Miten oppia tykkäämään sienistä?

Miksi?

Syömällä sieniä. Maistamalla erilaisia sieniä (ei myrkyllisiä) ja kokeilemalla erilaisia sieniruokia. Kaikki sienet eivät ole samanmakuisia ja koostumuksessakin on eroja. Sanotaan että ruokaa pitää maistaa vähintään 8 kertaa että siitä oppii pitämään sen verran että sen saa alas.

Se kirjoitetaan kantarellit, urpo.

Ei kaikki tykkää kaikesta. Sienten suutuntuma on joillekin ihmisille ylivoimainen.

Kanttarelli, jee.

Ei välttämättä mitenkään. Toisilla on trehaloosi, joten eivät syö sieniä lainkaan, paitsi jos joku syöttää niitä salaa "heh-heh etpä huomannut, että söit sieniä" ennenkuin sitten myöhemmin päivästä, kun vatsa ilmoittaa siitä.

Älä opettelekaan. Säästyy meille sieniä arvostaville enemmän herkkua 😛

Mä en ole kastikeihminen. Paista sienet kuiviksi ja heitä leivän päälle, nam!

Tee naudanlihapata ja lisää sinne pieniä ruskeita tai valkoisia herkkusieniä ja kun ne siellä muhivat ja imevät itseensä kaiken sen herkullisen liemen niin voisi kyllä maistua?

paista herkkusieniä kuumalla pannulla öljyssä lisää mustapippuria ja ruskista, kun ruskeita niin lisää vielä valkosipulia hienoksi silputtuna voisi ehkä maistua?

leikkaa herkkusienia hyvin ohuiksi viipaleiksi ja marinoi niitä yön yli basillika pestossa, oliivi öljyssä, valkosipulissa, mustassapippurissa. sitruuna mehussa.

Voisi ehkä maistua?

P. cubensis on hyvä laji aloittaa, jos haluaa oppia pitämään sienistä.

Herkkusienet ovat sienistä tylsimpiä!

Kehnäsienet ovat oma suosikkini. Keltahaperot herkullisia myös.

Mä en ole koskaan tykännyt sienistä ja välttelin niitä. Sitten ilmeni, että vastastani puuttuu jokin entsyymi eikä vatsani pysty käsittrlemääm sieniä. Joku tuossa aiemmin mainitsikin kyseisen tilan nimen. Tulen tosi kipeäksi ihan pelkistä purkkiherkkusienistä.

Olen ihan varma, että tämä "en tykkää" oli kehon tapa kertoa, että nämä eivät sovi.

Alota "helpoista" sienistä kuten herkkusieni, portobello ja suppilovahvero.

Älä edes opettele, olet todennäköisesti allerginen sienissä olevalle sokerille.

Minua yritettiin lapsena opettaa sientensyöjäksi, ei onnistunut, oksensin samantien (ja sitten piti syödä sitä oksennusta, mutta se onkin eri juttu). Myöhemmin olen kokenut monta erilaista "etpä huomannut, siellä on sieniä seassa" -farssia, jotka ovat päätyneet siihen, että kivan illanvieton sijaan olen viettänyt aikaani oksentamalla vessassa. Sama muuten silloinkin, kun ei ole kerrottu sienistä, vaan vasta sanoessani voivani erittäin huonosti huomauttaa joku, että et kai ole allerginen sienille.

Joten unohda sienet, se reaktio kun pahenee kerta kerralta.