Riina aikoo hakea lääketieteelliseen ensi vuonna - seitsemättä kertaa - miksei Riina jo opi???

Riknalla taitaa olla höttöiset käsitykset mitä on se lääkärin työ

Ensikertalaiskiintiöt aiheuttaa tällaista, ettei uskalleta kokeilla mitään b-vaihtoehtoja, koska käytännössä hakeminen a-vaihtoehtoon vaikeutuu niin paljon, jos ei saa ensikertalaispisteitä. Itse tunnen monta eri uralle ajautunutta lääkishaveilijaa ajalta, jolloin näitä ensikertalaisuuksia ei vielä painotettu. Yksikin on nyt tyytyväisenä töissä sairaalassa sairaalakemistinä.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa tilanteessa mä lopettaisin työt, ja keskittyisin täysipäiväisesti siihen opiskeluun vuodeksi. TT-tuellakin elää, jos elää säästäväisesti.

Riinalla on jo pohjatietoa paljon, en tiedä mistä hänellä oikein kiikastaa. Hän on kuitenkin päässyt varasijalle, joten ei voi olla ihan tyhmä tai huono hakija.

Voihan olla että hän hyytyy pääsykokeissa. Mutta tuotakin ongelmaa voisi yrittää ratkaista.

Minunkin tyttäreni pääsi yliopistoon varasijalle, sija 97.

Jännittyneenä odotamme, urkeneeko ura valitulla alalla.

Olen kateellinen Riinalle, kun hän tietää mitä haluaa. Mä olen haahuillut elämäni, olen yli 20 vuotta vanhempi enkä vieläkään tiedä.

Toki varasijalla mutta monesko

Tartun yliopistoon lääketiedettä lukemaan.

Jutussa luki "Lääketieteelliseen 51 prosenttia hakijoista valitaan pääsykokeella ja 49 prosenttia suoraan lukion päättötodistuksella".

Kannattaisi siis korottaa päättötodistuksen arvosanoja.

Irtisanoutua työstä ja korottaa arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Tartun yliopistoon lääketiedettä lukemaan.

Ei missään nimessä.

Ulkomailta valmistuu parempia lääkäreitä. Esimerkiksi Hernesniemi ei päässyt Suomen lääkikseen ja opetteli sitten Sveisin saksan lääketieteen opintojensa ohella.

Melkein minne tahansa pääsee kyllä, kun vain yrittää tarpeeksi. Toivotaan, että Riina pääsee 7. kerralla. Itse pääsin aikoinaan haluamaani opinahjoon vasta 3. kerralla. Nyt jo kauan sitten valmistuneena ja työelämässä pitkään olleena voin sanoa, että kannatti jaksaa yrittää. 

Tällä palstalla on sanottu, että kaikki voivat alkaa lääkäreiksi, jos ei halua huonoa palkkaa.  

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailta valmistuu parempia lääkäreitä. Esimerkiksi Hernesniemi ei päässyt Suomen lääkikseen ja opetteli sitten Sveisin saksan lääketieteen opintojensa ohella.

Tuolla kirjoitustaidolla ei pidä osallistua koulutuskeskusteluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailta valmistuu parempia lääkäreitä. Esimerkiksi Hernesniemi ei päässyt Suomen lääkikseen ja opetteli sitten Sveisin saksan lääketieteen opintojensa ohella.

Tuolla kirjoitustaidolla ei pidä osallistua koulutuskeskusteluihin.

Eri, mutta häiritsee kuinka usein tällä palstalla tulee tälläisiä vastauksia vastaan. Olemme vauvapalstalla. VAUVAPALSTALLA. Tuskin suurin osa välittää tarpeeksi tarkastaakseen joka ikisen viestinsä virheiltä. 

Ja osalla on myös lukivaikeus, tiedän, että itseltäni ON jäänyt myös tekstin tarkistamisen jälkeen kirjoitusvirheitä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta koulu voisi jo ottaa Riinan opiskelijakseen.

Ennen kouluun pääsi vain ilmoittautumalla.

Milloin ennen? Äiti pääsi lääkikseen pääsykokeilla 50v sitten. Ei ne vaan ilmoittautuneet. Ei myöskään biologiaa lukemaan päästy ilmoittautumalla silloin ennen lääkistä. Sisko yritti 25v sitten kahdesti lääkikseen pääsemättä ja vaihtoi alaa menestyksellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tartun yliopistoon lääketiedettä lukemaan.

Ei missään nimessä.

Riika alkaa olla jo suositumpi. Siellä on kiva suomalaisten lääkisopiskelijoiden yhteisö.

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiöt aiheuttaa tällaista, ettei uskalleta kokeilla mitään b-vaihtoehtoja, koska käytännössä hakeminen a-vaihtoehtoon vaikeutuu niin paljon, jos ei saa ensikertalaispisteitä. Itse tunnen monta eri uralle ajautunutta lääkishaveilijaa ajalta, jolloin näitä ensikertalaisuuksia ei vielä painotettu. Yksikin on nyt tyytyväisenä töissä sairaalassa sairaalakemistinä.

Ensikertalaisuuskiintiö tälläisenä on kauhea keksintö. Itse valitsin väärin ja nyt on tuskien taival päästä opiskelemaan taloustiedettä. Siis ei mitään hakupainealaa vaan taloustiedettä. En pääse sisään, vaikka pitkästä matikasta on laudatur ja fysiikasta eximia. Ensikertalaisena riittäisi molemmista magna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaan täällä mielipiteitänne kerrotte. Riina tietää varmasti itse parhaiten mitä haluaa. Kiusaamista lähes jokainen viesti.

Miksi ihmeessä Riinasta oli tehty iso juttu, jos hän ei kerran halua julkisuuteen? Ja ovatko kaikki kommentit, joissa ei ymmärretä hänen tekemisiään, kiusaamista?

No ei, vaan yleensäkään ihmiset eivät vain ymmärrä nuoren ihmisen tapaa hukata elämästään noin monta vuotta. Omat lapseni ovat hieman nuorempia kuin tämä Riina ja keskimmäisellä on nyt takanaan yksi välivuosi lukion jälkeen. Syksyllä hän lähtee Aaltoon, mutta enpä voi sanoa, että tämä välivuosi olisi ainakaan vanhemman silmissä ollut kovin hyödyllinen. Pelkään, että se on saattanut olla jopa haitaksi ainakin osin rutiinien puuttumisen takia. Tottakai hän on sen aikana aikuistunut, mutta en olisi missään tapauksessa hyväksynyt lisävälivuosia. Sen sanoin jo kuukausia sitten, että välivuodet ovat siinä ja jotain muuta pitää tulla.

Nuori pääsi todistuksellaan opiskelemaan ja kaikki on tällä erää todella hyvin. Välimme ovat todella hyvät ja nuori on onnellinen tulevasta opiskelustaan. En tiedä miten onnellinen Riina on, kun hän ei edes yritä muuta, vaan pakkomielteisesti hakee vain sitä tiettyä paikkaa. Ei kuulosta kovin viisaalta.

Miten töiden tekeminen on elämän hukkaamista? Ymmärrän miten nuorilla saattaa olla kiire, mutta vanhempien pitäisi jo ymmärtää, että opiskella voi milloin vain.

Minä haluaisin hävittäjälentäjäksi tai ainakin lentäjäksi vaikka ikää on jo 50 vuotta. Miten voisin toteuttaa haaveeni ja lopettaa lääkärin työt. Pitääkö ostaa ihan oma lentokone ja missä voin kouluttautua valtion piikkiiin.

Miksei mene ulkomaille opiskelemaan? Ei Suomi ole ainoa maa jossa on lääkis

Itselläni oli kanssa eräs tuttu, joka haki aikoinaan monta vuotta putkeen Helsingin oikikseen eikä päässyt. Samoilla pisteillä olisi päässyt pohjoisempaan Suomeen sisään (en enää muista oliko se Rovaniemi vai Kuopio vai mikä yliopistokaupunki) mutta hänen oli pakko päästä juuri Helsinkiin. Erikoisinta tässä oli se ettei hän edes asunut Helsingissä vaan muualla Etelä-Suomessa.

Sukulaiset yrittivät kyllä sanoa että mene sinne toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja hae sieltä sitten vaihtoa. Mutta ei kelvannut. Olisi valmistunut jo siinä ajassa vaikka sieltä Rovaniemeltä mitä haki vain Helsinkiin.

Tästä on aikaa joku kymmenen vuotta, en tiedä missä kyseinen henkilö on nykyään.

Kyllähän se kertoo jonkinlaisesta pakkomielteestä, jos väkisin pitää pusertaa jotain vuosikausia eikä näe mitään muita vaihtoehtoja.