Välien katkaisu isovanhempiin

Hei,

Minulla ja vanhemmillani on ollut todella huonot välit lapsuudestani saakka. On ollut syyllistävää ja manipuloivaa kasvatusta sekä äärimmäistä piheyttä, henkistä ja joskus myös fyysistä väkivaltaa.

Lapsiani eivät oikein koskaan ole halunneet hoitaa. Jos joskus ovat olleet hoidossa, ovat riidelleet ja huutaneet koko ajan toisilleen ja lapsenlapset ovat aina tällöin paikalla kuulemassa. Tämä selvisi nyt hiljan.

Lapsilleni eivät ole lupauksia koskaan pitäneet.

Isäni on varmaan palanut loppuun läheisriippuvaisen äitini kanssa jäädessään eläkkeelle. Hänet on kasvattanut entinen sodassa selvinnyt isoisäni. Tunteita ei saa näyttää ja jos näyttää, halveksuntaa ja jopa fyysistä väkivaltaa seurannut tämmöisestä.

Äitini on itsekäs ja lapsen tasolle jäänyt läheisriippuvainen, joka on tuhonnut isäni suhteet koko omaan sukuunsa ja minuun.

No, ajattelin, että isäni on kuitenkin jättänyt minulle ja lapselleni myös hyviä muistoja luonnon keskeltä ja sovittiin, että lapseni 10 v voisi olla metsässä keräämässä kasveja koulun projektiin.

Kävi niin, että isäni haki lapseni aamulla klo 8 heille. Klo 11 sain viestin, että lähtevät poimimaan kasveja ja tuovat lapseni illaksi takaisin.

Kuuden aikaan lapseni soitti itkuisena, että hakisin hänet pois. Olivat jättäneet yksin ja lähteneet kuskaamaan sukulaisia junalle. Näiden sukulaisten luona olivat kyläilleet, käyneet kaupassa ja tehneet kaikkea muuta, paitsi sitä, minkä lapselleni lupasivat.

Soitin isälleni puhelun jälkeen ja kysyin, miten päivä on mennyt ja sain kuulla, etteivät olleet vielä ehtineet käydä metsässä, kun oli ollut kaikkea muuta (taas). Lapseni oli myös itkenyt että oliko hänen syytä, etteivät olleet käyneet metsässä.

Olin jo lähdössä hakemaan lastani takaisin kotiin ja kun kuulivat tästä he pimahtivat täysin ja alkoivat huutaa mulle, kuinka taas teen tämmöistä paskaa heille. Jonka jälkeen pimahdin itsekin ja jopa haistatin ja kutsuin isääni narsistiksi.

Isäni sekosi täysin ja huusi, kuinka kiittämätön kakara olen ollut (ikää 44) ja kuinka saatanan kusipää ym ym. Vittumainen penska joka on tehnyt heidän elämästään helvettiä ja kuinka olen heille koko saatanan elämäni velkaa. Pyysin isää rauhoittumaan mutta hän ei kuullut mitään.

Soitin miehelleni että soittaa lapselle, että lähtee pakoon ulos.

Hain itkuisen lapseni pois. Ja juttelin autossa että mikään mikä on tapahtunut ei ole lapseni syytä.

Soitin kotiin rauhoituttuani, mutta ilmeisesti olivat verisen loukkaantuneita, kun olin hakenut lapseni pois ja puhelimeen isä huusi ettei halua sen kusipään kanssa jutella sekuntiakaan ja sitten alkoi sama huuto. Huusi mulle, kuinka paskoja vanhempia ollaan oltu, kuulemma pelkkiä juoppoja, joista ei koskaan ole ollut vanhemmiksi.

Meillä on alkoholin käyttö ihan normaalia, tämä sivuhuomautuksena. Isäni ja äitini ovat raivoraittiita, eivätkä suvaitse mm. sitä, että meidän perhe tekee ulkomaanmatkoja lasten kanssa ja jos kuvissa on näkynyt mm. ruoka ja olut. Ovat kateellisia kun me tehdään meidän lasten kanssa reissuja ym kun itse eivät koskaan.

Löin luurin kiinni ja päätin katkaista yhteydenpidon.

Keskustellessani asiasta lapseni kanssa hän sanoi, että mummu ja pappa olivat sanoneet etteivät tule hänen ripoijuhliinsa eikä hän saa tulla heidän hautajaisiin. Kusipääksi kutsuivat. Tämä on ollut sitä myös, miten mulle ovat lapsena huutaneet, joten uskoin joka sanan.

Ottaen huomioon, että nämä huusivat mun maailman kiltimmälle lapselleni, joka halusi vain kukkia poimimaan.

Oon ollut psykologiin yhteydessä, sillä välien katkaiseminen on ensimmäistä kertaa tuntunut oikealta ratkaisulta.

Pyytäisin kohtalotovereita kertomaan, jos olette saaneet katkaistua välit isovanhempiin, miten olette tehneet tämän ilman syyllisyyttä?