Voiko parisuhteen traumoista selvitä ja jatkaa vielä saman ihmisen kanssa?
Minulla pitkä huono suhde takana. Parempiakin aikoja on toki ollut välissä, mutta mies vaikea luonne ja aika tunnekylmä. Olen kokenut aika ajoin kamalan huonoa kohtelua suhteessa, moni olisi varmasti jo lyönyt hanskat tiskiin aikoja sitten. Itse olen kuitenkin vaan painanut eteenpäin, tehnyt töitä, opiskellut, huolehtinut lapsista ja kodista, harrastanut liikuntaa, yrittänyt pitää itseni jotenkin kasassa jotta jaksan tätä kaikkea.
Erosta ollaan puhuttu useasti, minun aloitteestani. Mies ei missään nimessä halua erota. Olemme olleet pariin otteeseen parisuhdeterapiassa, mutta koen että siitä ei hirveästi ole ollut apua. Ehkä hetkellisesti vähän. Mies käy itse nyt psykoterapiassa ja väittää että haluaa kovasti muuttua. Kohtasi ison kriisin elämässä ja siitä lähti sitten halu muutokseen.
Silti meillä on tosi huono tilanne. En luota mieheen, enkä halua häntä lähelle, koska en halua että hän satuttaa minua enää koskaan. En vaan kestä sitä enää. Lisäksi, vaikka toki hän vähän parempaan suuntaan on muuttunut parisuhteen aikana, vanhat jutut painaa edelleen, minun on vaikea antaa anteeksi joitain juttuja. Esim sitä kun jätti minut käytännössä yksin jo synnärillä esikoisen syntymän jälkeen. Lapsen, jota hän ennen kaikkea oli halunnut. Samanlaista huonoa kohtelua koin toisenkin lapsen syntymän kohdalla. Silloin hän viestitteli toisen naisen kanssa ja tapasikin kai hänet, väitti että ei pettänyt, mutta mistäpä sitä tietää. Juttuja on vaikka kuinka paljon. Ja edelleen hän on ilkeä, eikä oikein ymmärrä miten hänen oma käytöksensä satuttaa ihmisiä ympärillä. Vaikka itse väittää muuta.
Onko mitään toivoa enää? Helpompaa varmasti olisi aloittaa alusta jonkun toisen kanssa tai elää vaikka yksin lasten kanssa.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ero tulossa. Tuli limiitti täyteen. Määräänsä enempää sitä jaksaa katella perseilyä.
Kauan jaksoit? Miten puoliso suhtautuu eroon?
MIKSI haluaisit jatkaa hänen kanssaan?
Vierailija kirjoitti:
Jätä hänet. Ansaitset parempaa.
Niin. Kun olen jotenkin ajatellut varmaan että en ansaitse parempaa. Miten saisin itsetuntoani paremmaksi? Mielestäni se, että en päästä miestä lähelle on aloitus siihen suuntaan. Keskityn muihin juttuihin ja alan pikkuhiljaa puuhailemaan eroa. Kunpa en enää välittäisi mistään mitä mies tekee tai sanoo.
Jos jotain ihmeitä tässä tapahtuu, niin sitten tapahtuu, mutta en toisaalta kyllä odotakaan mitään. Lasten takia toki kaikki kortit haluaisin kääntää, mutta luulen että mies ei yhden elämän aikana edes pysty muuttumaan tarpeeksi, sen verran pihalla on.
Omilla vanhemmillani oli huono parisuhde. Lopulta äitini kuoli ennenaikaisesti, varmasti elämässä koetut murheet vaikuttivat tähän. Siksi varmaan olen jäänyt näin jumiin tähän huonoon suhteeseen, enkä osaa erota. T. Ap
Eli vaikuttaa siltä että olet läheisriippuvainen. Ehkä terapia voisi auttaa suakin?
Vierailija kirjoitti:
Eli vaikuttaa siltä että olet läheisriippuvainen. Ehkä terapia voisi auttaa suakin?
Ehkä. Voiko läheisriippuvuudesta parantua ilman terapiaa?
Aloituksen perusteella tuntuu, että etsit nyt toivoa kaikista vääristä paikoista. Jos ero tuntuu vaikealta suosittelen eroterapiaa.
Muistathan, että et jää vaarantamaan itseäsi tai lapsia kun ero on ajankohtainen? Kerrasta poikki
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen perusteella tuntuu, että etsit nyt toivoa kaikista vääristä paikoista. Jos ero tuntuu vaikealta suosittelen eroterapiaa.
Muistathan, että et jää vaarantamaan itseäsi tai lapsia kun ero on ajankohtainen? Kerrasta poikki
En usko että fyysistä väkivaltaa pitää pelätä. Henkistä kyllä. Käydäänkö eroterapiassa yksin vai kumppanin kanssa? T. Ao
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen perusteella tuntuu, että etsit nyt toivoa kaikista vääristä paikoista. Jos ero tuntuu vaikealta suosittelen eroterapiaa.
Muistathan, että et jää vaarantamaan itseäsi tai lapsia kun ero on ajankohtainen? Kerrasta poikki
Kysyn vielä että mistä vääristä paikoista mielestäsi nyt etsin toivoa? Toivoa ei juurikaan ole. Ehkä todellisuuden kieltämistä ennemmin. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ero tulossa. Tuli limiitti täyteen. Määräänsä enempää sitä jaksaa katella perseilyä.
Kauan jaksoit? Miten puoliso suhtautuu eroon?
Vuosia. Vastasi normi tavalla meillähän meni niin hyvin. Alkaa olemaan sujut
Ei voi jatkaa. Traumoista selviää paremmin erillään. On niin paljon parempiakin vaihtoehtoja elämässä kuin vatkata samaa. Pariterapeutti voi tietenkin tulkata vaikka eroaisi. Itse päätät tietenkin mitä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ero tulossa. Tuli limiitti täyteen. Määräänsä enempää sitä jaksaa katella perseilyä.
Nöin on.
Vierailija kirjoitti:
Eli vaikuttaa siltä että olet läheisriippuvainen. Ehkä terapia voisi auttaa suakin?
Tai ero.
Meillä on ero tulossa. Tuli limiitti täyteen. Määräänsä enempää sitä jaksaa katella perseilyä.