Miesystävä ei välitä kosketuksesta kuin joskus
Halaa välillä ja saattaa hiukan silitellä. Kaikki muu on harvemmin.
Oon niin kyllästynyt ja tunnen vihaa,mies ei sitä hoksaa mikä mulla on.
Ollaan kuin kavereita vaikka nukutaan vierekkäin.
Mitä teen?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin että lähestyn tänään miestä ja jos mitään ei tapahdu, käännän selän mielenosoituksellisesti.
En jaksa tämmöistä parisuhdetta jossa ei tapahdu mitään.No mitä tuo auttaa? Ehkä ei edes huomaa.
On ihan turha roikkua ihmisessä, joja on osoittanut, ettei ole sen arvoinen. Miksi olet hänen kanssaan edelleen? Millä tasolla rima? Millä tasolla itsearvostus?
Kai se nyt huomaa kun kosketan.. ja luulis että huomaa kun vetäydyn kuoreeni.
Tykkään muuten tosi paljon ja on ollut hyviä hetkiä.
Nyt tulee realismia keski-ikäiseltä.
Tuossa vaiheessa miestä EI ENÄÄ KIINNOSTA. Jos kiinnostaisi, hän muistaisi kyllä miten kanssasi eletään mukavasti ja tekisi sen ihan itse.
Ja ihan sama paljonko sinä tykkäät. Sinun pitää kiinnittää päähuomio siihen, miten paljon sinusta tykätään ja kuinka se sinulle arjen elämässä osoitetaan.
Hyviä hetkiä on jopa pahoinpitelijöiden kanssa. Seurustelin psykopaatin kanssa. Hänenkin kanssaan oli hyviä hetkiä. Paljonkin. Jopa ihania. Olin rakastunut. Kokonaisuus ei kuitenkaan toiminut. Ymmärrettävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin että lähestyn tänään miestä ja jos mitään ei tapahdu, käännän selän mielenosoituksellisesti.
En jaksa tämmöistä parisuhdetta jossa ei tapahdu mitään.No mitä tuo auttaa? Ehkä ei edes huomaa.
On ihan turha roikkua ihmisessä, joja on osoittanut, ettei ole sen arvoinen. Miksi olet hänen kanssaan edelleen? Millä tasolla rima? Millä tasolla itsearvostus?
Kai se nyt huomaa kun kosketan.. ja luulis että huomaa kun vetäydyn kuoreeni.
Tykkään muuten tosi paljon ja on ollut hyviä hetkiä.Nyt tulee realismia keski-ikäiseltä.
Tuossa vaiheessa miestä EI ENÄÄ KIINNOSTA. Jos kiinnostaisi, hän muistaisi kyllä miten kanssasi eletään mukavasti ja tekisi sen ihan itse.
Ja ihan sama paljonko sinä tykkäät. Sinun pitää kiinnittää päähuomio siihen, miten paljon sinusta tykätään ja kuinka se sinulle arjen elämässä osoitetaan.
Hyviä hetkiä on jopa pahoinpitelijöiden kanssa. Seurustelin psykopaatin kanssa. Hänenkin kanssaan oli hyviä hetkiä. Paljonkin. Jopa ihania. Olin rakastunut. Kokonaisuus ei kuitenkaan toiminut. Ymmärrettävästi.
Vai että psykopaatin. Minä olen seurustellut narsistisen patologisen valehtelijan kanssa jolla oli skitsofrenia ja useampi persoonallisuus ja paska luonne muutenkin. Oli kamala akka.
Ei minunkaan mies turhia lääpi. Ei vaan ole sellainen halihali tyyppi.
Mietin että jos osoitan teoillani ja eleilläni tyytymättömyyteni, mahdollisesti myös sanoilla.
Vierailija kirjoitti:
Mietin että jos osoitan teoillani ja eleilläni tyytymättömyyteni, mahdollisesti myös sanoilla.
Mitäpä kun häntä ei kiinnosta tarpeesi eikä siten mielenosoutuksesi. Hän antaa sen verran leivänmuruja, että palvelu pelaa ja seksiä saatavilla.
En minäkään osaa. Oma mies on enempi lähellä viihtyvä. Kai se on ihmisestä kiinni ja mihin on tottunut.
En osaa löhöillä sohvalla kainalossa, mutta viihdyn mieheni seurassa. Tarvitsen omaa tilaa.
Joka päivä kyllä ohi mennen pussataan tai halataan.
Joskus monta kertaa, joskus ei montaa kertaa.
Voihan noita asioita opetella -ja puhumalla niitä selviää. Mikä olisi teille molemmille sopiva, se selviää ajan kanssa. Ei kuitenkaan kannata jättää sitä asiaa, koska sinä kärsit läheisyyden puutteessa. Miehesi voi oppia läheisyyttä. Ehkä hänen perheessään ei ole tunteita osoitettu- tai ei ainakaan hellyyden.
Tärkeä asia tämä on.
Älä jää alle.
Tuo se asia ja omat tuntemuksesi esiin.
Stressi ja uupumus vie pois. Ei jaksa.
Puhu siitä.
Mitä voisi tehdä uupumuksen karistamiseksi?
Yhdessä, yksin, rentoutus, liikunta, loma, mitä?
Vierailija kirjoitti:
Läheisyyttä on välillä mutta kaipaan muutakin.
Se rassaa.
Mitä muuta kaipaat?
Ap. Kun kirjoitat ketjuun, et viittis pistää "ap": tä puumerkiksi tekstin loppuun.
On huomattavasti selkenpää niin.
Sellainen ihminen, joka haluaa saada itselleen mahdollisimman paljon, mutta antaa mahdollisimman vähän, jos mitään.
Käytös kertoo suuresta vaille jäämisen kokemuksesta lapsuudessa. Ei muutu.
Mun mies ei ole halunnut moneen vuoteen mitään läheisyyttä, ei halaustakaan, ei hipaisuakaan, väistää ohi kulkiessaan, ei seksiä.
Hän ei suostu puhumaan tilanteesta, nukkuu toisessa huoneessa, lähtee omille asioilleen ym. ilmoittaen minuuttia ennen.
Mistään muustakaan ei voi puhua etukäteen, vaan hän elää kuin poikamies parisuhteessa.
Muille esittää kulissia: puhuu kuin ruuneperi ihmisiä ympäri, esittää kuinka hyvin menee parisuhteessa ym.
Kun työporukkansa tietäisi, mikä mies on kotona, eivät uskoisi!
Niin, mitä voi tehdä kun mies käyttää henkistä väkivaltaa?
Tuo sinun tilanteesi johtaa tähän.
Puhu miehelle, istukaa puhumaan niin kauan, että tulet kuulluksi! Ja jos tilanne ei muutu, LÄHDE.
Niin minäkin teen, kun aika on kypsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheisyyttä on välillä mutta kaipaan muutakin.
Se rassaa.Mitä muuta kaipaat?
Sitä mitä tapahtuu sen jälkeen.
Ajattelin vaan jos saisin hyviä ideoita täältä.