499 000 euron asuntolainastaan lyhennys on vain 84 euroa kuussa ja korkokulut ovat yli 2 300 euroa

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Life is hard and then you die. Hyviä sanontoja ja niin totta.

Vierailija kirjoitti:

Jäätävän lainan ovat ottaneet. Toki en tiedä, minkälainen työ ja varallisuustilanne heillä on. Itse olen opettaja ja mieheni tienaa joskus yli 100 000 ja joskus hieman alle sen vuodessa. Meillä oli asuntolainaa enimmillään ehkä 200 000. Sekin tuntui suurelta. Pääkaupunkiseudulla asumme aika mukavassa omakotitalossa, mutta emme missään hienostoalueella. Pidimme tuota kohtuullisena, vaikka hieman enemmänkin olisimme uskaltaneet ottaa. Jättimäinen laina taitaa kuitenkin olla ainoa tapa monelle päästä käsiksi esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan arvoasuntoihin (kolmiota suurempiin sellaisiin). 

Meillä on lainaa nyt 300 000 euroa, mutta kun osakesalkussa on 250 000 euroa niin ei ole mitään ihan mieletöntä riskiä.

Aika paljon on polttomoottoreilla rälläämistä ainakin Tampereella vähentänyt nämä kovat korot. Todella hyvä juttu kun pitää kuminpolton sijaan käydä leipäjonossa. Kitukaa, amikset!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäätävän lainan ovat ottaneet. Toki en tiedä, minkälainen työ ja varallisuustilanne heillä on. Itse olen opettaja ja mieheni tienaa joskus yli 100 000 ja joskus hieman alle sen vuodessa. Meillä oli asuntolainaa enimmillään ehkä 200 000. Sekin tuntui suurelta. Pääkaupunkiseudulla asumme aika mukavassa omakotitalossa, mutta emme missään hienostoalueella. Pidimme tuota kohtuullisena, vaikka hieman enemmänkin olisimme uskaltaneet ottaa. Jättimäinen laina taitaa kuitenkin olla ainoa tapa monelle päästä käsiksi esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan arvoasuntoihin (kolmiota suurempiin sellaisiin). 

Meillä on lainaa nyt 300 000 euroa, mutta kun osakesalkussa on 250 000 euroa niin ei ole mitään ihan mieletöntä riskiä.

Entä sitten jos osakesalkun arvo putoaa 80 %? Yhdessä päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on siitä erikoista kansaa että täällä monet yrittää maksaa asuntolainan pois mahdollisimman nopeasti. Kitkutetaan 20-30 vuotta jotta saataisin velaton asunto.

Samaan aikaan Ruotsissa kukaan ei lyhennä asuntolainaa vaan se raha käytetään vaikka matkusteluun. Jos maksat vain korkoja, niin asuminen on aika todella halpaa ja rahaa jää muuhun elämiseen. 

Asuntolainan pois maksamiseen liittyy riskejä: Saatat kuolla ennenaikaisesti ja hyöty on sitten nolla. Asunnon arvo saattaa romahtaa ja lyhennykset meni hukkaan. Yhtiövastike saattaa nousta niin paljon ettei "velatton" asunto olekaan halpa asua.

Ja se suurin miinus: Kun asunto on velaton, niin sinä olet 20-30 vuotta vanhempi. Todenäköisesti niille rahoille olisi ollut parempaa käyttöä nuorempana.

Minä olen tuollainen keski-ikäinen taloni kokonaan maksanut. Ja hiton iloinen siitä, 50+ ei töitä saa helpolla jos työpaikan menettää, eikä terveyskään ole enää priimaa. Nyt vaikka jäisin sairaseläkkeelle, minulla on ihana talo missä asua, rempat tehty ja vähän säästöjäkin. 

Kyllä vituttaisi jos olisi humputellut kaikki nuorena.

No kaikki ei ole syntynyt kultalusikka suussa niinkuin sinä. Ei normaalilla 20 vuotiaalla ole varaa ostaa taloa.

Ja mieti kuinka paljon sinulta jäi kokematta vs sellainen joka on elänyt paljon. Sepä siinä: Terveyskään ei ole enää priimaa joten ei tule lähdettyä enää surfaamaan tai kiipeilemään vaikka olisi rahaa siihen.

Nuo on arvokysymyksiä, nuo. Joillekin ne seinät ja tavarat niiden sisällä on se kaikkein arvokkain asia maailmassa. Joillekin se, että näkee, kuulee ja oppii mahdollisimman paljon. Että on kokemuksia ja elämyksiä, jotka ovat muovanneet ihmistä, ja muiden kulttuurien ihmisiltä on saanut laajennusta omaan maailmankuvaansa.

Suomessa on onneksi kummankin sortin ihmisiä, mutta valitettavasti ovat molemmat poteroissaan - varsinkin ne niissä asunnoissaan kököttävät - niin että keskustelu menee syyttelyksi ja toisen mollaamiseksi.

Se vain on eri asia, reissaako pari-kolmikymppisenä vai kuusi-seitsemänkymppisenä. Siinä kohtaa, jos on materialistinen ja rahan perään ollut, se maailmankuva on jo aika fiksautunut, eivätkä eläkeläisten ryhmäreissut sitä enää paljoa pääse muuttamaan. Lisäksi omistusasuntonsa maksanut ihminen saattaa olla hyvin omahyväinen ja luulee tietävänsä jo kaiken, niin vaikka kiertäisi yksikseen maailman ympäri, hän ei välttämättä opi siitäkään kokemuksesta yhtään mitään.

Fiksuimmat eläkeikäiset kököttäjät sentään ymmärtävät tämän, harmittelevat sitä, etteivät aikoinaan syystä tai toisesta pystyneet lähtemään, näkemään, tekemään, ja kannustavat nuorempiaan siihen. Kun tietävät, että kököttää ehtii vanhanakin.

Höpö höpö, ne kalliit elämykset ei lämmitä siellä ruokajonossa yhtään. Kun on ihan mahdollista SEKÄ ostaa oma asunto että harrastaa ja matkustaa kohtuudella. Ero markkinavuokran ja lainanlyhennyksen välillä on aika pieni, ja jossakin sen elämysjeesuksenkin pitää asua. On myös elämys asua omassa velattomassa, omaan makuun rempatussa  talossa kauniin puutarhan keskellä,  ja tämä elämys on käytössä joka päivä eikä vaan joskus ja jouluna.

Osalle tämä ei onnistu, ei tajuta ettei eka asunto ole miljoonatalo, tai että luonnosta voi nauttia ilmankin että lentää jonnekin Malediiveille, jo Euroopasta löytyy vaikka mitä hienoa ja pienelläkin budjetilla. 

Vanhana noi ihmiset käy sääliksi, eläke menee vuokraan ja elämykset on kaurapuuroa ja telkkaria. Mulla on tuollainen äiti, jo 20 vuotta valittanut kun särkee eikä lääkäriin pääse, minnekään ei voi matkustaa eikä mitään ostaa, ja asuinympäristö on levoton vuokratalo. Kun tukia nyt leikataan, en tiedä mitä hän tekee. Ei ne nuoruuden shoppailut ja elämykset lämmitä enää yhtään.

Elämyksistä ja kokemuksista ja maailmankuvan laajentamisessa puhuin jostain aivan muusta kuin "nuoruuden shoppailuista". Siitä, että opiskelee, kiertää maailmaa, opettelee kunnolla useita vieraita kieliä ja käyttää niitä maailmankuvansa avartamiseen. Jos ruokajonoon joutuu, osaa sitäkin kokemusta suhteuttaa vähän laajemmin. Suhtautuu ihmisiin ehkä hieman eri tavalla...

Sitä ihmettelen, jos itselläsi on noin hyvin asiat, miksi et auta äitiäsi. Kuulostaa todella, todella karulta meiningiltä, että täällä palstalla leveilet omalla puutarhallasi ja annat äitisi omien sanojesi mukaan kituuttaa kaurapuurolla.

Äitisi häpeää sinua, vaikka ei kehtaa sitä ääneen sanoa. Että tuollaisen lapsen teki, ylimielisen ja itsekkään. Joka ei auta, vaikka voisi.

Sinun tilanteessasi minä maksaisin äidilleni lääkärikäynnit ja tekisin ruokatilaukset kaupasta. Veisin säännöllisesti jonnekin kulttuuritapahtumaan, jos kunto antaa myöten, tai veisin ulkomaille.

Niin no, minä olen tehnyt tuon kaiken. Äitini ei valita, enkä minä valita äidistäni. Voi olla, että "elämysjeesusteluni" on opettanut minulle, mitkä asiat elämässä ovat tärkeitä. Kuten sanottua, nämä ovat arvokysymyksiä.

Niin varmasti joo, :D . Kuule, kyllä sinne on rahaa syydetty ja syydetään, ne rahat vaan meni sitten siideriin ja johonkin hömppään. Sinä varmaan ottaisit katkeran alkkiksen omaan kotiisikin, eikö niin? :D

Hän on itse valinnut osansa, tulot oli hyvät aikanaan mutta kun menot oli aina enemmän. Ja sinun mukaasihan hänen pitäisi elää nyt niillä vanhoilla elämyksillä ja shoppailuilla, eikö se niin mennytkään ettei mitään omaisuutta tarvitaan, ja pelkät nuoruuden elämykset riittää? :D :D

Ok, ymmärrän. Olen pahoillani lasisen lapsuutesi vuoksi. Se selittää paljon. En puhunut kommenteissani päihdeongelmista, mielenterveysongelmista tai muista vaan arvokysymyksistä, enkä tiennyt taustojasi.

Voimia sekä sinulle että äidillesi.

Heko heko, onnea myös sinulle ja elämyksillesi, voitte ruokajakelujonossa vertailla niitä. Vaikka äskenhän minä vielä olin kultalusikka perseessä syntynyt, kun keski-ikäisenä on velaton talo. :D Erikoinen johdonmukaisuus.

Oikeasti noi sun kertomat elämykset ei mitenkään estä oman asunnon hankintaa. Noi on ihan tavallista elämää useimmille, ja kun on MYÖS sitä omaisuutta kohtuudella, ei vanhana tarvitse tyytyä pelkkään kaurapuuroon. Mutta elämä opettaa vielä sinunkin :D

Tuossahan on kyseessä vain tilapäinen ylilainoitustilanne. Ehkä ovat yrittäneet myydä sitä vanhaa kotiaan, mutta ei ole mennyt kaupaksi, niin on laitettu vuokralle. Eihän tuossa ole mitään hätää, kun vuokratuotoilla katetaan ainakin yhtiövastike ja vanhaan asuntoon kohdistuvan lainan korot. Vanhan asunnon laina on sadan tonnin luokkaa ja se lyhenee ainakin jonkin verran vuokralaisten maksamana. Talolaina ei lyhene, kun sitä on hampaisiin asti ja ilmeisesti heillä ei ole varaa tehdä siihen ylimääräisiä lyhennyksiä.

Meilläkin on nyt lainaa kahdesta asunnosta, kun juuri muutettiin. Joku 1800€/kk menee korkoihin, asuntolainat yhteensä vähän alle 500000€. Lyhennetään nyt 3000€/kk, kunnes on saatu vanha koti myytyä. Sitten kun sille löytyy ostaja, niin saadaan nämä asuntolainat maksettua pois ja jää enää mökkilaina (180000€). 

Ei tällaisiin hasardeihin virityksiin pidä lähteä, jos ei ole pinkka kunnossa. Uuteen kotiin otettiin lainaa 360000€ ja omaa rahaa laitettiin 170000€. Ei näillä koroilla viitsi koko kauppasummaa lainaksi ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuossahan on kyseessä vain tilapäinen ylilainoitustilanne. Ehkä ovat yrittäneet myydä sitä vanhaa kotiaan, mutta ei ole mennyt kaupaksi, niin on laitettu vuokralle. Eihän tuossa ole mitään hätää, kun vuokratuotoilla katetaan ainakin yhtiövastike ja vanhaan asuntoon kohdistuvan lainan korot. Vanhan asunnon laina on sadan tonnin luokkaa ja se lyhenee ainakin jonkin verran vuokralaisten maksamana. Talolaina ei lyhene, kun sitä on hampaisiin asti ja ilmeisesti heillä ei ole varaa tehdä siihen ylimääräisiä lyhennyksiä.

Meilläkin on nyt lainaa kahdesta asunnosta, kun juuri muutettiin. Joku 1800€/kk menee korkoihin, asuntolainat yhteensä vähän alle 500000€. Lyhennetään nyt 3000€/kk, kunnes on saatu vanha koti myytyä. Sitten kun sille löytyy ostaja, niin saadaan nämä asuntolainat maksettua pois ja jää enää mökkilaina (180000€). 

Ei tällaisiin hasardeihin virityksiin pidä lähteä, jos ei ole pinkka kunnossa. Uuteen kotiin otettiin lainaa 360000€ ja omaa rahaa laitettiin 170000€. Ei näillä koroilla viitsi koko kauppasummaa lainaksi ottaa.

Näinhän tuo menee. Nämä täällä riekkuvat ei tajua, että luultavasti noi ihmiset selviää. Pienyritykset ei selviä, kun niin moni kärsii kaiken karsittavissa olevan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ja missään emme asuisi tällä porukalla vuokralla 2 410 eurolla."

Kovin vaikea uskoa ettei tällä summalla saisi perheasuntoa. Tuohon hintaan on tarjolla vaikka mitä.

Kannattaisi katsella kämppiä sieltä Helsingin keskustan ulkopuolelta...

Kysymys oli länsiuusmaalaisesta pikkukaupungista. Kysymys lienee Hangosta, Lohjasta tai Raaseporista.

Vierailija kirjoitti:

Kummipojalle kävi juuri näin. Vaimolla kallis maku ja nyt sitten itketään kun ei ole rahaa.

Ei mitään järkeä mutta kummipojan vika kun suostui kaikkeen.

Mikäköhän tuossakin on totuus? Meilläkin tytär ja vävy ovat lainojensa kanssa tiukilla ja vävy yritti laittaa sitä tyttären syyksi, että tyttärellä on kallis maku. Jos heillä olisi vain asuntolaina ja järkevän hintainen auto, niin ei olisi mitään hätää. Mutta vävyn takia heillä on kallis auto ja lisäksi molemmilla moottoripyörät. Veneestä on paha sanoa, kumpi sitä enemmän hinkusi, mutta ei ainakaan tytär yksin.

En minäkään yksin vävyä syytä, kyllä tyttäressäkin on vikaa kun on suostunut kaikkiin hullutuksiin. Mutta voin silti hyvin kuvitella, että vävy valittaa jollekin ulkopuoliselle, että vaimolla kallis maku ja selitys menee läpi sellaiselle, joka ei ole läheltä päässyt seuraamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee puolen millin laina kokonaisuudessaan maksamaan. Inflaatio syö tietysti ainakin tällä hetkellä. Oletko uskaltanut laskea, paljonko laina tulee kokonaisuudessaan maksamaan siihen mennessä, kun se on kokonaan maksettu? Montako vuotta on laina-aika?

Inflaatio EI SYÖ lainaa. Inflaatio ainoastaan vaikeuttaa lainan maksua. PALKATASON NOUSU (eri ilmiö) helpottaa lainan maksua. Inflaation on historiassa johtanut palkkatason nousuun, jopa inflaatiota nopeampaan nousuun, ja tämä helpotti aikanaan lainan maksua. Tällä kertaa näytti palkkatason nousu jääneen reilusti inflaation alle -> lainojen takaisinmaksu on vaikeutunut.

Inflaatio tarkoittaa rahan arvon laskua, eli kyllä se sitä lainan reaaliarvoa syö.

No lainan reaaliarvon lasku ei lämmitä, jos palkkataso ei nouse. Eli vasta palkkatason nousu helpottaa lainan takaisinmaksua. Inflaatiolla ei ole suoraan tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Lämmittää tai ei, inflaatio syö lainan reaaliarvoa.

Palkan nousu ja sitä kautta maksukyvyn paraneminen on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on siitä erikoista kansaa että täällä monet yrittää maksaa asuntolainan pois mahdollisimman nopeasti. Kitkutetaan 20-30 vuotta jotta saataisin velaton asunto.

Samaan aikaan Ruotsissa kukaan ei lyhennä asuntolainaa vaan se raha käytetään vaikka matkusteluun. Jos maksat vain korkoja, niin asuminen on aika todella halpaa ja rahaa jää muuhun elämiseen. 

Asuntolainan pois maksamiseen liittyy riskejä: Saatat kuolla ennenaikaisesti ja hyöty on sitten nolla. Asunnon arvo saattaa romahtaa ja lyhennykset meni hukkaan. Yhtiövastike saattaa nousta niin paljon ettei "velatton" asunto olekaan halpa asua.

Ja se suurin miinus: Kun asunto on velaton, niin sinä olet 20-30 vuotta vanhempi. Todenäköisesti niille rahoille olisi ollut parempaa käyttöä nuorempana.

Minä olen tuollainen keski-ikäinen taloni kokonaan maksanut. Ja hiton iloinen siitä, 50+ ei töitä saa helpolla jos työpaikan menettää, eikä terveyskään ole enää priimaa. Nyt vaikka jäisin sairaseläkkeelle, minulla on ihana talo missä asua, rempat tehty ja vähän säästöjäkin. 

Kyllä vituttaisi jos olisi humputellut kaikki nuorena.

No kaikki ei ole syntynyt kultalusikka suussa niinkuin sinä. Ei normaalilla 20 vuotiaalla ole varaa ostaa taloa.

Ja mieti kuinka paljon sinulta jäi kokematta vs sellainen joka on elänyt paljon. Sepä siinä: Terveyskään ei ole enää priimaa joten ei tule lähdettyä enää surfaamaan tai kiipeilemään vaikka olisi rahaa siihen.

Nuo on arvokysymyksiä, nuo. Joillekin ne seinät ja tavarat niiden sisällä on se kaikkein arvokkain asia maailmassa. Joillekin se, että näkee, kuulee ja oppii mahdollisimman paljon. Että on kokemuksia ja elämyksiä, jotka ovat muovanneet ihmistä, ja muiden kulttuurien ihmisiltä on saanut laajennusta omaan maailmankuvaansa.

Suomessa on onneksi kummankin sortin ihmisiä, mutta valitettavasti ovat molemmat poteroissaan - varsinkin ne niissä asunnoissaan kököttävät - niin että keskustelu menee syyttelyksi ja toisen mollaamiseksi.

Se vain on eri asia, reissaako pari-kolmikymppisenä vai kuusi-seitsemänkymppisenä. Siinä kohtaa, jos on materialistinen ja rahan perään ollut, se maailmankuva on jo aika fiksautunut, eivätkä eläkeläisten ryhmäreissut sitä enää paljoa pääse muuttamaan. Lisäksi omistusasuntonsa maksanut ihminen saattaa olla hyvin omahyväinen ja luulee tietävänsä jo kaiken, niin vaikka kiertäisi yksikseen maailman ympäri, hän ei välttämättä opi siitäkään kokemuksesta yhtään mitään.

Fiksuimmat eläkeikäiset kököttäjät sentään ymmärtävät tämän, harmittelevat sitä, etteivät aikoinaan syystä tai toisesta pystyneet lähtemään, näkemään, tekemään, ja kannustavat nuorempiaan siihen. Kun tietävät, että kököttää ehtii vanhanakin.

Höpö höpö, ne kalliit elämykset ei lämmitä siellä ruokajonossa yhtään. Kun on ihan mahdollista SEKÄ ostaa oma asunto että harrastaa ja matkustaa kohtuudella. Ero markkinavuokran ja lainanlyhennyksen välillä on aika pieni, ja jossakin sen elämysjeesuksenkin pitää asua. On myös elämys asua omassa velattomassa, omaan makuun rempatussa  talossa kauniin puutarhan keskellä,  ja tämä elämys on käytössä joka päivä eikä vaan joskus ja jouluna.

Osalle tämä ei onnistu, ei tajuta ettei eka asunto ole miljoonatalo, tai että luonnosta voi nauttia ilmankin että lentää jonnekin Malediiveille, jo Euroopasta löytyy vaikka mitä hienoa ja pienelläkin budjetilla. 

Vanhana noi ihmiset käy sääliksi, eläke menee vuokraan ja elämykset on kaurapuuroa ja telkkaria. Mulla on tuollainen äiti, jo 20 vuotta valittanut kun särkee eikä lääkäriin pääse, minnekään ei voi matkustaa eikä mitään ostaa, ja asuinympäristö on levoton vuokratalo. Kun tukia nyt leikataan, en tiedä mitä hän tekee. Ei ne nuoruuden shoppailut ja elämykset lämmitä enää yhtään.

Elämyksistä ja kokemuksista ja maailmankuvan laajentamisessa puhuin jostain aivan muusta kuin "nuoruuden shoppailuista". Siitä, että opiskelee, kiertää maailmaa, opettelee kunnolla useita vieraita kieliä ja käyttää niitä maailmankuvansa avartamiseen. Jos ruokajonoon joutuu, osaa sitäkin kokemusta suhteuttaa vähän laajemmin. Suhtautuu ihmisiin ehkä hieman eri tavalla...

Sitä ihmettelen, jos itselläsi on noin hyvin asiat, miksi et auta äitiäsi. Kuulostaa todella, todella karulta meiningiltä, että täällä palstalla leveilet omalla puutarhallasi ja annat äitisi omien sanojesi mukaan kituuttaa kaurapuurolla.

Äitisi häpeää sinua, vaikka ei kehtaa sitä ääneen sanoa. Että tuollaisen lapsen teki, ylimielisen ja itsekkään. Joka ei auta, vaikka voisi.

Sinun tilanteessasi minä maksaisin äidilleni lääkärikäynnit ja tekisin ruokatilaukset kaupasta. Veisin säännöllisesti jonnekin kulttuuritapahtumaan, jos kunto antaa myöten, tai veisin ulkomaille.

Niin no, minä olen tehnyt tuon kaiken. Äitini ei valita, enkä minä valita äidistäni. Voi olla, että "elämysjeesusteluni" on opettanut minulle, mitkä asiat elämässä ovat tärkeitä. Kuten sanottua, nämä ovat arvokysymyksiä.

Niin varmasti joo, :D . Kuule, kyllä sinne on rahaa syydetty ja syydetään, ne rahat vaan meni sitten siideriin ja johonkin hömppään. Sinä varmaan ottaisit katkeran alkkiksen omaan kotiisikin, eikö niin? :D

Hän on itse valinnut osansa, tulot oli hyvät aikanaan mutta kun menot oli aina enemmän. Ja sinun mukaasihan hänen pitäisi elää nyt niillä vanhoilla elämyksillä ja shoppailuilla, eikö se niin mennytkään ettei mitään omaisuutta tarvitaan, ja pelkät nuoruuden elämykset riittää? :D :D

Ok, ymmärrän. Olen pahoillani lasisen lapsuutesi vuoksi. Se selittää paljon. En puhunut kommenteissani päihdeongelmista, mielenterveysongelmista tai muista vaan arvokysymyksistä, enkä tiennyt taustojasi.

Voimia sekä sinulle että äidillesi.

Heko heko, onnea myös sinulle ja elämyksillesi, voitte ruokajakelujonossa vertailla niitä. Vaikka äskenhän minä vielä olin kultalusikka perseessä syntynyt, kun keski-ikäisenä on velaton talo. :D Erikoinen johdonmukaisuus.

Oikeasti noi sun kertomat elämykset ei mitenkään estä oman asunnon hankintaa. Noi on ihan tavallista elämää useimmille, ja kun on MYÖS sitä omaisuutta kohtuudella, ei vanhana tarvitse tyytyä pelkkään kaurapuuroon. Mutta elämä opettaa vielä sinunkin :D

Surulliseksi meni keskustelu kanssasi, olen siitä pahoillani. Mitään en ole kirjoittanut kenenkään kultalusikka p**seessä syntymisestä. Olen nostanut esiin keskustelun siitä, miten eri ihmisillä on erilaiset arvot. Ja vähän harmittelinkin sitä, ettei eri arvostuksia omaavat ihmiset oikein löydä yhteistä säveltä (siihen sorrun joskus itsekin). Enkä tiedä, mitä elämän pitäisi minulle vielä mielestäsi opettaa, se jäi hämäräksi.

Olen hyvin pahoillani siitä, että äitisi alkoholismi on tehnyt sinusta tuollaisen ilkeän ihmisen. Onkohan se tällä palstalla miten yleistä, mietin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkien lainojen stressitestit on oikeastaan täysin turhia koska ne ei ota huomioon hintojen nousua ja sitä että monet ihmiset ottavat asuntolainan ohella velkaa muihinkin asioihin kuten autoon,remontteihin yms. 

Niin. Omat tulot ja menot pitäisi jokaisen miettiä ihan itse. Pankin stressitesti liittyy siihen, ettei käy kuten USA:ssa 2007 alkaen, eli että tavallisten ihmisten pöljyys yhdistettynä pankki- ja finanssivirkailijoiden ahneuteen aiheuttaa lähes koko maailmaa järisyttäneen pankkikriisin.

Ei sen pankin stressitestin ole tarkoituskaan ensisijassa ajatella sitä lainanottajaa.

Stressitesti on pankkia varten. Pankki pitää huolen että saa omansa jos asiakas ei pysty enää maksamaan.

Menin hakemaan lainaa sijoitusasuntoa varten, niin pankissa kysyttiin vain että kuinka paljon laitetaan. Se tarkoittaa että Nordea laskee että meidän talon on oltava aika arvokas että uskaltavat lonkalta antaa 300.000e ilman muita vakuuksia.

Ikinä en hakisi lainaa oma asunto/talo vakuutena. Sen verran pitää olla käteistä, että lainatta pärjää tai sitten sitä, mitä haaveilee lainalla ostavansa/tarvitsevansa, ei välttämättä tarvitse. Omaisuus ja varallisuus ei tuo onnea eikä rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Tuossahan on kyseessä vain tilapäinen ylilainoitustilanne. Ehkä ovat yrittäneet myydä sitä vanhaa kotiaan, mutta ei ole mennyt kaupaksi, niin on laitettu vuokralle. Eihän tuossa ole mitään hätää, kun vuokratuotoilla katetaan ainakin yhtiövastike ja vanhaan asuntoon kohdistuvan lainan korot. Vanhan asunnon laina on sadan tonnin luokkaa ja se lyhenee ainakin jonkin verran vuokralaisten maksamana. Talolaina ei lyhene, kun sitä on hampaisiin asti ja ilmeisesti heillä ei ole varaa tehdä siihen ylimääräisiä lyhennyksiä.

Meilläkin on nyt lainaa kahdesta asunnosta, kun juuri muutettiin. Joku 1800€/kk menee korkoihin, asuntolainat yhteensä vähän alle 500000€. Lyhennetään nyt 3000€/kk, kunnes on saatu vanha koti myytyä. Sitten kun sille löytyy ostaja, niin saadaan nämä asuntolainat maksettua pois ja jää enää mökkilaina (180000€). 

Ei tällaisiin hasardeihin virityksiin pidä lähteä, jos ei ole pinkka kunnossa. Uuteen kotiin otettiin lainaa 360000€ ja omaa rahaa laitettiin 170000€. Ei näillä koroilla viitsi koko kauppasummaa lainaksi ottaa.

Minä ajattelen pihinä ihmisenä, että lainan korko on aina hukkaan heitettyä rahaa. Siksi meillä on ollut vain asuntolainaa ja sitäkin maksimissaan 105 000 euroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee puolen millin laina kokonaisuudessaan maksamaan. Inflaatio syö tietysti ainakin tällä hetkellä. Oletko uskaltanut laskea, paljonko laina tulee kokonaisuudessaan maksamaan siihen mennessä, kun se on kokonaan maksettu? Montako vuotta on laina-aika?

Inflaatio EI SYÖ lainaa. Inflaatio ainoastaan vaikeuttaa lainan maksua. PALKATASON NOUSU (eri ilmiö) helpottaa lainan maksua. Inflaation on historiassa johtanut palkkatason nousuun, jopa inflaatiota nopeampaan nousuun, ja tämä helpotti aikanaan lainan maksua. Tällä kertaa näytti palkkatason nousu jääneen reilusti inflaation alle -> lainojen takaisinmaksu on vaikeutunut.

Inflaatio tarkoittaa rahan arvon laskua, eli kyllä se sitä lainan reaaliarvoa syö.

No lainan reaaliarvon lasku ei lämmitä, jos palkkataso ei nouse. Eli vasta palkkatason nousu helpottaa lainan takaisinmaksua. Inflaatiolla ei ole suoraan tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Juuri näin. Ja varsinkin kun sen ruisleivänkin "reaaliarvo" laskee palkan pysyessä ennallaan. Eli maksat ruisleivästäkin enemmän -> lainanhoitoon jää vähemmän rahaa -> lainan takaisinmaksu vaikeutuu, EI helpotu. Ainoastaan jos reaaliansiotaso kasvaa (palkat nousee inflaatiota enemmän) lainan takaisinmaksu helpottuu. muutoin inflaatio vain heikentää kykyä hoitaa lainaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo korko ole äkkiseltään laskettuna n. 5,5% eli kolmasosa siitä, mitä lainojen korot oli 90-luvun alussa. Pidän tuota korkoa jopa edullisena.

90-luvulla asuntolainan korot pystyi vähentämään verotuksessa eli korot oli käytännössä nolla.

Nykyään tätä ei moni muista eikä ikävä kyllä edes tajuaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo korko ole äkkiseltään laskettuna n. 5,5% eli kolmasosa siitä, mitä lainojen korot oli 90-luvun alussa. Pidän tuota korkoa jopa edullisena.

90-luvulla asuntolainan korot pystyi vähentämään verotuksessa eli korot oli käytännössä nolla.

Nykyään tätä ei moni muista eikä ikävä kyllä edes tajuaisi.

Eikä näköjään tajua vieläkään, mitä verovähennys tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosien ajan mulle on naurettu, kun joka kk oon lyhentänyt e traa. Kerran lyhensin yli 100 t, myytiin mökki, yhden kerran 2 e.

Ei enää hirveesti vaikuta korkojen nousut, kun lainaa on jäljellä alle 50 t ja yhtiövastike 84 e

Tyhmähän sä olitikin jos 0-korkoaikana lyhensit kuukausittain extraa. Olisi ennemmin kannattanut sijoittaa ne rahat. Nyt voisit olla velaton ja nettovelaton olisit joka tapauksessa ollut jo pitkään.

JOillekuille, itse asiassa aika monelle, se, että ei ole lainaa, on ihanan vapauttava tila.

Arvoa on muussakin kuin rahassa, ja elämä on lyhyt.

ja Siihen "ihanaan tilaan" OLISI päässyt nimenomaan nopeammin SIJOITTAMALLA kuin maksamalla 0-korkoista lainaa nopeutetusti pois. 

Minä sijoitin ja sanoin siitä täällä SILLOINKIN, joten kyse ei ole jälkiviisaudesta.  NYT se voidaan todentaa. Jos olisi sijoittanut  0-korko aikaan lainan lyhentämisen sijaan olisi lainan maksanut pois puolta nopeammin kuin ylimääräisillä lyhennyksillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on siitä erikoista kansaa että täällä monet yrittää maksaa asuntolainan pois mahdollisimman nopeasti. Kitkutetaan 20-30 vuotta jotta saataisin velaton asunto.

Samaan aikaan Ruotsissa kukaan ei lyhennä asuntolainaa vaan se raha käytetään vaikka matkusteluun. Jos maksat vain korkoja, niin asuminen on aika todella halpaa ja rahaa jää muuhun elämiseen. 

Asuntolainan pois maksamiseen liittyy riskejä: Saatat kuolla ennenaikaisesti ja hyöty on sitten nolla. Asunnon arvo saattaa romahtaa ja lyhennykset meni hukkaan. Yhtiövastike saattaa nousta niin paljon ettei "velatton" asunto olekaan halpa asua.

Ja se suurin miinus: Kun asunto on velaton, niin sinä olet 20-30 vuotta vanhempi. Todenäköisesti niille rahoille olisi ollut parempaa käyttöä nuorempana.

Minä olen tuollainen keski-ikäinen taloni kokonaan maksanut. Ja hiton iloinen siitä, 50+ ei töitä saa helpolla jos työpaikan menettää, eikä terveyskään ole enää priimaa. Nyt vaikka jäisin sairaseläkkeelle, minulla on ihana talo missä asua, rempat tehty ja vähän säästöjäkin. 

Kyllä vituttaisi jos olisi humputellut kaikki nuorena.

No kaikki ei ole syntynyt kultalusikka suussa niinkuin sinä. Ei normaalilla 20 vuotiaalla ole varaa ostaa taloa.

Ja mieti kuinka paljon sinulta jäi kokematta vs sellainen joka on elänyt paljon. Sepä siinä: Terveyskään ei ole enää priimaa joten ei tule lähdettyä enää surfaamaan tai kiipeilemään vaikka olisi rahaa siihen.

Nuo on arvokysymyksiä, nuo. Joillekin ne seinät ja tavarat niiden sisällä on se kaikkein arvokkain asia maailmassa. Joillekin se, että näkee, kuulee ja oppii mahdollisimman paljon. Että on kokemuksia ja elämyksiä, jotka ovat muovanneet ihmistä, ja muiden kulttuurien ihmisiltä on saanut laajennusta omaan maailmankuvaansa.

Suomessa on onneksi kummankin sortin ihmisiä, mutta valitettavasti ovat molemmat poteroissaan - varsinkin ne niissä asunnoissaan kököttävät - niin että keskustelu menee syyttelyksi ja toisen mollaamiseksi.

Se vain on eri asia, reissaako pari-kolmikymppisenä vai kuusi-seitsemänkymppisenä. Siinä kohtaa, jos on materialistinen ja rahan perään ollut, se maailmankuva on jo aika fiksautunut, eivätkä eläkeläisten ryhmäreissut sitä enää paljoa pääse muuttamaan. Lisäksi omistusasuntonsa maksanut ihminen saattaa olla hyvin omahyväinen ja luulee tietävänsä jo kaiken, niin vaikka kiertäisi yksikseen maailman ympäri, hän ei välttämättä opi siitäkään kokemuksesta yhtään mitään.

Fiksuimmat eläkeikäiset kököttäjät sentään ymmärtävät tämän, harmittelevat sitä, etteivät aikoinaan syystä tai toisesta pystyneet lähtemään, näkemään, tekemään, ja kannustavat nuorempiaan siihen. Kun tietävät, että kököttää ehtii vanhanakin.

Höpö höpö, ne kalliit elämykset ei lämmitä siellä ruokajonossa yhtään. Kun on ihan mahdollista SEKÄ ostaa oma asunto että harrastaa ja matkustaa kohtuudella. Ero markkinavuokran ja lainanlyhennyksen välillä on aika pieni, ja jossakin sen elämysjeesuksenkin pitää asua. On myös elämys asua omassa velattomassa, omaan makuun rempatussa  talossa kauniin puutarhan keskellä,  ja tämä elämys on käytössä joka päivä eikä vaan joskus ja jouluna.

Osalle tämä ei onnistu, ei tajuta ettei eka asunto ole miljoonatalo, tai että luonnosta voi nauttia ilmankin että lentää jonnekin Malediiveille, jo Euroopasta löytyy vaikka mitä hienoa ja pienelläkin budjetilla. 

Vanhana noi ihmiset käy sääliksi, eläke menee vuokraan ja elämykset on kaurapuuroa ja telkkaria. Mulla on tuollainen äiti, jo 20 vuotta valittanut kun särkee eikä lääkäriin pääse, minnekään ei voi matkustaa eikä mitään ostaa, ja asuinympäristö on levoton vuokratalo. Kun tukia nyt leikataan, en tiedä mitä hän tekee. Ei ne nuoruuden shoppailut ja elämykset lämmitä enää yhtään.

Elämyksistä ja kokemuksista ja maailmankuvan laajentamisessa puhuin jostain aivan muusta kuin "nuoruuden shoppailuista". Siitä, että opiskelee, kiertää maailmaa, opettelee kunnolla useita vieraita kieliä ja käyttää niitä maailmankuvansa avartamiseen. Jos ruokajonoon joutuu, osaa sitäkin kokemusta suhteuttaa vähän laajemmin. Suhtautuu ihmisiin ehkä hieman eri tavalla...

Sitä ihmettelen, jos itselläsi on noin hyvin asiat, miksi et auta äitiäsi. Kuulostaa todella, todella karulta meiningiltä, että täällä palstalla leveilet omalla puutarhallasi ja annat äitisi omien sanojesi mukaan kituuttaa kaurapuurolla.

Äitisi häpeää sinua, vaikka ei kehtaa sitä ääneen sanoa. Että tuollaisen lapsen teki, ylimielisen ja itsekkään. Joka ei auta, vaikka voisi.

Sinun tilanteessasi minä maksaisin äidilleni lääkärikäynnit ja tekisin ruokatilaukset kaupasta. Veisin säännöllisesti jonnekin kulttuuritapahtumaan, jos kunto antaa myöten, tai veisin ulkomaille.

Niin no, minä olen tehnyt tuon kaiken. Äitini ei valita, enkä minä valita äidistäni. Voi olla, että "elämysjeesusteluni" on opettanut minulle, mitkä asiat elämässä ovat tärkeitä. Kuten sanottua, nämä ovat arvokysymyksiä.

Niin varmasti joo, :D . Kuule, kyllä sinne on rahaa syydetty ja syydetään, ne rahat vaan meni sitten siideriin ja johonkin hömppään. Sinä varmaan ottaisit katkeran alkkiksen omaan kotiisikin, eikö niin? :D

Hän on itse valinnut osansa, tulot oli hyvät aikanaan mutta kun menot oli aina enemmän. Ja sinun mukaasihan hänen pitäisi elää nyt niillä vanhoilla elämyksillä ja shoppailuilla, eikö se niin mennytkään ettei mitään omaisuutta tarvitaan, ja pelkät nuoruuden elämykset riittää? :D :D

Ok, ymmärrän. Olen pahoillani lasisen lapsuutesi vuoksi. Se selittää paljon. En puhunut kommenteissani päihdeongelmista, mielenterveysongelmista tai muista vaan arvokysymyksistä, enkä tiennyt taustojasi.

Voimia sekä sinulle että äidillesi.

Heko heko, onnea myös sinulle ja elämyksillesi, voitte ruokajakelujonossa vertailla niitä. Vaikka äskenhän minä vielä olin kultalusikka perseessä syntynyt, kun keski-ikäisenä on velaton talo. :D Erikoinen johdonmukaisuus.

Oikeasti noi sun kertomat elämykset ei mitenkään estä oman asunnon hankintaa. Noi on ihan tavallista elämää useimmille, ja kun on MYÖS sitä omaisuutta kohtuudella, ei vanhana tarvitse tyytyä pelkkään kaurapuuroon. Mutta elämä opettaa vielä sinunkin :D

Surulliseksi meni keskustelu kanssasi, olen siitä pahoillani. Mitään en ole kirjoittanut kenenkään kultalusikka p**seessä syntymisestä. Olen nostanut esiin keskustelun siitä, miten eri ihmisillä on erilaiset arvot. Ja vähän harmittelinkin sitä, ettei eri arvostuksia omaavat ihmiset oikein löydä yhteistä säveltä (siihen sorrun joskus itsekin). Enkä tiedä, mitä elämän pitäisi minulle vielä mielestäsi opettaa, se jäi hämäräksi.

Olen hyvin pahoillani siitä, että äitisi alkoholismi on tehnyt sinusta tuollaisen ilkeän ihmisen. Onkohan se tällä palstalla miten yleistä, mietin.

Sinulta oli aika kovasti sanottu, että äitisi häpeää sinua kun olet itsekäs. Ethän tunne kumpaakaan. Uskon, että tämän vuoksi tuo kirjoittaja loukkasi sinua takaisin. Ulkopuolinen, joka ei ole osallistunut keskusteluun tätä ennen.

-Kapanteri.- kirjoitti:

Tämän tapaisessa luoton annon hyväksymisessä olisi luoton myontäneelle kuulunut langettaa edesvastuu. Pankit ovat lisäksi muuttuneet roistoiksi esim.  "palvelu" maksuineen.

Ei minulta normaali pankkiasioinnista mitään palvelumaksuja mene. Kannattaa kantaa pankkiin muutakin kuin hiekkaa niin ei tarvitse moisista palvelumaksuista stressata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on siitä erikoista kansaa että täällä monet yrittää maksaa asuntolainan pois mahdollisimman nopeasti. Kitkutetaan 20-30 vuotta jotta saataisin velaton asunto.

Samaan aikaan Ruotsissa kukaan ei lyhennä asuntolainaa vaan se raha käytetään vaikka matkusteluun. Jos maksat vain korkoja, niin asuminen on aika todella halpaa ja rahaa jää muuhun elämiseen. 

Asuntolainan pois maksamiseen liittyy riskejä: Saatat kuolla ennenaikaisesti ja hyöty on sitten nolla. Asunnon arvo saattaa romahtaa ja lyhennykset meni hukkaan. Yhtiövastike saattaa nousta niin paljon ettei "velatton" asunto olekaan halpa asua.

Ja se suurin miinus: Kun asunto on velaton, niin sinä olet 20-30 vuotta vanhempi. Todenäköisesti niille rahoille olisi ollut parempaa käyttöä nuorempana.

Minä olen tuollainen keski-ikäinen taloni kokonaan maksanut. Ja hiton iloinen siitä, 50+ ei töitä saa helpolla jos työpaikan menettää, eikä terveyskään ole enää priimaa. Nyt vaikka jäisin sairaseläkkeelle, minulla on ihana talo missä asua, rempat tehty ja vähän säästöjäkin. 

Kyllä vituttaisi jos olisi humputellut kaikki nuorena.

No kaikki ei ole syntynyt kultalusikka suussa niinkuin sinä. Ei normaalilla 20 vuotiaalla ole varaa ostaa taloa.

Ja mieti kuinka paljon sinulta jäi kokematta vs sellainen joka on elänyt paljon. Sepä siinä: Terveyskään ei ole enää priimaa joten ei tule lähdettyä enää surfaamaan tai kiipeilemään vaikka olisi rahaa siihen.

Nuo on arvokysymyksiä, nuo. Joillekin ne seinät ja tavarat niiden sisällä on se kaikkein arvokkain asia maailmassa. Joillekin se, että näkee, kuulee ja oppii mahdollisimman paljon. Että on kokemuksia ja elämyksiä, jotka ovat muovanneet ihmistä, ja muiden kulttuurien ihmisiltä on saanut laajennusta omaan maailmankuvaansa.

Suomessa on onneksi kummankin sortin ihmisiä, mutta valitettavasti ovat molemmat poteroissaan - varsinkin ne niissä asunnoissaan kököttävät - niin että keskustelu menee syyttelyksi ja toisen mollaamiseksi.

Se vain on eri asia, reissaako pari-kolmikymppisenä vai kuusi-seitsemänkymppisenä. Siinä kohtaa, jos on materialistinen ja rahan perään ollut, se maailmankuva on jo aika fiksautunut, eivätkä eläkeläisten ryhmäreissut sitä enää paljoa pääse muuttamaan. Lisäksi omistusasuntonsa maksanut ihminen saattaa olla hyvin omahyväinen ja luulee tietävänsä jo kaiken, niin vaikka kiertäisi yksikseen maailman ympäri, hän ei välttämättä opi siitäkään kokemuksesta yhtään mitään.

Fiksuimmat eläkeikäiset kököttäjät sentään ymmärtävät tämän, harmittelevat sitä, etteivät aikoinaan syystä tai toisesta pystyneet lähtemään, näkemään, tekemään, ja kannustavat nuorempiaan siihen. Kun tietävät, että kököttää ehtii vanhanakin.

Höpö höpö, ne kalliit elämykset ei lämmitä siellä ruokajonossa yhtään. Kun on ihan mahdollista SEKÄ ostaa oma asunto että harrastaa ja matkustaa kohtuudella. Ero markkinavuokran ja lainanlyhennyksen välillä on aika pieni, ja jossakin sen elämysjeesuksenkin pitää asua. On myös elämys asua omassa velattomassa, omaan makuun rempatussa  talossa kauniin puutarhan keskellä,  ja tämä elämys on käytössä joka päivä eikä vaan joskus ja jouluna.

Osalle tämä ei onnistu, ei tajuta ettei eka asunto ole miljoonatalo, tai että luonnosta voi nauttia ilmankin että lentää jonnekin Malediiveille, jo Euroopasta löytyy vaikka mitä hienoa ja pienelläkin budjetilla. 

Vanhana noi ihmiset käy sääliksi, eläke menee vuokraan ja elämykset on kaurapuuroa ja telkkaria. Mulla on tuollainen äiti, jo 20 vuotta valittanut kun särkee eikä lääkäriin pääse, minnekään ei voi matkustaa eikä mitään ostaa, ja asuinympäristö on levoton vuokratalo. Kun tukia nyt leikataan, en tiedä mitä hän tekee. Ei ne nuoruuden shoppailut ja elämykset lämmitä enää yhtään.

Elämyksistä ja kokemuksista ja maailmankuvan laajentamisessa puhuin jostain aivan muusta kuin "nuoruuden shoppailuista". Siitä, että opiskelee, kiertää maailmaa, opettelee kunnolla useita vieraita kieliä ja käyttää niitä maailmankuvansa avartamiseen. Jos ruokajonoon joutuu, osaa sitäkin kokemusta suhteuttaa vähän laajemmin. Suhtautuu ihmisiin ehkä hieman eri tavalla...

Sitä ihmettelen, jos itselläsi on noin hyvin asiat, miksi et auta äitiäsi. Kuulostaa todella, todella karulta meiningiltä, että täällä palstalla leveilet omalla puutarhallasi ja annat äitisi omien sanojesi mukaan kituuttaa kaurapuurolla.

Äitisi häpeää sinua, vaikka ei kehtaa sitä ääneen sanoa. Että tuollaisen lapsen teki, ylimielisen ja itsekkään. Joka ei auta, vaikka voisi.

Sinun tilanteessasi minä maksaisin äidilleni lääkärikäynnit ja tekisin ruokatilaukset kaupasta. Veisin säännöllisesti jonnekin kulttuuritapahtumaan, jos kunto antaa myöten, tai veisin ulkomaille.

Niin no, minä olen tehnyt tuon kaiken. Äitini ei valita, enkä minä valita äidistäni. Voi olla, että "elämysjeesusteluni" on opettanut minulle, mitkä asiat elämässä ovat tärkeitä. Kuten sanottua, nämä ovat arvokysymyksiä.

Niin varmasti joo, :D . Kuule, kyllä sinne on rahaa syydetty ja syydetään, ne rahat vaan meni sitten siideriin ja johonkin hömppään. Sinä varmaan ottaisit katkeran alkkiksen omaan kotiisikin, eikö niin? :D

Hän on itse valinnut osansa, tulot oli hyvät aikanaan mutta kun menot oli aina enemmän. Ja sinun mukaasihan hänen pitäisi elää nyt niillä vanhoilla elämyksillä ja shoppailuilla, eikö se niin mennytkään ettei mitään omaisuutta tarvitaan, ja pelkät nuoruuden elämykset riittää? :D :D

Ok, ymmärrän. Olen pahoillani lasisen lapsuutesi vuoksi. Se selittää paljon. En puhunut kommenteissani päihdeongelmista, mielenterveysongelmista tai muista vaan arvokysymyksistä, enkä tiennyt taustojasi.

Voimia sekä sinulle että äidillesi.

Heko heko, onnea myös sinulle ja elämyksillesi, voitte ruokajakelujonossa vertailla niitä. Vaikka äskenhän minä vielä olin kultalusikka perseessä syntynyt, kun keski-ikäisenä on velaton talo. :D Erikoinen johdonmukaisuus.

Oikeasti noi sun kertomat elämykset ei mitenkään estä oman asunnon hankintaa. Noi on ihan tavallista elämää useimmille, ja kun on MYÖS sitä omaisuutta kohtuudella, ei vanhana tarvitse tyytyä pelkkään kaurapuuroon. Mutta elämä opettaa vielä sinunkin :D

Surulliseksi meni keskustelu kanssasi, olen siitä pahoillani. Mitään en ole kirjoittanut kenenkään kultalusikka p**seessä syntymisestä. Olen nostanut esiin keskustelun siitä, miten eri ihmisillä on erilaiset arvot. Ja vähän harmittelinkin sitä, ettei eri arvostuksia omaavat ihmiset oikein löydä yhteistä säveltä (siihen sorrun joskus itsekin). Enkä tiedä, mitä elämän pitäisi minulle vielä mielestäsi opettaa, se jäi hämäräksi.

Olen hyvin pahoillani siitä, että äitisi alkoholismi on tehnyt sinusta tuollaisen ilkeän ihmisen. Onkohan se tällä palstalla miten yleistä, mietin.

Olet varmaan joo : D. Iloksesi voin kertoa, että hän alkoi juoda vasta vanhempana, kun oli tajunnut että pelkkien elämysten sijaan olisi kannattanut hankkia edes oma asunto, niin ei tarvitsisi asua vuokratalon älämölössä. Minä olin jo aikuinen.

Mutta selitä nyt tuo, että kun kerran on ihan ok tuhlata niihin elämyksiin kaikki nuorena, niin miksi sitten vanhempana ne vanhat elämykset ei riitäkään?

Keskituloinen voi ihan hyvin hankkia kohtuudella sekä elämyksiä että sitä materiaa, niin että vanhana ja sairaana ei ole sukulaisten hyvän tahdon varassa. Kaikilla kun ei edes ole lapsia, joiden kukkarolla käydä.