Vaivaantunut olo miesystävän seurassa
Olen tapaillut miestä muutamia viikkoja ja ihan tiiviistikin, mutta siltikin en pysty olemaan täysin rennosti hänen seurassaan. En keksi puhuttavaa ja usein tulee hiljaisia hetkiä. Meillä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja samanlaiset arvot. Mies myös fyysisesti miellyttää. Mutta jostain syystä yhdessä oleminen tuntuu välillä väkinäiseltä. Mietin lähinnä nyt sitä, voiko tämä olotila mennä ohi eli kannattaako odottaa vai lopettaa heti alkuunsa?
Kommentit (43)
Ei se taida mennä ohi, ei vaan löydy sitä oikeaa kemiaa.
vaikuttaa siltä että ette ole panneet vielä. Äkkiä hommiin niin sitten helpottuu.
Sen oikein kanssa hiljaiset hetketkään ei ole vaivaannuttavia.
Vierailija kirjoitti:
vaikuttaa siltä että ette ole panneet vielä. Äkkiä hommiin niin sitten helpottuu.
On kyllä sitäkin harrastettu ja se puoli sujuu.
-ap
Mietiä mitä vaistosi koittaa sanoa sulle. Älä mene pitemmälle sen hemmon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vaikuttaa siltä että ette ole panneet vielä. Äkkiä hommiin niin sitten helpottuu.
On kyllä sitäkin harrastettu ja se puoli sujuu.
-ap
Valitettavasti se ei yksin riitä. ite en ois ees menny noin pitkälle sellaisen tyypin kanssa jonka seurassa ei ole rentoutunut ja luottavainen olo.
Vierailija kirjoitti:
Muutaman viikon tapailun jälkeen kutsut miesystäväksi? Ehkä ongelma on se, ettet osaa olla yksin ja tarvitset jonkun, jota kutsua kumppaniksi. Vaivaantunut olo on omaa epätoivoasi kun tiedät, ettei juttu toimi mutta sen päättäminen jättää sinut sinkuksi.
No joo tapailukumppani olisi parempi nimitys.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Sen oikein kanssa hiljaiset hetketkään ei ole vaivaannuttavia.
sitä oikeaa ei ole kuin saduissa. Maailmassa on niin paljon ihmisiä että niitä oikeita on tuhansia.
Hiljaiset hetket itsessään eivät ole huono asia. Sehän vain kertoo että toisen seurassa on luontevaa. Paitsi jos ei ole.
Puhu rohkeasti toiselle mitä miettii teistä.
Monilla ihmisillä on samoja mielenkiinnon kohteita ja mielyttävät myös fyysisesti mutta eihän se sitä tarkoita että heillä on kemiaa parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaiset hetket itsessään eivät ole huono asia. Sehän vain kertoo että toisen seurassa on luontevaa. Paitsi jos ei ole.
Puhu rohkeasti toiselle mitä miettii teistä.
Näin, en minäkään naisten kanssa paljoa puhu kun ei kiinnosta heitä kuunnella mutta silti on mukavaa viettää yhdessä aikaa.
Vaivaannuttaa ja ahdistaa ja vauvapalstalle neuvoja kysymään 🤦 Ei herranjestas.
Onhan se paperilla hyvä, jatka ihmeessä ja tee pari lasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oikein kanssa hiljaiset hetketkään ei ole vaivaannuttavia.
sitä oikeaa ei ole kuin saduissa. Maailmassa on niin paljon ihmisiä että niitä oikeita on tuhansia.
No näiden oikeiden kanssa. Selvästi toi mies ei ole yksi näistä ap:lle.
Olen itse myös huomannut, että ihmisten seurassa, joiden kanssa on "samalla aaltopituudella", hiljaisuus ei ole kiusallista/vaivaannuttavaa. Toisten kanssa taas on, ja tulee sellainen pakonomainen tarve keksiä jotain sanottavaa, vaikka keskustelu aina tyssäisi johonkin yhden sanan vastaukseen, jonka jälkeen taas istutaan hiljaisuudessa.
Sitä en tiedä, että "paraneeko" tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se paperilla hyvä, jatka ihmeessä ja tee pari lasta
Lapset on jo tehty aiemmassa liitossa..
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vaivaannuttaa ja ahdistaa ja vauvapalstalle neuvoja kysymään 🤦 Ei herranjestas.
Sellaisia naiset ovat, eivät pysty tekemään itse päätöksiä ja tarvitsevat muiden naisten hyväksyntää.
Miksi koko ajan pitäisi jotain höpöttää?
Muutaman viikon tapailun jälkeen kutsut miesystäväksi? Ehkä ongelma on se, ettet osaa olla yksin ja tarvitset jonkun, jota kutsua kumppaniksi. Vaivaantunut olo on omaa epätoivoasi kun tiedät, ettei juttu toimi mutta sen päättäminen jättää sinut sinkuksi.