Perheelliset, jotka flirttailee ilman aikomusta erota

Hyvänen aika, eihän flirttailu ole mikään merkki siitä, että parisuhteessa menisi huonosti, mitä oikein kuvittelet??

Itselläni on vallan hyvä parisuhde, ja silti flirttaillaan puolin ja toisin - se on ihan viatonta vuorovaikutusta, ja yleensä siitä tulee molemmille osapuolille vain hyvä fiilis, ilman mitään muuta sen kummempaa kuvitelmaa.

Ne ovat parisuhdevankilassa lasten takia. He haluavat piristystä arkeen.

Selittäisittekö hyvät tiukkapipot, että miksi flirttailu olisi kielletty perheellisiltä??

Filrttailu on sama kuin heittäisi vitsin silloin tällöin. Ei sitä pidä kenenkään vakavasti ottaa. Se on vaan ele. Harvoin on tarkoitusta tai odotusta, että flirttailu johtaisi mihinkään. 

Miksi sinkut ottaa flirttaamisen niin vakavasti? Ihan kuin kevyt flirtti ilmaisisi halua hypätä suoraan sänkyyn flirtin toisen osapuolen kanssa tai jättää puoliso :D

Onkohan nämä samat ihmiset jotka kokee flirttailun näin vakavana asiana niitä, jotka luulee että toinen on ihastunut kun katsoo tai hymyilee tai mitä tahansa.

Hieman epäkypsän ja kokemattoman oloista.

Vierailija kirjoitti:

Filrttailu on sama kuin heittäisi vitsin silloin tällöin. Ei sitä pidä kenenkään vakavasti ottaa. Se on vaan ele. Harvoin on tarkoitusta tai odotusta, että flirttailu johtaisi mihinkään. 

No jotkut tuntuu ottavan.. Heti kuvitellaan, että se haluaa jotain sutinaa minulta.

Flirttailu on juurikin kevyttä vitsailua, tarkoittamatta yhtään mitään muuta kuin piristää molempia osapuolia. Miksi se ajatellaan heti jotenkin henkilökohtaiseksi ihailuksi?

Kyllä minäkin flirttailen jopa ihan 20 v. minua vanhempien kollegojen kanssa, ja molemmat ymmärtää, että se on täysin kaverillista.

Flirttailu ei ole yhtä vakavaa kuin viettely, jonka tavoite on seksuaalinen kanssakäyminen vieteltävän kanssa.

Kyllä sinäkin vielä aikuistut ja opit maailmasta muutakin kuin vain sen mikä nenästä suuhun valuu.

Nämä flirttailusta ahdistuva on niitä samoja, jotka kyselee täällä että saako miehenne lähteä työpaikan virkistyspäivään eri kaupunkiin..?

Hei historia, palauta huumori takaisin. Missä kohtaa tämä uhriutumisenkulttuuri oikein otti vallan? Kaikki kokee olevansa jollakin tavalla uhreja ja liioittelee niitä itseensä kohdistuvia asioita.

Flirttailu piristää päivää, keventää tunnelmaa ja tuo molemmille hyvän mielen. Se on tapa osoittaa, että pitää toisesta, että toinen on hyvä tyyppi.

Toisekseen, flirttailu on aina kaksisuuntaista. Eihän kukaan flirttaile loputtomiin, jos ei saa mitään vastakaikua. Silloin se ei ole enää flirttailua, vaan ahdistelua.

Flirttailulla saattaa loukata omaa puolisoa, jos hänellä on erilainen ajatusmaailma. Flirttiin sisältyy aina itsekkyyttä, mutta eipä se mitään haittaa, jos molemmat sitä tekevät ja sen hyväksyvät. Eri asia ovat he, jotka alkavat vainota ja mustamaalata, ellei kohde halua mennä pidemmälle, tai pyytää lopettamaan.

Ei mua mikään vaivaa. Mä olen se normaali ja sinä olet outo.

Hyvä tapa se ei ainakaan ole puolison seurassa ollessa.

Mitä siihen kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinkut ottaa flirttaamisen niin vakavasti? Ihan kuin kevyt flirtti ilmaisisi halua hypätä suoraan sänkyyn flirtin toisen osapuolen kanssa tai jättää puoliso :D

Onhan se seksuaalisella jännitteellä leikkimisen merkitys tietysti aivan erilainen ihmiselle, jolta ei oikeasti puutu elämästä mitään, kuin ihmiselle joka on yksinäinen ja rakkaudenjanoinen. Minusta on empatiantunnoltaan häiriintynyt jos ei tätä ymmärrä tai ei siitä välitä.

Pikku flirtti piristää. Se on vähän kuin vitsailua, kuten joku jo sanoi.

Se on todennäköistä vain pientä piristystä. Relaa vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinkut ottaa flirttaamisen niin vakavasti? Ihan kuin kevyt flirtti ilmaisisi halua hypätä suoraan sänkyyn flirtin toisen osapuolen kanssa tai jättää puoliso :D

Onhan se seksuaalisella jännitteellä leikkimisen merkitys tietysti aivan erilainen ihmiselle, jolta ei oikeasti puutu elämästä mitään, kuin ihmiselle joka on yksinäinen ja rakkaudenjanoinen. Minusta on empatiantunnoltaan häiriintynyt jos ei tätä ymmärrä tai ei siitä välitä.

Miksi oletus, että parisuhteessa elävän elämästä ei puutu mitään? Ja toisaalta oletus, että sinkku on yksinäinen ja rakkaudenjanoinen?

Nähdäkseni noita kaikkia voi olla sekä sinkkuna että parisuhteessa.