Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko joku saanut traumoja parisuhteesta?
Kommentit (43)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka kauheita ihmisiä on vielä nykyäänkin, kun elämän pitäisi olla helpompaa kuin ikinä?
Olen. Petetyksi tullut, aiheuttanut esim menettämisen pelkoa ja kontrollointia, ptsd. Terapian avulla parannuttu.
traumatisoiduin liian vanhasta naisesta, vaihdoin nuorempaan.
Vierailija kirjoitti:
traumatisoiduin liian vanhasta naisesta, vaihdoin nuorempaan.
Mikä onni sille "vanhalle" naiselle. Toivottavasti löysi paremman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut enemmän 10x traumoja parin vuoden ystävyyssuhteista kuin parinkymmenen vuoden väkivaltaisesta ja muutenkin parisuhteesta. Onneksi ne on kaikki sittemmin korjattu.
Miten sait ne korjattua? Terapiaa, lääkkeitä, positiivisia kokemuksia?
Kyllä. Sain myös eläkkeen. Joten en ihan nollille jäänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän kuvittelen että suuri osa deitti sovelluksien käyttäjistä on saanut traumoja. Ainakin kun mietin kolmea edeltävää kumppania jotka löysin sovelluksien kautta.
Valitettavasti heidän traumat olivat niin isot että meidänkin suhteet saivat jäädä.
Sain traumat narsistimiehen henkisestä.väkivallasta minua kohtaan. Käyn traumaterapiassa koska tunnetasolla en ole vieläkään päässyt irti hänestä. Erosta jo aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä parantaako aika. On siitä jo 3 vuotta ja kiinnostukseni parisuhteisiin tuntuu kuolleen kokonaan.
Oletko tapaillut edes ketään eron jälkeen?
En oikeastaan, parin tapauksen kanssa yritin joista toista olisi parisuhdekin kiinnostanut, mutta jokin päässäni vaan jarrutteli vastaan.
5 vuotta erosta ja edelleen riitelen hänen kanssaan unissani, herään yöllä aivan hiestä märkänä. Hän oli siis väkivaltainen ja agressiivinen, niin selvinpäin kuin humalassa. Myös lapsiaan kohtaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
6 vuotta parisuhteessa jossa nainen halusi odottaa avioliittoon, mutta kumma kyllä seksuaaliset asiat kiinnosti, enemmälti naisiin päin oli kiinnostus vaikka väitti suosivansa miehiä, toteaa yhtenä iltana että en anna seksuaalisia viboja ja en kiinnosta häntä seksuaalisesti, iha kiva kuulla sellaista kun itsetunnon on jollain tapaa saanut kasaan. Erohan siinä tuli loppujen lopuksi. Muistelen pienellä huumorilla sitä aikaa.
No huh huh. Pakko kyllä kyseenalaistaa vähän sun arvostelukykyä: miten ihmeessä päädyit yhteen tuollaisen tapauksen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
traumatisoiduin liian vanhasta naisesta, vaihdoin nuorempaan.
Älä sitten pillitä empatiaa, kun nuori nainen aikoinaan jättää. Oma "empatiakyvyn" tasosi kun on nauraa vahingoniloisesti ja tehdä asiasta vitsi, niin OK, tee vahingoniloinen vitsi myös itsestäsi aikoinasi.
No, Porvoostahan tuo oli. Olkoon sitä myös tämä vastine. Sinänsä mua ei kyllä haittaa, jos misogyyni saa vain sen "empatian", mitä itse jakaa ympäriinsä koko elämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Aika helpottaa.
Rakastuin lämpimään ja välittävään mieheen, joka työskenteli sosiaalialalla, tuntui ymmärtävän tunteita ja ihmisiä. Osasi puhua ja oli monin tavoin läsnä, auttavainen ja hyvä. Vähin erin vuosien myötä yksi päätös ja muutos kerrallaan päädyin tilanteeseen, jossa minulla ei ollut yhteyttä ystäviini eikä perheeseeni, ei omia tuloja eikä omia unelmia. Ei minua lyöty. Mieheni oli kovin hurmaava ja parisuhteemme oli monelle "se unelma". Kun vihdoin lähdin, kukaan, ei edes oma perheeni ymmärtänyt miksi (koska he eivät olleet nähneet minua aidosti vuosikausiin). En edes ymmärtänyt kuinka paljon ja kuinka kauan olin pelännyt. PTSD oireiston kanssa opettelin elämään. Erosta on yli 15 vuotta ja takana on reippaasti terapiaa. Edelleen stressitason noustessa teen töitä sen kanssa, että traumareaktiot eivät jäisi päälle. Kyllä, parisuhde voi traumatisoida.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ilkeä ja tunnekylmä mies. Ja kyllä olen varmasti traumatisoitunut siitä kun olen itkenyt monet illat itseni uneen, kun mies ollut vaan niin kylmä ja etäinen. Huonosti kohdellut vuosia.
Miten teillä ei tunteet kuole tollasiin miehiin? Itse en voi kuvitella että kolmannen illan jälkeen enää itkettäis vaikka joku Ralph Fiennes hyppisi silmille. Nousisi sellanen kiukku että jos jostain syystä ei voitaisi erota niin ukko sais kyllä samalla mitalla takaisin.
No siis jokainen trauma mikä minulla on, on lähtöisin miehistä ja parisuhteista joita minulla on ollu. Nykyinenkin mieheni aiheutti minulle trauman jättämällä minut yksin suremaan ilman tukea läheiseni kuolemasta ( en ollut aikaisemmin joutunut käsittelemään kuolemaa sillä kukaan niin läheinen ei ollut vielä elämästäni lähtenyt). Ainoa mitä hän teki oli riitelyä kanssani vaikka pyysin apua. Jouduin tukeutumaan lääkkeisiin jotka veivät terveyteni todella huonoon kuntoon ja palaudun siitä edelleen. Tämä trauma on aiheuttanut sen että koen päivittäin kovia ptsd tiloja kaikista elämäni läpikäymisistä traumoista. Myös koko turvallisuuden tunne rikkoontui minulta lopullisesti ja välillä on todella psykoottisia olotiloja pääni sisällä.
Eri suhteista erilaisia traumoja. Aina yrittänyt ottaa opikseni mutta niin vaan yllätetään uusilla jutuilla.
Alue: Aihe vapaa
Mies joi itsensä hautaan. Ei ikinä enää.