Lue keskustelun säännöt.
Minimalistinen sosiaalinen elämä ja läheisten ihmisten vähyys tekee ihmisestä onnellisemman ja paremmin voivan
04.08.2023 |
Tällä videolla kerrotaan miksi minimalistinen sosiaalinen elämä ilman kaveripiirejä ja läheisiä ystäviä tekee elämästämme paljon parempaa ja miksi ihminen ei tarvitse ollenkaan ystäviä siihen että me olisimme onnellisia ja voisimme hyvin. Sen sijaan ystävät, interaktiot ja sosiaaliset piirit ovat meille todellisuudessa tarpeettomia ja arjen luksusta, jotka pahimmillaan ovat meille toksisia ja aiheuttaa pelkkää pahaa oloa. Ihminen tarvitsee muutenkin aikaa olla yksin jotta voi levätä ja palautua sosiaalisen ja hektisen elämän kuluttavasta kuormituksesta.
Kommentit (50)
Jotenkin totaalista tietämättömyyttä ihmislajin evoluutiosta ja ihmislajin kulttuurihistoriaa kuvastaa noi väitteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on kuitenkin ihan yksiselitteisesti laumaeläin, niin ei tuollainen vain voi pitää paikkaansa.
Voi. Ihminen on saattanut olla laumaeläin menneisyydessä lähinnä olosuhteiden pakosta. Tällaista samanlaista käytöstä havaitaan mm. villeillä koiraeläimillä: ne muodostavat laumoja, jos olosuhteet on sellaiset että lauma on tarpeen ravinnon saalistukseen tai vihollisilta suojautumiseen, mutta jos saman lajin koiraeläimiä elää seudulla, jossa ei juuri ole vaaroja ja pienriistaa on helppo saada tarpeeksi yksinkin, useimmat yksilöt valitsevat yksin tai vain omien keskenkasvuisten poikasten kanssa elämisen, ei laumaelämää.
Pakkohan sitä oli olla laumaeläin ihmisenkin jossain alkukantaisessa maailmassa, koska saatat olla kipeä joku päivä tai loukata itsesi. Kuka sitten hakee ruokaa tai saalistaa jos et pysty itse hankkimaan ravintoa? Sitähän kuolee. Muut, läheiset ihmiset on olleet turva myös ulkopuolisia uhkia vastaan kuten eläimet tai toiset vieraat ihmiset. Mutta on väärin olettaa että tämä pakotettu yhteys olisi jokin normi.
Se on ihan totta. Terveisin tuolla tavalla elävä. Asia voisi olla toisin jos ihmiset eivät puuttuisi toisten asioihin, arvostelisi ja pahoittaisi mieltään joka asiasta. Juuri kenenkään ei anneta nykyään olla rauhassa ja kuvitellaan kaikkea näkemäänsä vääräksi. Ihan sairasta. Parempi kun työntää tuon paska-aineksen vaan kauemmaksi ja keskittyy mahdollisimman pieneen määrään ihmisiä niin somessa kuin livenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a... miksiköhän iso osa tuntemistani keski-ikäisistä ja sen ohittaneista harmittelee sosiaalisten kontaktien puutetta. Eivät taida ymmärtää omaa parastaan.
Se johtuu modernin elämän paineesta ja syöttämästä valheesta että Ihminen tarvitsee jatkuvasti sosiaalisia kontakteja ja aina pitää olla nuokkumassa kavereiden kanssa baareissa ja kahviloissa. Mutta muinaiset filosofit ymmärsivät jo vuosituhansia sitten että se on valetta ja minimalistinen sosiaalinen elämä on todellisuudessa avain onneen kun hyväksyy että aina ei tarvitse olla sosiaalinen ja opettelee olemaan yksin.
Tuo ei todellakaan ole modernin elämän luoma paine.
Ikinä missään ajassa ja kulttuurissa ennen ihmiset ei oo viettäneet niin paljon aikaa yksin kuin nykyään.
Myöskään ikinä historiassa ei ole ollut niin paljon mielenterveysongelmia kun nykyään. Onko näillä yhteys yksinoloon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on kuitenkin ihan yksiselitteisesti laumaeläin, niin ei tuollainen vain voi pitää paikkaansa.
Ja sinä oikeasti uskot tuota sosiaalisen median meillä syöttämää lampeilua että ihmisellä pitää olla ystäviä ja aina pitää olla menossa tai tekemässä jotain kaveriporukan kanssa?
Sanottiinko lainaamassasi kommentissa noin?
Älä lyö olkiukkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on kuitenkin ihan yksiselitteisesti laumaeläin, niin ei tuollainen vain voi pitää paikkaansa.
Voi. Ihminen on saattanut olla laumaeläin menneisyydessä lähinnä olosuhteiden pakosta. Tällaista samanlaista käytöstä havaitaan mm. villeillä koiraeläimillä: ne muodostavat laumoja, jos olosuhteet on sellaiset että lauma on tarpeen ravinnon saalistukseen tai vihollisilta suojautumiseen, mutta jos saman lajin koiraeläimiä elää seudulla, jossa ei juuri ole vaaroja ja pienriistaa on helppo saada tarpeeksi yksinkin, useimmat yksilöt valitsevat yksin tai vain omien keskenkasvuisten poikasten kanssa elämisen, ei laumaelämää.
Pakkohan sitä oli olla laumaeläin ihmisenkin jossain alkukantaisessa maailmassa, koska saatat olla kipeä joku päivä tai loukata itsesi. Kuka sitten hakee ruokaa tai saalistaa jos et pysty itse hankkimaan ravintoa? Sitähän kuolee. Muut, läheiset ihmiset on olleet turva myös ulkopuolisia uhkia vastaan kuten eläimet tai toiset vieraat ihmiset. Mutta on väärin olettaa että tämä pakotettu yhteys olisi jokin normi.
On myös yksin eläviä eläinlajeja, jotka ovat kehittyneet pärjäämään ilman lauman tuomaa suojaa. Jos olisi vain kuvaamasi laisesta pakosta kyse, niin kaikki lajithan olisi laumaeläimiä. Näin ei ole. Ne lajit, jotka ovat kehittyneet laumaeläimiksi, ovat neurologisesti laumaeläimiä. Ei se neurologia siitä mihinkään ole muuttunut.
Eikä nykyihminen pärjää nyky-yhteiskunnassa sitä vähääkään yksin, mitä jossain "luonnossa" olisi voinut pärjätä. Meillä ei olisi yhteiskuntaa eikä kulttuuria, jos ihminen ei olisi laumaeläin.
Kai näitä asioita on jo peruskoulussa käsitelty?
Koko homo Sapiensin aivot ovat kehittyneet sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ymmärrätkö tämän? Ei ne aivot ole siitä mihinkään muuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a... miksiköhän iso osa tuntemistani keski-ikäisistä ja sen ohittaneista harmittelee sosiaalisten kontaktien puutetta. Eivät taida ymmärtää omaa parastaan.
Se johtuu modernin elämän paineesta ja syöttämästä valheesta että Ihminen tarvitsee jatkuvasti sosiaalisia kontakteja ja aina pitää olla nuokkumassa kavereiden kanssa baareissa ja kahviloissa. Mutta muinaiset filosofit ymmärsivät jo vuosituhansia sitten että se on valetta ja minimalistinen sosiaalinen elämä on todellisuudessa avain onneen kun hyväksyy että aina ei tarvitse olla sosiaalinen ja opettelee olemaan yksin.
Tuo ei todellakaan ole modernin elämän luoma paine.
Ikinä missään ajassa ja kulttuurissa ennen ihmiset ei oo viettäneet niin paljon aikaa yksin kuin nykyään.Myöskään ikinä historiassa ei ole ollut niin paljon mielenterveysongelmia kun nykyään. Onko näillä yhteys yksinoloon?
Kyllä varmasti yhteisöllisyyden puute, sen oman heimon/lauman puute näkyy ongelmina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palstailu on parasosiaalisuutta, samoin kuin somen käyttökin. Parasosiaalisuus ei ole yksinoloa.
Parasosiaalisuus sopii niille, jotka ei jaksa/osaa kohdata ihmsiä aidosti, syvästi ja vastavuoroisesti. Sosiaalista elämää se silti on.
Eli normaaleille tavallisille ihmisille, jotka eivät elä siinä toksisessa someharhassa että on pakko olla ystäviä ja pakollista sosiaalista elämää tai muuten ei elä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Ekstrovertti kirjoitti:
Introvertille hyvinkin, ekstrovertille tuskin.
Jokainen meistä on pohjimmiltaan introvertti. Ekstrovertit ovat vain introverttejä, jotka edelleen elävät harhassa että tarvitsevat sosiaalisia kaveripiirejä eivätkä ole vielä ymmärtäneet että yksin on onnellisempaa ja eikä kenenkään ole pakko olla koko ajan sosiaalinen.
Sinulle ja monille hengenheimolaisillesi erilaisuuden ymmärtäminen on näköjään aivan ylivoimaista. Syvimmät sympaniani ovat puolellanne.
Tuo ei todellakaan ole modernin elämän luoma paine.
Ikinä missään ajassa ja kulttuurissa ennen ihmiset ei oo viettäneet niin paljon aikaa yksin kuin nykyään.