Mies ei suostu kompromisseihin asunnon sisustuksen suhteen
Seurustelemme, mutta emme vielä ole muuttaneet yhteen. Asiasta on jonku verran pintapuolisesti kuitenkin keskusteltu. Miehen oma asunto on kalustettu tummilla antiikkihuonekaluilla ja hän on joskus sanonut, ettei tule luopumaan niistä. On kuulemma vienyt vuosia ylipäätään löytää sopivia markkinoilta, jotka olisivat myös hyvässä kunnossa ja hänen mieleisiään.
Minä taas en haluaisia omaa kotiani kalustaa niin tummilla sävyillä, joten riitahan siitä varmaan syntyisi. Mietin, että onko tämä jopa este yhteenmuutolle, koska minäkin haluaisin viihtyä yhteisessä kodissamme. Tiedän, että mies tulisi olemaan kannassaan täysin ehdoton eikä pidä huonekaluliikkeiden huonekaluja minään, vaan on joskus sanonut niitä kliseiseksi krääsäksi tai jotain sinne päin.
Tuntuu vain jotenkin oudolta, että voiko meidän juttumme kaatua tällaiseen asiaan, kun kuitenkin muuten menee mukavasti.
Kommentit (30)
Järkevä mies, kun ei halua vaihtaa arvohuonekaluja mihinkään Ikean intokiina-krääsään.
Älkää muuttako yhteen. Ei siitä mitään tuu. Jos ette saa paritalosta hankittua molempia puolikkaita.
Puolet ja puolet. Molempien pitää joustaa jossakin, neuvottele itsellesi jotain mistä koet, että kompromissi kannatti. Jos et tee sitä, kohta mies alkaa muissakin asioissa vaatimaan joustoa ja on ehdoton. Valta kasvaa käyttämällä.
Miksi teidän pitäisi asua yhteisessä asunnossa, jos kerran nyt kaikki toimii hyvin kun molemmilla on omat kämpät?
Tunteeko joku miehen, joka on saanut sisustaa kotinsa?
Vierailija kirjoitti:
Järkevä mies, kun ei halua vaihtaa arvohuonekaluja mihinkään Ikean intokiina-krääsään.
Et sanoisi noin jos nainen haluaisi päättää sisustuksesta yksin.
Ap en tiiä ootko trolli vai aito mutta neuvon olemaan muuttamatta miehen kanssa yhteen.
Nainen tulee ja sisustaa miehen ulos omasta kodistaan.
Tää kauhuelokuva on nähty jo.
Muutatte yhteen vain jos molemmat ovat siihen tarpeeksi aikuisia eli valmiita kompromisseihin
Ootte sit onnettomia sisustajia jos ette saa antiikkihionekaluja ja vaaleampaa värimaailmaa sovitettua yhteen molempia miellyttäväksi kokonaisuudeksi. Vai oliks sulla muitakin toiveita kuin vaaleus?
Yritä neuvotella. Varmaan joku sopu löytyy.
Vääntö jo käynnissä ennen koko muuttoa. Antakaa olla, teillä ei yhteistä säveltä ole ja pahemmaksi muuttuu vaan kun pääsette sisustuksesta muiden talouden käytäntöjen kimppuun.
Hommaatte niin ison asunnon, että sinne saa laitettu kaksi olohuonetta. Toiseen miehen antiikkihuonekalut, voisi toimia vaikka kirjastohuoneena. Toinen olohuone rennommin sisustettuna elokuviin ja vieraiden kanssa seurusteluun. Arkikeittiö pienellä ruokapöydällä ja antiikkikalusteet ruokailuhuoneeseen. Makuuhuoneeseen sekoitus antiikkia ja uutta.
Olette ilmeisesti olleet yhdessä aika vähän aikaan, maksimissaan vuoden, mutta sinulla jo vauhti päällä yhteisestä pesästä.Mitäs, jos miettisitte ihan uutta yhteistä asuntoa ja sovitte mitä kukin raahaa uuteen kotiin mukaansa? Parisuhde on valitettavasti kompromisseja ja ole iloinen, että mies tajuaa kestävän ja laadukkaan huonekalun päälle. Jos sinä humputtelet Ikean lastulevyhökötyksien perään ei sekään mitään ihailtava tyylisuunta ole.
Moi AP!
Mä muistan miettineeni vastaavaa, kun oltiin muuttamassa poikaystävän kanssa yhteen. Mä ajattelin että oma sisustusmaku on pelkistetty ja hänen taas tosi runsans. Ekat kodit sisustustettiin sitten vähän miten sattuu, mutta hauskaa on se, että vuosien myötä mun sisustusmaku on muuttunut runsaammaksi ja hänen simppelimmäksi. Tällä hetkellä meidän koti on tosi kaunis ja viihtyisä molempien mielestä. Aikaa on toki vierähtänyt, mutta ajattelen, että se, että saa elää jonkun kanssa on tärkeämpää kuin se miltä koti just sillä hetkellä näyttää.
Meillä on tummaa puuta olevia kalusteita, osa minun perimiä ja osa boknäsiä.
Ja niiden kanssa sulassa sovussa vaaleaa Artekia, osa perittyä ja osa ostettua.
Tekstiilit on valkoisia. Antiikkimatot sinisävyiset. Lamput on modernit.
Oikein hyvin sopivat yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Järkevä mies, kun ei halua vaihtaa arvohuonekaluja mihinkään Ikean intokiina-krääsään.
Suurin osa vanhoista hienonkin näköisistä huonekaluista ei ole mitään "arvohuonekaluja". Ne ovat vain vanhoja huonekaluja joilla on tietty kulttuurinen ja historiallinen arvo mutta ei suurta rahallista arvoa koska samanlaisia on vintit ja liiterit täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Olette ilmeisesti olleet yhdessä aika vähän aikaan, maksimissaan vuoden, mutta sinulla jo vauhti päällä yhteisestä pesästä.Mitäs, jos miettisitte ihan uutta yhteistä asuntoa ja sovitte mitä kukin raahaa uuteen kotiin mukaansa? Parisuhde on valitettavasti kompromisseja ja ole iloinen, että mies tajuaa kestävän ja laadukkaan huonekalun päälle. Jos sinä humputtelet Ikean lastulevyhökötyksien perään ei sekään mitään ihailtava tyylisuunta ole.
Moderni sisustus on muutakin kuin Ikeaa. Myös moderneista vaaleista kalusteista tehdään laadukkaita versioita. Itse asiassa ne IKEAn ja vastaavien tuotteet ovat usein halpoja kopioita jostian vastaavista oikeista design-kalusteista.
Laittakaa muuten valoisa ja värikäs sisustus. Värikkäitä sisustustyynyjä sohvat täyteen.