Pitäisikö protuleirin käyneelle sukulaislapselle antaa lahja?
Annan sukulaislapsille aina joulu- ja synttärilahjat. Vanhin lapsista on nyt käynyt protun ja muut seuraa varmaan myöhemmin perässä. Täytyy siis päättää, pitäisikö lapsille antaa myös protulahjat vai riittääkö pelkät onnittelukortit. Omassa nuoruudessani ripari oli iso juttu, mutta siihen oli myös uskonnollisia syitä ja ajat on muutenkin muuttunut. Osaisiko joku täällä kertoa, kuinka iso ja tärkeä etappi protu on ja odottaako sen käyneet saavansa paljon lahjoja? Jos lahja "pitäisi" hankkia, kuinka arvokas sen olisi syytä olla verrattuna muihin lahjoihin?
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
No ihan yhtä iso kuin riparikin. Hölmö kysymys.
Miten niin hölmö kysymys? Lapsettomana ja lapsettomien kavereiden ympäröimänä en todellakaan tiedä, kuinka iso juttu ripari nykyään on. Tekeekö se minusta tyhmän, etten ole nuorten maailmasta hyvin perillä?
Ei tarvitse ostaa lahjaa jos eivät järjestä juhlia. Jos järjestävät niin sitten samalla tavalla kuin rippikoulun käyneelle. Mielestäni pelkkä leirin käymien ei velvoita hankkimaan lahjaa, onhan niitä paljon muitakin leirejä eikä leirin käyminen merkitse sitä että saa lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos on juhlat - hankit lahjan
Pitäisikö juhannusjuhliinkin hankkia lapsille lahjat?
Minusta hyvä sääntö on: jos antaisit riparin käyneelle lahjan, anna lahja myös protun käyneelle. Itse olen lapseton protun aikoinaan käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Jos on juhlat - hankit lahjan
Tässä ollaan ytimessä.
Täällä pohdin, pitääkö ammattiin valmistuneelle antaa lahja kun ylioppilaallekin annetaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä pohdin, pitääkö ammattiin valmistuneelle antaa lahja kun ylioppilaallekin annetaan.
Jos on juhlat - hanlit lahjan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä pohdin, pitääkö ammattiin valmistuneelle antaa lahja kun ylioppilaallekin annetaan.
Jos juhlat järjestetään niin silloin annetaan lahja. Jos ei ole juhlia niin ei tarvitse antaa. Harva antaa naimisiin menijöillekään lahjaa jos ei ole kutsuttu häihin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä pohdin, pitääkö ammattiin valmistuneelle antaa lahja kun ylioppilaallekin annetaan.
Parempi olisi kysyä, pitäisikö ammattiin valmistuneelle serkun kummin kaiman lapselle antaa lahja, kun ylioppilaslahjan antaminen omalle lapselle on itsestäänselvää.
Vierailija kirjoitti:
Jos on juhlat - hankit lahjan
Ei se ihan noinkaan mene. Meillä juhlittiin suvun kesken synttäreiden lisäksi nimipäiviä, mutten saanut koskaan nimipäivälahjoja muilta kuin omilta vanhemmiltani. Nimpparijuhlat tarjosi lähinnä jonkun syyn koota pieni suku useammin yhteen kakkukahvien äärelle.
En antaisi lahjaa, jos ei ole juhlia, näin toimisin myös rippikoulun käyneen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä pohdin, pitääkö ammattiin valmistuneelle antaa lahja kun ylioppilaallekin annetaan.
Jos on juhlat - hanlit lahjan.
Mitä jos juhlat järjestetään, mutta kaikille on selvää että välimatkan ja/tai aikatauluongelmien takia on turha edes kutsua mukaan?
Ei ole tullut mieleenkään, että protuleirin käyneelle pitäisi ostaa lahja. Miksi pitää? Siksi, että muutkin nuoret saavat lahjoja?
Ei rippilahjaakaan siksi anneta, että nuori on käynyt rippikoulun. Rippilahja annetaan ripille pääsystä, joka on luterilaiseen kirkkoon kuuluva tärkeä riitti. Meillä uskonnottomilla ei ole vastaavaa riittiä tai merkkipaalua. Protuleirin käyminen tai käymättömyys ei muuta mitään nuoren elämässä tai asemassa.
Itse en kuulu kirkkoon, eikä juuri kukaan muukaan suvustamme. Protulahjoja ei ole annettu. Emme anna lapsille myöskään bar mitsva- tai eid-lahjoja, tai muidenkaan uskontojen mukaisia lahjoja.
Rippilahja viedään tietysti, jos kutsutaan sukulaisten tms. nuoren rippijuhliin.
No ihan yhtä iso kuin riparikin. Hölmö kysymys.