Miten pääsisin eroon ajatuksesta, että en ole rakkauden arvoinen?

Mä sain eräältä vanhemmalta naiselta joskus hyvän neuvon. Hän itse teki näin, katsoi joka päivä itseään peilistä ja kehui itseään miten hyvä hän on tänään ollut jonkin asian suhteen ja miten hyvältä hän tänään näyttää.

Tätä suosittelen kokeilemaan, hän ainakin kertoi itse tästä rutiinista hyötyneen paljon.

Uskaltautumalla suhteeseen, jossa voit saada korjaavia kokemuksia. Vaihtoehtoisesti terapiaa/itse ongelmaa avaamalla ja ratkomalla.

Olen yrittänytkin jo itse availla ja ratkoa ongelmaa. Nyt on tullut vastaan ihminen, jonka kanssa voisin uskaltautua suhteeseen, mutta kaikki vanhat traumat ovat aktivoituneet hänen tapaamisensa myötä, kun on alkanut ajattelemaan asioita liikaa. En tiedä miten sanoisi toiselle, että tarvitsen varmaan aikaa, enkä tiedä onko toinen valmis sitä antamaan. Mutta ei haluaisi päästää tätä tilaisuutta menemään

En tiedä oletko uskossa, mutta tosiasia on, että olet jo Rakastettu. Sinut on lunastettu ja nimeltä kutsuttu. Lunnaiksi on antautunut Jeesus Kristus, ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. Hän on valmis vastaamaan kaikkiin tunteisiisi ja parantamaan ihmisten lyömät haavat sielustasi. Jos joku ihminen kertoo rakastavansa sinua, niin mieti, olisiko hän valmis antamaan henkensä ja kärsimään puolestasi. Ota Jeesus vastaan ja anna Hänen parantaa ja johdattaa. Hän on Se, Joka ei milloinkaan hylkää. Hän opettaa Sinulle, kuinka mittaamattoman kallis olet, juuri tuollaisena.

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänytkin jo itse availla ja ratkoa ongelmaa. Nyt on tullut vastaan ihminen, jonka kanssa voisin uskaltautua suhteeseen, mutta kaikki vanhat traumat ovat aktivoituneet hänen tapaamisensa myötä, kun on alkanut ajattelemaan asioita liikaa. En tiedä miten sanoisi toiselle, että tarvitsen varmaan aikaa, enkä tiedä onko toinen valmis sitä antamaan. Mutta ei haluaisi päästää tätä tilaisuutta menemään

Ei se auta kuin olla rehellinen. Ehkei toinen ole valmis odottamaan, mutta sitten ainakin tiedät. Mikä olisi vaihtoehto? Salaisit toiselta todelliset tunteesi ja tarpeesi ja pakottaisit itsesi johonkin, johon et ole valmis? Voin traumataustaisena kokemuksesta sanoa, että se voi päättyä hyvin huonosti. Itselläni vastaava tilanne johti niin voimakkaaseen dissosiointiin, että meni koko elämä uusiksi. Vihdoin päädyin silloin sitten terapiaankin, mikä itsessään oli hyvä asia, mutta helv... vaikeaksi meni elämä kyllä.

Hanki uusia näkökulmia, muuta asenteitas.

Terapiasta. Psykoterapia on juuri tuollaisia ongelmia varten.