Onko täällä ketään
Onko täällä ketään, joka olisi oppinut nukkumaan uudelleen edes jotenkin ilman lääkkeitä?
Joku kirjoitti ystävättärestään joka valvoi kolmatta viikkoa, mutta sitten kuitenkin pääsi eroon lääkkeistään.
Voinko luottaa siihen, että torkahdan/nukahdan (ensimmäistä kertaa ilman lääkkeitä) viimeistään usean viikon/parin viikon kuluttua lääkkeiden vähentämisestä ja lopettamisesta?
Kommentit (31)
Jos valvon ensin kolmisen-nelisen viikkoa, niin sitten alan oikeasti nukahtamaan, enkä ainoastaan makaa sängyssä silmät kiinni tietoisena ajatuksistani ja ympäristöstäni? Sitten alkaisin nukkumaan aluksi kerran (kaksi) viikossa, ja sitten myöhemmin ehkä pari kertaa viikossa.
Haluaisin oppia nukkumaan edes näin (erään toisen ihmisen tekstiä):
""Minulla erittäin pahoja uniongelmia, joita erinlaisilla lääkkeillä ja terapialla ja milloin milläkin poppakonsteilla koitettu saada pois, mutta ilman apua. En nuku koskaan 4h pidempään, ja pahimmillaan viikko voi mennä kahden yön unilla joista molemmat vain max. 2h pitkiä.
En tiedä "ennätystäni", mutta 4pv valvominen on vielä "normaalia" (eli tapahtuu 1-2 krt kuukaudessa).""
Ehkä mä haluisin vaan jonkinlaisen varmistuksen siitä, että ihminen pystyy oppimaan nukahtamaan ilman lääkkeitä jossain vaiheessa (usein viimeistään kuukauden kuluessa?). Kun tällä hetkellä tuntuu siltä, etten nuku edes lääkkeillä.
Miksi tätä alapeukutetaan? Mä vain etsin hädissäni vertaistukea.
Tää nyt ei vastaa yhtään sun kysymykseen, joten pahoittelut siitä mutta koitan auttaa silti. Oon lukenut että ns. unipaine luodaan päivän aikana, joka helpottaa nukahtamista. Illalla se on vähänniinkuin myöhäistä. Voisko auttaa esim. liikunta, ulkona oleilu (koska happi), uusien asioiden opettelu (hyvää kuormitusta aivoille) yms. Kun väsyttää päivän aikana luonnollisesti itsensä, uni tulee paremmin.
Missä kaikki unettomat ovat? Vai eivätkö he vain jaksa jakaa tarinoitaan unettomuudestaan.
Muutaman unettoman olen täältä löytänyt esimerkiksi kommentoijan, joka nukkui 10 tuntia parissa viikossa. Ja henkilön joka valvoi viikon ja parhaimmillaan nukkui 14 tuntia viikossa. Myös yksi kommentoija valvoi kolme viikkoa ainoastaan lyhyin torkahduksin.
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ei vastaa yhtään sun kysymykseen, joten pahoittelut siitä mutta koitan auttaa silti. Oon lukenut että ns. unipaine luodaan päivän aikana, joka helpottaa nukahtamista. Illalla se on vähänniinkuin myöhäistä. Voisko auttaa esim. liikunta, ulkona oleilu (koska happi), uusien asioiden opettelu (hyvää kuormitusta aivoille) yms. Kun väsyttää päivän aikana luonnollisesti itsensä, uni tulee paremmin.
Hyviä vinkkejä
Olen pystynyt, mutta jouduin palaamaan lääkkeiden käyttöön parin kuukauden tauon jälkeen.
Jos elämän on saanut rauhoitettua niin hyvin, ettei mikään stressaa on onnistumisen mahdollisuudet hyvät. Pitää myös luottaa siihen, että uni tulee ilman lääkkeitä eikä murehtia ja keskittyä mahdollisiin vietoitusoireisiin.
Jos elämässä on jotain mikä vaivaa niin voi olla lähes mahdotonta.
Itselleni uni on erittäin tärkeää, mutta en välitä siitä onko uni lääkkeellistä vai ei. Enää ikinä en halua valvoa useampaa yötä putkeen ja mennä vuosi kausia muutaman tunnin unilla.
Toki luonnollinen uni on aina parempaa, mutta lääkkeellinen uni sitten taas valvomista parempi.
Vierailija kirjoitti:
Missä kaikki unettomat ovat? Vai eivätkö he vain jaksa jakaa tarinoitaan unettomuudestaan.
Muutaman unettoman olen täältä löytänyt esimerkiksi kommentoijan, joka nukkui 10 tuntia parissa viikossa. Ja henkilön joka valvoi viikon ja parhaimmillaan nukkui 14 tuntia viikossa. Myös yksi kommentoija valvoi kolme viikkoa ainoastaan lyhyin torkahduksin.
Täällä on monta vanhaa ketjua unettomuudesta. Laita hakuun. Otsikko ei ehkä saa kaikkia unettomia klikkaamaan tätä ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Olen pystynyt, mutta jouduin palaamaan lääkkeiden käyttöön parin kuukauden tauon jälkeen.
Jos elämän on saanut rauhoitettua niin hyvin, ettei mikään stressaa on onnistumisen mahdollisuudet hyvät. Pitää myös luottaa siihen, että uni tulee ilman lääkkeitä eikä murehtia ja keskittyä mahdollisiin vietoitusoireisiin.
Jos elämässä on jotain mikä vaivaa niin voi olla lähes mahdotonta.
Itselleni uni on erittäin tärkeää, mutta en välitä siitä onko uni lääkkeellistä vai ei. Enää ikinä en halua valvoa useampaa yötä putkeen ja mennä vuosi kausia muutaman tunnin unilla.
Toki luonnollinen uni on aina parempaa, mutta lääkkeellinen uni sitten taas valvomista parempi.
Miten olet saanut käytettyä lääkkeitä niin, ettei niihin muodostu toleranssia? Tietysti on myös niin, että osalle muodostuu helpommin toleranssi kuin toisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä kaikki unettomat ovat? Vai eivätkö he vain jaksa jakaa tarinoitaan unettomuudestaan.
Muutaman unettoman olen täältä löytänyt esimerkiksi kommentoijan, joka nukkui 10 tuntia parissa viikossa. Ja henkilön joka valvoi viikon ja parhaimmillaan nukkui 14 tuntia viikossa. Myös yksi kommentoija valvoi kolme viikkoa ainoastaan lyhyin torkahduksin.
Täällä on monta vanhaa ketjua unettomuudesta. Laita hakuun. Otsikko ei ehkä saa kaikkia unettomia klikkaamaan tätä ketjua.
Niin, onko täällä ketään, ei liity mitenkään sanaan unettomuus.
Up