Olen huomannut sellaisen seikan ihmisistä että yleensä ne kaikkein huonovointisemmat eivät koskaan puhu ongelmistaan toisille

Ketään ei kiinnosta. Jos yritänkin puhua niin lopetan kesken toisen osoittaessa, että ei kiinnosta. Niinpä puhun vain pienimmän murheen ja lopuista olen hiljaa.

Säästän mielelläni pahimmat traumani, sairaimmat ajatukseni ja itsemurhasuunnitelmani ammattilaisten kuultavaksi. Välillä nekin purskahtaa itkuun, kun avaudun niin en halua maallikkoja alkaa kuormittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä että kaikki omat asiat pitää huutaa maailmalle? Miksi? Ja ketä kiinnostaa?

Puhuminen auttaa. Tavalla tai toisella asiat tulevat ulos. Jos ei kukaan kuuntele, niin jotkut suoltavat nettiin pahaa oloaan. Toiset alistavat muita tai käyttäytyvät väkivaltaisesti. Toiset vahingoittavat itseään, keinoja on monia.

Suru ja viha on kuin painekattila, joka posahtaa enemmin tai myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Säästän mielelläni pahimmat traumani, sairaimmat ajatukseni ja itsemurhasuunnitelmani ammattilaisten kuultavaksi. Välillä nekin purskahtaa itkuun, kun avaudun niin en halua maallikkoja alkaa kuormittamaan.

Psykiatrinen sairaanhoitaja sanoi minulle, että luopuu asiakkuudestani, koska kokee, ettei pysty auttamaan minua. Hänelle itselleenkin tuli paha olo. Minut ohjattiin toiselle sairaanhoitajalle, joka ei varmasti ota itseensä. Tämä olikin töksäyttelijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säästän mielelläni pahimmat traumani, sairaimmat ajatukseni ja itsemurhasuunnitelmani ammattilaisten kuultavaksi. Välillä nekin purskahtaa itkuun, kun avaudun niin en halua maallikkoja alkaa kuormittamaan.

Psykiatrinen sairaanhoitaja sanoi minulle, että luopuu asiakkuudestani, koska kokee, ettei pysty auttamaan minua. Hänelle itselleenkin tuli paha olo. Minut ohjattiin toiselle sairaanhoitajalle, joka ei varmasti ota itseensä. Tämä olikin töksäyttelijä.

Kerran yksi terapeutti sanoi minulle, että kanssani on mukava jutella. Olen hyvä analysoimaan itseäni. Tämä oli huonosti sanottu, koska sen jälkeen usein halusin olla mukava terapiassa. Fiksu, joka analysoi itseään. Sillä tavalla terapeutilla on mukava olla. Usein päivittelin, että on sinulla hyvin kuormittava ammatti ja toivottavasti jaksat jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säästän mielelläni pahimmat traumani, sairaimmat ajatukseni ja itsemurhasuunnitelmani ammattilaisten kuultavaksi. Välillä nekin purskahtaa itkuun, kun avaudun niin en halua maallikkoja alkaa kuormittamaan.

Psykiatrinen sairaanhoitaja sanoi minulle, että luopuu asiakkuudestani, koska kokee, ettei pysty auttamaan minua. Hänelle itselleenkin tuli paha olo. Minut ohjattiin toiselle sairaanhoitajalle, joka ei varmasti ota itseensä. Tämä olikin töksäyttelijä.

Kerran yksi terapeutti sanoi minulle, että kanssani on mukava jutella. Olen hyvä analysoimaan itseäni. Tämä oli huonosti sanottu, koska sen jälkeen usein halusin olla mukava terapiassa. Fiksu, joka analysoi itseään. Sillä tavalla terapeutilla on mukava olla. Usein päivittelin, että on sinulla hyvin kuormittava ammatti ja toivottavasti jaksat jne.

Voisinko jotenkin muotoilla ongelmani helpommin sulavaan pakettiin, niin meillä kaikilla on kivempaa? :)

Vierailija kirjoitti:

Se on opittua, että tunteisiin ei vastata tai niitä on vähätelty. Älä nyt pienestä valita jne.

Myöhemmin kukaan ei ole kuunnellut tai ottanut koppia pahasta olosta.

Tämä. On oppinut tai suorastaan opetettu, että yhtään ketään ei sinun asiat kiinnosta. Tai vaikeuksien suhteen, että kun kerrot niin niitä asioita levitellään tai käytetään jotenkin hyväksi, jotta voi iskeä arkaan paikkaan. Kun jäin aikoinaan ilman opiskelupaikkaa ja kaverini pääsi samaan kouluun, syytti äitini minua, että miksi kerroin kaverilleni mihin aioin hakea ja että olisin varmasti päässyt jos kaveri ei olisi hakenut. :D Syitä voi olla monia, miksi ihminen ei omista asioistaan kerro, olivatpa hyviä tai huonoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säästän mielelläni pahimmat traumani, sairaimmat ajatukseni ja itsemurhasuunnitelmani ammattilaisten kuultavaksi. Välillä nekin purskahtaa itkuun, kun avaudun niin en halua maallikkoja alkaa kuormittamaan.

Psykiatrinen sairaanhoitaja sanoi minulle, että luopuu asiakkuudestani, koska kokee, ettei pysty auttamaan minua. Hänelle itselleenkin tuli paha olo. Minut ohjattiin toiselle sairaanhoitajalle, joka ei varmasti ota itseensä. Tämä olikin töksäyttelijä.

On tosiaan epäammattimaista töksäyttää potilaalle, että luovun asiakkuudestasi, koska jutuistasi tulee minulle paha olo enkä voi auttaa sinua. Se on ok, että hoitaja tarvittaessa ohjaa potilaan toiselle hoitajalle mutta se pitäisi osata ilmaista niin, että siitä ei jää potilaalle ikävää tunnetta. Ei ole hänen syynsä, jos hoitajan pää ei kestä tai ammattitaitonsa ei riitä.

Olen yrittänyt puhua. Se johtaa vain siihen, että kaverit ottaa etäisyyttä kuukausiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säästän mielelläni pahimmat traumani, sairaimmat ajatukseni ja itsemurhasuunnitelmani ammattilaisten kuultavaksi. Välillä nekin purskahtaa itkuun, kun avaudun niin en halua maallikkoja alkaa kuormittamaan.

Psykiatrinen sairaanhoitaja sanoi minulle, että luopuu asiakkuudestani, koska kokee, ettei pysty auttamaan minua. Hänelle itselleenkin tuli paha olo. Minut ohjattiin toiselle sairaanhoitajalle, joka ei varmasti ota itseensä. Tämä olikin töksäyttelijä.

On tosiaan epäammattimaista töksäyttää potilaalle, että luovun asiakkuudestasi, koska jutuistasi tulee minulle paha olo enkä voi auttaa sinua. Se on ok, että hoitaja tarvittaessa ohjaa potilaan toiselle hoitajalle mutta se pitäisi osata ilmaista niin, että siitä ei jää potilaalle ikävää tunnetta. Ei ole hänen syynsä, jos hoitajan pää ei kestä tai ammattitaitonsa ei riitä.

Jotenkin onnistuin pääsemään sairaanhoitajan kuoren alle. Lisäksi elämäni toisti samaa kaavaa. Ehkä ihan hyvä vaihtaa terapeuttia, kun yhdessä itkettin vastaanotolla.

Kammottavaa sanoa, mutta vuosien saatossa olen oppinut koukkimaan terapeuttien kuoren alta. Löytämään heikon kohdan. Joillekin se on raha. Olen saattanut valehdella asioita, jotta terapeutti olisi kateellinen. Jotenkin olen kokenut tasavertaisemmaksi suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä että kaikki omat asiat pitää huutaa maailmalle? Miksi? Ja ketä kiinnostaa?

Ei ketään kiinnostakkaan.

Ei ole voimia enää valittaa, kun ollaan oikeasti syvällä.

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt puhua. Se johtaa vain siihen, että kaverit ottaa etäisyyttä kuukausiksi.

Good vibes only! Itse taas olin parille kaverille ihan likasanko, jonka kanssa vietettiin aikaa vain masentuneina. Kun heillä oli hyvä fiilis, niin tapasivat eri kavereita. Niitä, jotka olivat selvästi vetäneet rajan, etteivät jaksaneet häntä masentuneena. Onko oikeaa ystävyyttä kumpikaan näistä, voi miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt puhua. Se johtaa vain siihen, että kaverit ottaa etäisyyttä kuukausiksi.

Terapeutit osaavat annostella avautumisen määrää. Kaverisi eivät tätä osaa. Siksi koita päästä / hakautua ammattilaisen puheille. Kaverit ottavat etäisyyttä, koska eivät osaa kohdata asioitasi oikein. Ärtymys ei ole sinullekkaan oikein. 

Mitä sitä oloistaan muille toitottaa,ei ketään kiinnosta.kun on mittari täynnä niin naru kaulaan vaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt puhua. Se johtaa vain siihen, että kaverit ottaa etäisyyttä kuukausiksi.

Good vibes only! Itse taas olin parille kaverille ihan likasanko, jonka kanssa vietettiin aikaa vain masentuneina. Kun heillä oli hyvä fiilis, niin tapasivat eri kavereita. Niitä, jotka olivat selvästi vetäneet rajan, etteivät jaksaneet häntä masentuneena. Onko oikeaa ystävyyttä kumpikaan näistä, voi miettiä.

Mielestäni voi sanoa kaverille nätisti, että liika avautuminen kuormittaa. Ja että ei pysty ottamaan vastaan.   Usein halaus auttaa myös.

Ne jotka eivät puhu niin heillähän vasta patoutuukin tunteet, kun ei osoita tuntemuksiaan. Siis tarkoitan pidättyväisyyden olevan syynä vielä pahempaan oloon.

Sitten toisten tuntemuksia kukaan muu ei tiedä, kuin itse kokija. Se mitä toinen päästää suustaan kertoo vain hänen sokeudestaan, mutta tuntemukset voivat olla yhtä ahdistavia kuin puhumattomilla.

Ei se noin ole. Saatan vaikuttaa siltä että valitan kaikesta, mutta on asioita joita kukaan ei tiedä. Ja se että tietyt isot (ja ehkä liian kipeät asiat kerrottaviksi) ovat huonosti, tekee pienemmistäkin asioista vaikeammat kestää.

Jos ei mitään muuta osaa sanoa, niin voi ainakin sanoa, että ei voi tietää, miltä sinusta tuntuu tai mitä olet kokenut. Tämä on kunnioittavasti sanottu, samalla päättää keskustelun, koska ilmaisee, ettei osaa auttaa toista. 

Johtuu siitä, että ne ongelmat ja traumat, joita olen kokenut, ovat suurimmalle osalle liikaa jo sanoina. En halua järkyttää, joten olen hiljaa. Puhun ammattilaisille.

Yleisnegatiiviset ihmiset ärsyttävät minuakin, koska pyrin itse keskittymään positiiviseen. Jokaisen aikuisen tulisi kyetä kehittämään itseään siihen suuntaan, että tuottaa ympäristöönsä enemmän hyvää kuin pahaa oloa.