Liian nopeasti meni se aika, kun vietetään lasten kanssa perhelomia. Tottuukohan tähän koskaan?
Muistoissa ne lomat, kun mökkeiltiin ja matkustettiin Euroopassa. Leikkipuistot, uimarannalla iloinen kiljunta, kiipeily. Minulla on nyt ollut tämä viikko ns. mustikkalomaa. Ensimmäinen kerta, kun ei ole mustikkasuut mukana. Vielä viime vuonna yhdessä suppailtiin, poimittiin mustikoita, saunottiin pitkän kaavan mukaan ja uitiin järvessä. Nuorin on nyt 17 v. ja sanoi, että ei hän lähde, jos ei isosiskonsakaan, joka on opiskelemassa ja tekee töitä nyt kesällä jonkin verran. Ei ole pakko lähteäkään mukaan, ja minullahan se haikeus on. Tyhjyyden tunne.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
On siinä postiivistakin. Ei ravitse ketään hoputtaa, että tule nyt jo, nouse nyt jo sängystä, mennäänkö jo. Ainakin meillä teinit on kuin vanhoja pappoja eikä ole kiirettä. Ei vaikka kello olisi 11. Tuijotetaan puhelinta. Meillä on ollut yksi ainoa kaupunkiloma, ja voin kokemuksesta kertoa, että ei oikein aikataulu onnistunut. Jos aamiainen hotellissa on klo 07-09, teinin saa ylös vasta klo 10. Sitten ne menee suihkuun ja hotellista päästään lähtemään aikaisintaan klo 12, jolloin teinit haluaa heti kahville ja mielellään syödä jotain.
Ohis eihän tuo ole ongelma. Aamupalalle voi mennä ilman teinejä. Vanhempana voi tehdä aamulenkin, kuntoilla, katsoa nähtävyyksiä aamupäivällä ja sopia, että yhteinen aika alkaa klo 12, jolloin lähdetään yhdessä turistikohteita kiertämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 17v varmaan vielä lähtee mielellään vaikka kaupunkilomalle kun saa valita kohteen?
Ei meillä ainakaan. Jo 16 v on niin kiireinen oman elämänsä kanssa, että ei ikinä tuhlaisi aikaa vanhempiensa kanssa kaupunkilomaan.
Perheen 18 ja 19 v tavallaan pitäisivät matka-ajatuksesta, mutta aikataulujen yhteensovittaminen olisi mahdotonta. Lisäksi mukana olisivat seurustelukumppanit, joten ei sitä omaa lastaan näkisi kuin ehkä lentokoneessa.
Eiköhän tuonole sovittavissa, että seurustelukumppanit ei tule matkalle mukaan. Olisiko heillä edes varaa/halua tulla mukaan.
Kyllä ainakin mulle tuossa iässä kelpasi kaupunkiloma Euroopassa tai edes kotimaassamme Helsingissä. Ehdota lapsillesi sellaista. Marjastamaan minua ei kyllä olisi saanut kuin ehkä rahalla lahjomalla.
Meillä loppui silloin kun lapsi täytti 18 v. Sinä vuonna oltiin vielä Albaniassa rantalomalla koko perhe. Joka vuosi käytin ulkomailla, 2 krt noin vuodessa reissattiin.. nyt ei mukaan enää lähde, on ikää 21 v. Jotenkin harmittaa kun ystävä oli just tyttäriensä kaa lontoossa shoppaillees 22v ja 20 v..ja oma tytär ei enää lähe mihinkään meidän vanhempien kaa. Vaikka on nytkin kesälomalla samaan aikaan kuin itekin oon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 17v varmaan vielä lähtee mielellään vaikka kaupunkilomalle kun saa valita kohteen?
Ei meillä ainakaan. Jo 16 v on niin kiireinen oman elämänsä kanssa, että ei ikinä tuhlaisi aikaa vanhempiensa kanssa kaupunkilomaan.
Perheen 18 ja 19 v tavallaan pitäisivät matka-ajatuksesta, mutta aikataulujen yhteensovittaminen olisi mahdotonta. Lisäksi mukana olisivat seurustelukumppanit, joten ei sitä omaa lastaan näkisi kuin ehkä lentokoneessa.
Eiköhän tuonole sovittavissa, että seurustelukumppanit ei tule matkalle mukaan. Olisiko heillä edes varaa/halua tulla mukaan.
Oikeastiko luulet, että 18-19 v, jonka on erittäin vaikeaa järjestää useampaa peräkkäistä vapaapäivää itselleen viettäisi tuon ehkä kerran vuodessa onnistuvan loman mielellään vanhempiensa kanssa ilman kumppaniaan? Jos vaihtoehtona on näille superrakastuneille kaupunkiloma kaksin sen kumppanin kanssa?
Meidän lapset valkkaa sen kumppaninsa, vaikka hotelli olisi huonompi ja matkustusväline kämäisempi.
Meillä ei ole vielä loppunut.
Tänäkesänä mukana ulkomaankodissa 42v poika perheineen ja 21v kuopus. Keväällä 33v tytär miehensä kanssa. Yhden tyttären perhe tulee heti kun lomat sopii yhteen.
Ensivuotta suunnitellaan jo.
Suomessa tavataan suunnilleen 1-4 kuukaudessa
Meillä on 17, 20 ja 22 vuotiaat lapset ja kaksi nuorinta lähti meidän kanssa erittäin mielellään lomareissulle tänä kesänä. 22 vuotiaskin olisi lähtenyt, mutta hänen kesälomansa on vasta nyt elokuussa ja työpaikalla ei todellakaan ole mikään helppo juttu järjestää viikon vapaita heinäkuussa, joten emme edes ajatelleet asiaa. Lapsista nuorin asuu enää kotona.
Viihdymme koko perheen kanssa yhdessä tosi hyvin ja nytkin täällä meillä kotona ovat nämä 20 ja 22 vuotiaat viikonloppua viettämässä. Teimme eilen ruokaa yhdessä koko perhe ja tänään suunnitelmissa oli grillata yhdessä iltasella, laittaa terassille värillisiä kynttilälyhtyjä ja ottaa rennosti. 22 vuotias lupasi leipoakin.
Syksyllä olemme lähdössä miehen kanssa kahdestaan viikoksi reissuun ja odotamme reissua jo innoissamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 17v varmaan vielä lähtee mielellään vaikka kaupunkilomalle kun saa valita kohteen?
Ei meillä ainakaan. Jo 16 v on niin kiireinen oman elämänsä kanssa, että ei ikinä tuhlaisi aikaa vanhempiensa kanssa kaupunkilomaan.
Perheen 18 ja 19 v tavallaan pitäisivät matka-ajatuksesta, mutta aikataulujen yhteensovittaminen olisi mahdotonta. Lisäksi mukana olisivat seurustelukumppanit, joten ei sitä omaa lastaan näkisi kuin ehkä lentokoneessa.
Eiköhän tuonole sovittavissa, että seurustelukumppanit ei tule matkalle mukaan. Olisiko heillä edes varaa/halua tulla mukaan.
Oikeastiko luulet, että 18-19 v, jonka on erittäin vaikeaa järjestää useampaa peräkkäistä vapaapäivää itselleen viettäisi tuon ehkä kerran vuodessa onnistuvan loman mielellään vanhempiensa kanssa ilman kumppaniaan? Jos vaihtoehtona on näille superrakastuneille kaupunkiloma kaksin sen kumppanin kanssa?
Meidän lapset valkkaa sen kumppaninsa, vaikka hotelli olisi huonompi ja matkustusväline kämäisempi.
Tiedätkö, että kyllä voi olla vaikeaa järjestää viikon vapaita, jos on töissä sen 5-7 viikkoa kesäloman aikana. Jos 18-19 vuotias edes saa kesätyöpaikkaa, niin siellä ollaan silloin, kun töitä on eikä silloin kun äiti haluaa.
Tottakai kaikki on helppoa, jos vain makaa himassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 17v varmaan vielä lähtee mielellään vaikka kaupunkilomalle kun saa valita kohteen?
Ei meillä ainakaan. Jo 16 v on niin kiireinen oman elämänsä kanssa, että ei ikinä tuhlaisi aikaa vanhempiensa kanssa kaupunkilomaan.
Perheen 18 ja 19 v tavallaan pitäisivät matka-ajatuksesta, mutta aikataulujen yhteensovittaminen olisi mahdotonta. Lisäksi mukana olisivat seurustelukumppanit, joten ei sitä omaa lastaan näkisi kuin ehkä lentokoneessa.
Eiköhän tuonole sovittavissa, että seurustelukumppanit ei tule matkalle mukaan. Olisiko heillä edes varaa/halua tulla mukaan.
Jos kumppanit olisivat mieluisia, niin tottakai he saisivat lähteä mukaan, mutta valitettavasti minä en ainakaan maksaisi heidän reissuaan saati sapuskojaan. Epämieluisat kumppanit eivät perheen lomille tulisi vaikka se tarkoittaisi sitä, että joku perheenjäsen jäisi pois.
Jos lapset ja heidän kumppaninsa tulisivat meille kotiin syömään, niin silloin tietenkin tekisin hyvät ruuat kaikille. Sitäkään en joka viikonloppu tekisi, sillä niin paljon en pidä ruuan laittamisesta ja sosiaalisuudesta.
Meillä 19 vuotiaalla alkaa yliopisto vasta syyskuun puolella, joten hän on lähtenyt mukaani niin mustikoita kuin vadelmiakin poimimaan. Hän sai tietenkin itse poimimassa marjat viedä omaan pakastimeensa, mutta herkkusuuna hän tietää hyvin, että eivät ne marjat meidän pakastimeenkaan tule poimimatta.
Mitenköhän nopeasti se lasten lapsuusaika on mennyt niillä mammoilla, jotka ovat tuijottaneet kännykkäänsä koko lastensa lapsuusajan? Heillä ei ole varmaan mitään mielikuvia vuosien varrelta. Lapsetkin muistavat lapsuudestaan varmaan vain kännykän ja sen takana istuvan äidin ja sitten oman kännykkänsä tai muun vastaavan kapulan pelit ja ohjelmat.
Mä vähän säälin kaveriani jolla oli 23, 18 ja 10 vuotiaat lapset kun keskimmäinen hulttio laittoi jonkun random tytön tiineeksi. Hänellä ei ole ollut aikuiselämää ilman pikkulapsia passattavana päivääkään.
Tänävuonna 16 täyttävä lähti mukaan perinteiselle perhelomalle, en tiedä kauanko vielä haluaa ylipäätään lähteä. Aikansa kutakin ja kyllähän reissun yhdessä voi tehdä muutoinkin kun sillä perinteisellä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän nopeasti se lasten lapsuusaika on mennyt niillä mammoilla, jotka ovat tuijottaneet kännykkäänsä koko lastensa lapsuusajan? Heillä ei ole varmaan mitään mielikuvia vuosien varrelta. Lapsetkin muistavat lapsuudestaan varmaan vain kännykän ja sen takana istuvan äidin ja sitten oman kännykkänsä tai muun vastaavan kapulan pelit ja ohjelmat.
Onko se sen kummempaa niiilä äideillä, jotka ovat jatkuvasti esim. siivonneet ja tehneet kotitöitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 17v varmaan vielä lähtee mielellään vaikka kaupunkilomalle kun saa valita kohteen?
Ei meillä ainakaan. Jo 16 v on niin kiireinen oman elämänsä kanssa, että ei ikinä tuhlaisi aikaa vanhempiensa kanssa kaupunkilomaan.
Perheen 18 ja 19 v tavallaan pitäisivät matka-ajatuksesta, mutta aikataulujen yhteensovittaminen olisi mahdotonta. Lisäksi mukana olisivat seurustelukumppanit, joten ei sitä omaa lastaan näkisi kuin ehkä lentokoneessa.
Eiköhän tuonole sovittavissa, että seurustelukumppanit ei tule matkalle mukaan. Olisiko heillä edes varaa/halua tulla mukaan.
Oikeastiko luulet, että 18-19 v, jonka on erittäin vaikeaa järjestää useampaa peräkkäistä vapaapäivää itselleen viettäisi tuon ehkä kerran vuodessa onnistuvan loman mielellään vanhempiensa kanssa ilman kumppaniaan? Jos vaihtoehtona on näille superrakastuneille kaupunkiloma kaksin sen kumppanin kanssa?
Meidän lapset valkkaa sen kumppaninsa, vaikka hotelli olisi huonompi ja matkustusväline kämäisempi.
Tiedätkö, että kyllä voi olla vaikeaa järjestää viikon vapaita, jos on töissä sen 5-7 viikkoa kesäloman aikana. Jos 18-19 vuotias edes saa kesätyöpaikkaa, niin siellä ollaan silloin, kun töitä on eikä silloin kun äiti haluaa.
Tottakai kaikki on helppoa, jos vain makaa himassa.
Miksi aloitat tiedätkö? Selvästi on tuossa aiemmassa viestissä kerrottu, että se on vaikeaa, niin kai sen sitten tietää.
Kyllä siihen tottuu. Meillä poika oli viimeksi mukana reissussa lukion kakkosvuoden syyslomalla. Sen jälkeen tuli tyttöystävä mukaan kuvioihin ja matkailu vanhempien kanssa lakkasi kiinnostamasta. Sen kerran, kun olisi halunnut lähteä mukaan, valtio huolehti leirielämästä.
No onneksi tyttöystävä osoittautui mukavaksi ja nyt suunnittelemme yhteistä matkaa Lontooseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän nopeasti se lasten lapsuusaika on mennyt niillä mammoilla, jotka ovat tuijottaneet kännykkäänsä koko lastensa lapsuusajan? Heillä ei ole varmaan mitään mielikuvia vuosien varrelta. Lapsetkin muistavat lapsuudestaan varmaan vain kännykän ja sen takana istuvan äidin ja sitten oman kännykkänsä tai muun vastaavan kapulan pelit ja ohjelmat.
Onko se sen kummempaa niiilä äideillä, jotka ovat jatkuvasti esim. siivonneet ja tehneet kotitöitä?
No jos joku mies on ottanut vaimokseen ja lastensa äidiksi naisen, jolla on joku pakkomielle siivoamiseen, niin huonosti on valittu.
Sitä paitsi ei meillä ainakaan ole älyttömästi siivoamista ja muita kotitöitä, ei ollut silloin kun lapset (3 kpl) olivat pieniä eikä nytkään. Asumme omakotitalossa ja ihan hyvin ne kotityöt hoituvat nopeasti ja tehokkaasti. Kaikki myös tekevät osuutensa, esimerkiksi eilen 17 vuotias poika imuroi koko talon.
Kuvottavaa roikkumista, meillä on oltu onnessaan kun ei ole riippakiviä vaan aikuisia ihmisiä.