3. luokka, ei enää iltapäivähoitoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä? Minä olin itsenäinen jo ekaluokalla ja kävelin kotiin ja leikin kunne vanhemmat saapuivat ja tekivät ruokaa. Näin siis 90-luvulla. Äitini käveli siskonsa kanssa kouluun kestä talvet kahdestaan kansakouluaikoina 10 kilometriä kumpaankin suuntaan. Tämä taas tapahtui 50-60-luvuilla.

Niin. Helsinki on kovasti muuttunut 60-70 vuodessa.

Eivät asuneet kaupungissa. Pointti oli että jos kaksi pientä tyttöä pärjää metsän läpi joka päivä 10 kilometriä suuntaansa, niin on se kumma jos kaupungissa ei 2023 pärjää. Vai onko siellä jo liikaa pedonekkejä?

Siellä metsässä ei tainnut olla esimerkiksi rekkaliikennettä ja vaarallisia kadunylityksiä?

Mummoni koulumatka oli 10km ja oli neuvottu että jos tulee karhu tai susi vastaan pitää leikkiä kuollutta. Tietysti lapsia oli perheissä tuohon aikaan enemmän. Ei tuollaista nykyaikana hyväksyttäisi. Ap:n ongelma itseaiheutettu, miten iltisasia nyt vasta tuli yllörinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä? Minä olin itsenäinen jo ekaluokalla ja kävelin kotiin ja leikin kunne vanhemmat saapuivat ja tekivät ruokaa. Näin siis 90-luvulla. Äitini käveli siskonsa kanssa kouluun kestä talvet kahdestaan kansakouluaikoina 10 kilometriä kumpaankin suuntaan. Tämä taas tapahtui 50-60-luvuilla.

Niin. Helsinki on kovasti muuttunut 60-70 vuodessa.

Eivät asuneet kaupungissa. Pointti oli että jos kaksi pientä tyttöä pärjää metsän läpi joka päivä 10 kilometriä suuntaansa, niin on se kumma jos kaupungissa ei 2023 pärjää. Vai onko siellä jo liikaa pedonekkejä?

Siellä metsässä ei tainnut olla esimerkiksi rekkaliikennettä ja vaarallisia kadunylityksiä?

Mummoni koulumatka oli 10km ja oli neuvottu että jos tulee karhu tai susi vastaan pitää leikkiä kuollutta. Tietysti lapsia oli perheissä tuohon aikaan enemmän. Ei tuollaista nykyaikana hyväksyttäisi. Ap:n ongelma itseaiheutettu, miten iltisasia nyt vasta tuli yllörinä?

Luultavasti siksi että se on muuttunut.

Täällä on otettu mm henkilökuntaa leikkipuistoista paikkaamaan katastrofaalista pöiväkotitilannetta ja perustettu päiväkoteja leikkipuistojen tiloihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä? Minä olin itsenäinen jo ekaluokalla ja kävelin kotiin ja leikin kunne vanhemmat saapuivat ja tekivät ruokaa. Näin siis 90-luvulla. Äitini käveli siskonsa kanssa kouluun kestä talvet kahdestaan kansakouluaikoina 10 kilometriä kumpaankin suuntaan. Tämä taas tapahtui 50-60-luvuilla.

Niin. Helsinki on kovasti muuttunut 60-70 vuodessa.

Eivät asuneet kaupungissa. Pointti oli että jos kaksi pientä tyttöä pärjää metsän läpi joka päivä 10 kilometriä suuntaansa, niin on se kumma jos kaupungissa ei 2023 pärjää. Vai onko siellä jo liikaa pedonekkejä?

Siellä metsässä ei tainnut olla esimerkiksi rekkaliikennettä ja vaarallisia kadunylityksiä?

Mummoni koulumatka oli 10km ja oli neuvottu että jos tulee karhu tai susi vastaan pitää leikkiä kuollutta. Tietysti lapsia oli perheissä tuohon aikaan enemmän. Ei tuollaista nykyaikana hyväksyttäisi. Ap:n ongelma itseaiheutettu, miten iltisasia nyt vasta tuli yllörinä?

Yllätyksenä tuli ettei lapsi saa jäädä koululle päivän päätteeksi esim kirjastoon tekemään läksyjä. Lapsi olisi sitten helppo napata kyytiin klo 16 samalla kun pienempi lapsi haetaan viereisestä päiväkodista

Järjestä hänelle yksityinen iltapäivähoito sopivalta etäisyydeltä koulusta ja omasta reitistäsi, niin meillä tehtiin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä? Minä olin itsenäinen jo ekaluokalla ja kävelin kotiin ja leikin kunne vanhemmat saapuivat ja tekivät ruokaa. Näin siis 90-luvulla. Äitini käveli siskonsa kanssa kouluun kestä talvet kahdestaan kansakouluaikoina 10 kilometriä kumpaankin suuntaan. Tämä taas tapahtui 50-60-luvuilla.

No mutta nyt olikin erilainen tilanne. Lasta ei voi laittaa lähikouluun, koska ei siellä oppisi toisen vanhempansa kieltä. Eli kyseessä on kahden kielen ja kulttuurin perhe, josta mitä ilmeisimmin se toinen vanhempi on jo aikaa sitten kadonnut koska muutoinhan se lapsi oppisi vanhempansa kielen kotonaan.

Koska siis lapsi on eroperheen lapsi ja kahden kulttuurin lapsi, hänen täytyy kulkea pitkää koulumatkaa usealla vaihdolla, sillä toinen vanhempi haluaa hänen oppivan kadonneen vanhemman kielen. Totta kai tällaisessa tilanteessa yhteiskunnan tulisi vielä järjestää hoitopaikka ja lapsen täytyy ylimääräisen kielen opettelun lisäksi myös luopua vapaista iltapäivistään ja viettää ne ohjelmoidusti. Koska vanhempi haluaa. Lapsen paras on varmaan unohtunut jo aikaa sitten?

Vierailija kirjoitti:

Yllätyksenä tuli ettei lapsi saa jäädä koululle päivän päätteeksi esim kirjastoon tekemään läksyjä. Lapsi olisi sitten helppo napata kyytiin klo 16 samalla kun pienempi lapsi haetaan viereisestä päiväkodista

Onko lähistöllä muita kirjastoja kuin koulun kirjasto, tai muuta rauhallista paikkaa, kuten puisto?

Onhan koulumatka monimutkainen, mutta hän on ehkä jonkin verran matkustanutkin, ja oppii kyllä, kun harjoittelette, ja repussa pitää aina paperia, jossa on ylhäällä pysäkit ja paikat.