ja kertoen, että satu ei ole totta. Tätä on kerrottu myös muiden ohjelmien osalta. Hieman jopa kannustettu, ettei tarvitse pelätä, että fiktiota tämä vain on. En halua, että lapsestani kasvaa pelokas ja arka ihminen vaan sosiaalisesti taitava ja muita ihmisiä ja luontoa ja erilaisuutta kunnioittava. Että hän osaa suhtautua rauhallisesti uusiin pelottaviinkin asioihin. Vanhemman kanssa, joka pitää ohjat käsissä, se tapahtuu turvallisesti ja rauhallisesti. Elokuvat ovat hyvää harjoittelua lapsen kanssa katsoa myös vanhemmille, jotka voivat itsekin oppia jotain suhtautumisestaan kuolemaan, pelkoon, epäluonnolliseen, luonnonvoimaan jne. Esim lapsen ollessa 5v aloin tarkoituksella katsoa uutisia ym niin että hän vierellä: sotakuvia nähdessään hän kysyy tietty tuleeko tänne sota. Vastaan että Suomi on todella turvallinen maa joka ei varmasti joudu sotaan. Tuo sota on todella ikävä ja jossain maassa soditaan eri syistä. Täällä olemme turvassa ja sinä olet turvassa. Jos lapsi kysyy että onko täällä ollut sota niin vastaan kyllä ja kerron asiasta ikätasolle sopivalla tavalla. Hyvin harvoin valehtelen. Esim sota on ollut ja suomalaiset olivat tosi urheita ja puolustivat omaa kotiaan. Asiat saatiin ratkaistua ja sota päättyi eikä sotaa ole tulossa. Sen jälkeen Suomessa on ollut rauha ja Suomi on maailman turvallisimpia maita. Niin että jää turvallinen olo että sota ei ole tulossa ja rauhassa saa elää.

Kuulostat fiksulta ihmiseltä, ainakin jo pelkästään tuon perusteella uskallan sanoa että osaat varmasti kasvattaa lapsestasi tasapainoisen aikuisen. Minäkin olen sisaruksineni saanut kuvailemasi kaltaisen kasvatuksen, ja ihan normaaleja ollaan.

Ei liikaa pumpuliin kietomista, mutta ei myöskään liioitellusti maailmalle raadollistamista.

Minusta aivan ihana elokuva, 5 ja 3 olivat tytöt kun ekaa kertaa katsottiin. Aivan ihana elokuva, lasten suosikki vieläkin! Elokuva ei ole mitenkään skitsofreeninen ja kuvaa hyvin lasten ajatusmaailmaa. Elokuva on todella hyvin tehty, käsittelee erilaisia teemoja hyvin kauniisti. Pelkät lössöelokuvat, joissa on liikaa huumoria, eivät ole hyviä elokuvia nähnytkään. Vaikka niissäkin olisi joku sanoma, päähän jää vain lässynläätä. Esimerkkinä mm. Angry Birds elokuva.

3-vuotiaalle voi näyttää. Hieno lastenleffa!

Totoro on vähän outo leffa. Siinä ei oikein tapahdu mitään mutta lapset tykkää siitä. Voin suositella kaiken ikäisille. Kissabussi on siinä elokuvassa monen lapsen suosikki totoron lisäksi.

Näitä lasten ohjelmia kun on sivusta ja yhdessä seurannut niin jopa tunnuslaulu voi olla kyseenalainen. "me kaapo hoidellaan". Mafiaveljien lastenohjelma? Peleistä kaikkien lasten suosikki mario bros on lievästikkin sanottuna hmm? Ota sieni ja muutut. No joo siinä sulle mietittävää mutta se totoro on aikas viaton juttu lapsille.

Tonari no Totoro ei ole mielestäni varsinaisesti tarkoituksellisesti lastenelokuva, mutta sopii hyvinkin pienten lasten katseltavaksi. Riippuu paljon lapsesta.

Vertaisin siihen, että luet Muumi-kirjoja ääneen. Monet asiat saattavat olla erittäin jännittäviä ja outoja, jopa pitkäaikaisia pelkotiloja aiheuttavia, toiset erittäin syvää turvallisuuden tai helpotuksen tunnetta tuottavia.

Muumikirjatkin sisältävät hyvin monia tasoja, joista osa aukeaa vain aikuiselle. Monet Studio Ghiblin elokuvista eivät mielestäni ole suunnattu millekään tietylle ikäryhmälle. Esimerkiksi Prinsessa Mononoke (Mononoke Hime)  ei todellakaan ole lastenelokuva, vaikka pelkän nimen ja esitystavan perusteella joku voi niin olettaa. (On, muuten, sivuhuomautuksena, eräs maailman mahtavimmista animaatioelokuvista.)

Yleensä se mitä lasten antaa katsoa yksikseen ja mitä katsoo yhdessä lapsensa kanssa turvallisesti, ovat jo läsnäolon ja selitysten tarjoamisen takia eri asia. Mikä on aivan pienen lapsen käsityksen taso maailmasta jne. on lopulta aina ennenkaikkea vanhemman vastuulla. Ja se miten lapsi on oppinut maailmaa ymmärtämään tietenkin vaikuttaa siihen, miten hän katsomansa tulkitsee.

Siis: ole läsnä. Luulisin, että ihan ok. Mahtava leffa jokatapauksessa, katso se ensin yksin ajatuksella, jos et ole vielä katsonut.

2-vuotiaan suosikkijuttu mitä telkkarista voi katsoa. 5-vuotias ei välitä Totorosta yhtään. Ei ole liian jännä. Muumi on mielestäni jännempi. Vardinkin Mörkö-kohtaukset, niitä en pienemmälle näytä vielä.

Luulisi että aloittaja on jo uskaltanut näyttää leffan lapselleen, ottaen huomioon sen että aloitus on tehty sen seitsemän vuotta sitten.

Onhan siinä todella ahdistaviakin kohtauksia, esim. Mein ja Satsukin riita, jonka jälkeen Mei lähtee itkien pois paikalta, sen jälkeen Mei lähtee yksin sairaalaan tyttöjen äidin luokse, mutta hukkuu siihen lampeen, minkä jälkeen Satsuki etsii häntä ja päätyy tekemään lopulta itsemurhan eli kuolee hänkin. Se Totorohan on kuoleman enkeli, jonka tytöt näkevät ennen kuolemaansa ja ilmeisesti tyttöjen äitikin on kuolemansairas, koska hän kuulee siellä sairaalassa miehensä kanssa puhuessaan ikkunan ulkopuolella puun oksalla istuvien tyttäriensä naurun, mutta ei näe heitä. Eli siis kun äiti kuulee tyttäriensä naurun vaikka nämä ovat jo kuolleet niin hänkin on pian kuolemassa. Jostain syystä elokuvassa kuolee ilmeisesti myös naapurin poika Kanta ja tämän isoäiti, koska nämä nähdään elokuvan lopussa Mein ja Satsukin kanssa vaikka nämä ovat jo kuolleet. Niiden tyttöjen isää käy sääliksi, hän jää ainoana päähenkilönä eloon asumaan sinne isoon ja lahoamispisteessä olevaan (home)taloon, johon hän tyttöjen kanssa elokuvan alussa muuttaa.

:-(( kirjoitti:

Onhan siinä todella ahdistaviakin kohtauksia, esim. Mein ja Satsukin riita, jonka jälkeen Mei lähtee itkien pois paikalta, sen jälkeen Mei lähtee yksin sairaalaan tyttöjen äidin luokse, mutta hukkuu siihen lampeen, minkä jälkeen Satsuki etsii häntä ja päätyy tekemään lopulta itsemurhan eli kuolee hänkin. Se Totorohan on kuoleman enkeli, jonka tytöt näkevät ennen kuolemaansa ja ilmeisesti tyttöjen äitikin on kuolemansairas, koska hän kuulee siellä sairaalassa miehensä kanssa puhuessaan ikkunan ulkopuolella puun oksalla istuvien tyttäriensä naurun, mutta ei näe heitä. Eli siis kun äiti kuulee tyttäriensä naurun vaikka nämä ovat jo kuolleet niin hänkin on pian kuolemassa. Jostain syystä elokuvassa kuolee ilmeisesti myös naapurin poika Kanta ja tämän isoäiti, koska nämä nähdään elokuvan lopussa Mein ja Satsukin kanssa vaikka nämä ovat jo kuolleet. Niiden tyttöjen isää käy sääliksi, hän jää ainoana päähenkilönä eloon asumaan sinne isoon ja lahoamispisteessä olevaan (home)taloon, johon hän tyttöjen kanssa elokuvan alussa muuttaa.

Anteeksi nyt vaan, mitähän elokuvaa sinä olet katsonut? :D Totoro ei todellakaan ole tuollainen elokuva.

Mei ja Satsuki riitelevät, koska äiti on sairastunut flunssaan, eikä pääsekään vielä kotiin. Mei lähtee yksin sairaalalle, ja Satsuki ja koko kylä etsivät häntä. Lammesta löytyy sandaali, mutta Satsuki toteaa ettei se ole Mein sandaali. Hän etsii Meitä, kunnes kissabussi saapuu auttamaan, ja hön löytää Mein. He menevät sairaalalle, jossa he istuvat männyssä, mutta vanhemmat eivät huomaa heitä. Elikuvan lopputeksteissä näytetään ns. elämää eteenpäin, äiti pääsee sairaalasta, Mei saa ystäviä, Satsuki ja Kanta ihastuvat toisiinsa.

Äiti sairaalassa ja sitten kun pikkusisko lähtee yksin sairalaan ja eksyy- aika jännittävää, juttelin lapsen kanssa näistä tilanteista elokuvan jälkeen, 2v 11kk ei kokenut kovin jännittäväksi, on ihastunut elokuvaan, on katsonut monta kertaa. Ensimmäistä kerta kun katsottiin, pelästyi Totoroa, juoksi syliin, turvaan :)

Minusta 4v. saa kyllä katsoa

Samalta ohjaajalta tulee tänä vuonna elokuviin Poika ja haikara elokuva. Sekin vaikuttaisi kivalta elokuvalta.

Vierailija kirjoitti:

Ei tykkää oikein disneyn leffoista tuo meidän tyttö, vuokraamossakin valitsee mielummin anime-elokuvan, eikä välitä vaikka ei olisi suomenkielinen. Katsoo japaniksi aivan yhtä mielellään, kunhan on anime.

Japanilaisiahan nuo Studio Ghiblin elokuvat on. Disney on vain omistaa levitysoikeudet Japanin ulkopuolella.

:-(( kirjoitti:

Onhan siinä todella ahdistaviakin kohtauksia, esim. Mein ja Satsukin riita, jonka jälkeen Mei lähtee itkien pois paikalta, sen jälkeen Mei lähtee yksin sairaalaan tyttöjen äidin luokse, mutta hukkuu siihen lampeen, minkä jälkeen Satsuki etsii häntä ja päätyy tekemään lopulta itsemurhan eli kuolee hänkin. Se Totorohan on kuoleman enkeli, jonka tytöt näkevät ennen kuolemaansa ja ilmeisesti tyttöjen äitikin on kuolemansairas, koska hän kuulee siellä sairaalassa miehensä kanssa puhuessaan ikkunan ulkopuolella puun oksalla istuvien tyttäriensä naurun, mutta ei näe heitä. Eli siis kun äiti kuulee tyttäriensä naurun vaikka nämä ovat jo kuolleet niin hänkin on pian kuolemassa. Jostain syystä elokuvassa kuolee ilmeisesti myös naapurin poika Kanta ja tämän isoäiti, koska nämä nähdään elokuvan lopussa Mein ja Satsukin kanssa vaikka nämä ovat jo kuolleet. Niiden tyttöjen isää käy sääliksi, hän jää ainoana päähenkilönä eloon asumaan

Mietinkin jo heti otsikon nähdessäni, että onkohan aloittaja nähnyt netissä näitä tulkintoja ja siksi alkanut pohtimaan, voiko lapselle näyttää. Minusta todella ihana ja erikoinen elokuva, jossa aikuinen voi tottakai nähdä synkempiäkin teemoja, mutta jotka varmasti eivät lapselle avaudu.

Nelivuotias saattaa pelätä mustapalleroita, mutta luultavasti tykkää Totorosta ja kissabussista. Leffan kauhut on aikuisille