Lue keskustelun säännöt.
Miten jotkut voi olla aina hymysuin?
01.08.2023 |
Siis en tiiä miksi, mutta mun perusilme on jostain syystä sellainen aika masentunut, enkä naura mitenkään luonnostaan helposti. Elämänasenteeni ei kuitenkaan ole mitenkään sellainen, en tiedä miksi näytän vain peruslukemilla siltä : D Miten jotkut voi aina olla sellaisia hymyileväisiä ja iloisen oloisia? Mietin vaan että kun aloitan kohta työt niin ei ehkä olisi hyvä näyttää kettuuntuneelta mutta en tiedä miks mun perus naama näyttää vähän siltä XD
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä hymyilen paljon, mutta en muista milloin olisin nauranut. Mulle on joskus suututtu kun olen huomaamattani hymyillyt kun joku on kertonut jotain surullista, ne on luulleet että nauran niiden kärsimykselle.
Et ole siis kuunnellut. Oletko jotenkin sairas?
Olen kuunnellut. En ole.
Siis kuunnellut kärsimyksiä ja hymyillyt päin naamaa? Olet sairas.
Toivottavasti tämä tyyppi ei ole vapaalla jalalla.😳
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin nuorempana ihan allergiseksi sille, että joku (mies) tuli baarissa kysymään "Miks sä oot noin vakava?", kun olin vaan vähän omissa ajatuksissani. Myöhemmin joku valisti, että kyseessä on tutustumisyritys, mutta minusta se tuntui aina lähinnä kritiikiltä tai vaan tyhmältä kysymykseltä. Siis jos olisi joku todellinen syy siihen vakavuuteen, niin kertoisinko sitä jollekin tuntemattomalle? Olen siis seurassa ja keskustellessa ihan hymyileväinen ja eläväinen, mutta "rento" perusilmeeni on ilmeisesti jotenkin vakava ja kuulemma jopa tuomitseva.
Jospa ovat niitä j ä n n i ä, jotka aina kutsutaan mukaan bileisiin... 🥺
Kyllähän Helenaakin hymyilyttää, kun miljoona on maksettu tilille.
Hymyileekö palstantrolli, kun trollaa tänne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aasialaisilla on kai vieteri asennettuna poskiin :))))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain tänään pizzan (harvinaista herkkua mulle) nuori poika toi sen ja hymyili kauniisti. Kyllä oli mukavaa ja ihana pizza. Asiakaspalvelussa hymy kirkastaa muiden maailmaa.
Mulla on naama norsunveellä ja ankara v*s päällä yleensä. Olen masentunut ja syrjäytymyt paska ihminen.
Mutta kun lähden ihmisten ilmoille niin kyllä mä siellä ainakin kun otan ihmisiin kontaktia, niin vetäisen sen hymyn kasvoille.
En osaa edes kuvitella että jos menisin vaikka myyjältä kysymään jotain niin menisin vakavalla ilmeella, jostain se tulee luonnostaan ensimmäisenä se hymy.
Ja niin kai se oli työelämässäkin aikoinaan että hymynaamaa niille työkavereillelle tuli aina näytettyä. Aina ei kyllä saanut takas :D
Eikö se hymyily ole kuitenkin ihan normaalia? Nostaahan se myyjäkin sen hymyn kasvoille kun se tervehtii kaupassa. Tuskin se nyt koko ajan niin mahtava fiilis silläkään.