Perheelliset, jotka flirttailee ilman aikomusta erota

Vierailija kirjoitti:

Flirttailulla saattaa loukata omaa puolisoa, jos hänellä on erilainen ajatusmaailma. Flirttiin sisältyy aina itsekkyyttä, mutta eipä se mitään haittaa, jos molemmat sitä tekevät ja sen hyväksyvät. Eri asia ovat he, jotka alkavat vainota ja mustamaalata, ellei kohde halua mennä pidemmälle, tai pyytää lopettamaan.

No eiköhän se flirttailija tunne puolisonsa ajatusmaailman paremmin kuin ap, sinä tai minä. Turha meidän on täällä murehtia sitä, pahoittaako joku flirttailija puolisonsa mielen.

Omasta puolestani tiedän, että minun puolisoni ei ainakaan pahoita ja flirttailee itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä tapa se ei ainakaan ole puolison seurassa ollessa.

Miksei jos se ei tarkoita mitään?

Onhan se mukavaa, että joku tuntee itsensä kiinnostavaksi. Enkä mä voi sille mitään, jos mun tyyli on flirtailevan ystävällinen.

Sä voit mennä muualle, jos väsyttää. Tai lakata ottamasta kaikkea niin vakavasti.

Flirttaileva on nolo, kuvittelee olevansa kiinnostava, hauska, sexy tjn. Yleensä jotenkin tyhmä, hakee huomiota epätoivoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Flirttaileva on nolo, kuvittelee olevansa kiinnostava, hauska, sexy tjn. Yleensä jotenkin tyhmä, hakee huomiota epätoivoisesti.

Sä vaikutat aika tosikolta. Tuskinpa sun tarvitsee flirttailusta murehtia..

Vierailija kirjoitti:

Flirttaileva on nolo, kuvittelee olevansa kiinnostava, hauska, sexy tjn. Yleensä jotenkin tyhmä, hakee huomiota epätoivoisesti.

Ei ainakaan minulle flirttailevat naiset ole. Ehkä sinun seuraan vain hakeutuu tuollaisia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä tapa se ei ainakaan ole puolison seurassa ollessa.

Voi sitä vähän flirttailla puolison seurassakin, mutta epäkohteliasta siitä tulee, jos antaa jollekin toiselle enemmän huomiota kuin puolisolleen.

Jos käytöksellään osoittaa kaikille, että oma puoliso on ykkönen, niin voi vähän muillekin jakaa huomiota.

Miten lapsellinen pitää olla, että ottaa perheellisen miehen ystävällisyyden liian tosissaan?

Vierailija kirjoitti:

Miten lapsellinen pitää olla, että ottaa perheellisen miehen ystävällisyyden liian tosissaan?

Oma kokemukseni on, että nuoret naiset tulkitsevat lähes jokaisen kontaktin iskuyritykseksi. Mitä vanhempi nainen on, sitä harvemmin se tulkitaan mielenkiinnon ilmaisuksi.

Jos esimerkiksi junassa alan rupattelemaan 25-vuotiaalle naiselle, tämä tulkitsee sen niin että olen kiinnostunut.

Noin 40-vuotias harvemmin tulkitsee sen kiinnostukseksi.

Yli 60-vuotiaat tulkitsevat aina oikein, että rupattelen vain lämpimikseni.

Olen luonteeltani sellainen, että juttelen ihmisille niitä näitä, jos tulee tylsää. Enää en viitsi nuorille naisille jutella, kun he tulkitsevat sen yleensä väärin.

Taas jonkun miesvihaajan kieroutunutta maailmankatsomusta?

Nosto