Riina aikoo hakea lääketieteelliseen ensi vuonna - seitsemättä kertaa - miksei Riina jo opi???

Vierailija kirjoitti:

Uppis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

49%:a lääkikseen päässeistä on valittu pääsykokeen perusteella. Sun täytyy vaan osata vastata oikein.😂

Selitetääs vielä kerran, kun näyttää olevan kovin suuri kynnys ymmärtää yksinkertaista asiaa: Suomessa 2022 lääkikseen haki n. 8300 hakijaa, ja sinne pääsi n. 7% hakijoista, eli 581 opiskelijaa. Jos kuitenkin käy niin, että 1500 hakijoista ylittää pisterajat, niin koettakaa nyt arvata, miten siitä joukosta suodatetaan pois nuo ylimääräiset? 1500 - 581 = 919 Riinaa, jotka joutuu hakemaan uudelleen. Ei ole vaikea arvata, eihän? Heidät valitaan arpomalla, eli oikein vastaamisen lisäksi pitää olla hyvä arpaonni. Osa ongelmaa on siinä, että on käynyt ilmi, ettei muualta tulleet oikein pärjää pääsykokeissa, ja siksi osa porukkaa valitaan suoraan todistusten perusteella, ja loput valintakokeen perusteella. Tätä sanotaan tasa-arvoksi tässä maassa, ts. luodaan järjestelmiä, jotka suosii laiskuutta ja tyhmyyttä. Tähän rinnalle on luotu järjestelmä, joka rahastaa kylmästi valmennuksilla, joista yksikään ei takaa, että saat sen opintopaikan, ts. maksat siitä että sinulla on huono arpaonni. Oma lapsi haki tietokonegrafiikkaa ja koodausta opiskelemaan 4 kertaa, tyypillinen tilanne oli se, että oli 1000-2000 hakijaa ja alle 20 opintopaikkaa. Kun hän kyseli tuloksia ja että miten voi mennä niin, että saa täydet pisteet kaikesta, on hyvä todistus ja silti jää ulos, Yliopiston kanslia vastasi, että hakijoita on niin paljon, että sisäänpääsy otetaan arvalla. Repikää siitä huumoria jos pystytte, sillä tämä on tositarina..

Kyllä, tämä on todella epäreilua. Joissain maissa, esimerkiksi Alankomaissa, on sellainen tapa, että sisään pääsee kyllä helposti (ja tavallaan sinne siis otetaan aivan "liikaa" porukkA), mutta sitten alkaakin pudotuspeli ja varsin iso osa joutuu lopettamaan jo ensimmäisenä vuotena, jopa puolet joissain koulutusohjelmissa. Kuulostaa hurjalta, mutta reilumpaa kuin meikäläinen systeemi. Saa ainakin yrittää, miten onnistuu yliopisto-opiskelu.

Osa putoaa vasta muutaman vuoden opiskelun jälkeen. En tiedä onko se kenellekään reilumpaa tai yhteiskunnalle kannattavampaa kouluttaa tuhansia ihmisiä vuosia turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei älli riitä Riinalla. Mediassa oli juttua syyrialaisesta pakolaistytöstä, joka tuli 17 vuotiaana Suomeen. Neljässä vuodessa hän oppi kielen, suoritti perus-asteen ja lukion, ja pääsi lääkikseen.

Täällä on moneen kertaan muistutettu, että ei riittänyt Juha Hernesniemelläkään "älli" päästä Suomen lääkikseen. Riinallakin kyllä älli riittäisi mennä opiskelemaan ulkomaille.

Vanhin sisaruksellani oli tällainen pakkomielle. Taisi olla enimmäkseen status-juttu. Pääsi täpärällä hammaslääkikseen, mutta sitten kun töiden piti alkaa, niin ne olivatkin sitten kauheat (raskasta ja kuulemma huonosti palkattu). Hän ole sitä työtä tehnyt melkein ollenkaan, vaan on ollut työttömänä ja sairaslomilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeellistä lekurin ammatissa on? Eihän ne ketään "paranna", vaan määräävät provikalla lääkkeitä. On tainnut Riina katsoa liikaa Syke-sarjaa, ja muuta hömppää.

Olen valmistunut lääkäriksi 35 vuotta sitten, mutta en ole saanut enkä ole kuullut yhdenkään kolleeganikaan saaneet lääkkeenmääräämisestä mitään provisioita. Osaatko kertoa asiasta hiukan lisää.?

Tsot, tsot, kyllä ne bisnekset tiedetään. Määräätte varsinkin vanhuksille kalliimpia lääkkeitä, vaikka halvemmat yhtä hyviä. Äitiäni on esim. huijattu näin. Onneksi sattui omantunnon omaava lääkäri, joka huomasi asian.

HÄVETKÄÄ, ja lopettakaa lääkkeiden väärinkäyttö, moni valkotakki on narkkari!

Jokainen voi apteekissa kysyä reseptissä olevan lääkkeen tilalle vaihtoehtoista rinnakkaislääkettä. Yleensä farmaseutti kyllä kysyykin ilman muuta, haluaako asiakas vaihtaa mieluummin halvempaan vastaavaan lääkevalmisteeseen. Ei siihen lääkäriä tarvita.

Etkö tiennyt?

Älä jauha pas kaa!

Olet siis tietämätön.

"Geneerisessä substituutiossa apteekki vaihtaa lääkärin tai hammaslääkärin määräämän lääkevalmisteen halvimpaan tai lähes halvimpaan valmisteeseen, jos lääkäri tai hammaslääkäri ei ole kieltänyt lääkevaihtoa."

Tätä voi ihan itsekin kysyä siellä apteekissa. Minulle on vaihdettu useastikin lääke toiseen vastaavaan. Joko halvempaa tai sitten vain siksi, ettei lähiapteekissa ole ollut sitä jonka lääkäri oli reseptiin kirjoittanut.

Kun vaikuttava aine ja annos ovat samat, on aivan sama minkä tehtaan tekemää lääkettä saa.

Entäs jos lääkäri on määrännyt aivan vääränlaisen lääkkeen?

Jos apteekki sellaisen huomaisi, olisi apteekki velvollinen ottamaan yhteyttä lääkäriin. Usein ihmiset kuvittelevat että lääkäri on määrännyt väärän lääkkeen, jos esim avohoitopneumonia ei paranekaan, mutta kyseessä ei ole mikään virhe, vaan taudin aiheuttaja onkin ollut jokin tavallisesta poikkeava bakteeri johon kyseinen antibiootti ei tehoa. Sitä ei mitenkään voi etukäteen tietää. Jatkossa sitten vaan vaihdetaan lääkettä.

Vierailija kirjoitti:

Jumankauta, muija päntännyt kuusi vuotta samoja kirjoja, eikä mitään tartu tukkaan?

Onko hän kertaakaan päässyt edes varasijalle?

Ei kirjoista voi ulkoa päntätä esim kaikkia mahdollisia fysiikan laskuja tai kemian tehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva.fi luuserimammat täällä inisee. Kuka edes kirjottaa johonkin vauva.fi palstalle, elämän haaskausta

Arvostan Riinan sisukkuutta. Ehkä hän ei ole tarpeeksi älykäs lääkäriksi, mutta ehkä on. Lääkikseen on vaikea päästä ja pääsykoe on vaikein tentti, mitä siellä tulee vastaan.

Ei ole mitään ihmeellistä ettei pääse ekalla tokalla tai kolmannella, jos haluaa yliopistoon suositulle alalle. Luuserit antaa periksi. Ja töissä on käytävä, että on tuloja.

Sanoisin kyllä, että jotkin lukion oppimäärät, mitä kysytään pääsykokeissa ovat kevyttä keittoa siinä kohtaa kun lähdetään opettelemaan millin tarkasti anatomiaa ja fysiologiaa.

Näinhän se asia ei todellakaan ole ja jokainen lääkikseen päässyt sen tietää. Pääsykokeesta selviytyminen on selkeästi se vaikein osio.

Tätä tämä ensikertalaisuuskiintiöt aiheuttaa. Muita aloja ei uskalleta edes opiskella kun on huonommat mahdollisuudet päästä opiskelemaan toista alaa. Välivuosia kertyy kun haetaan sille yhdelle, tietylle alalle vuodesta toiseen ja pahimmassa tapauksessa älytään, että kyseinen ala ei ollutkaan oma juttu. Ennen Riina olisi voinut mennä opiskelemaan jotain samankaltaista alaa, tehdä töitä ja hakea samalla kouluun ja mahdollisesti hyväksilukea jotain opintoja päästyään sisään.

Mietin, että Riina olisi voinut korottaa yo-arvosanojaan syksyllä tai keväällä, tulisi samalla valmistauduttua pääsykokeisiinkin. Edes yksi aine per syksy/kevät. Tässä jää vaan miettimään minkälainen yo-todistus Riinalla oli ja mille varasijoille jäi, koska jos vuodesta toiseen ei pääse edes varasijoille niin lääkkis ei taida olla Riinan juttu. Kaikista ei valitettavasti voi tulla lääkäreitä.

Vierailija kirjoitti:

En haluais lääkärikseni sellaista, joka on hakenut ziljoona kertaa, kunnes tärppäsi.

Ihan saletti on väärällä alalla, ja ihan saletti on huono lääkäri.

Niin eihän niillä kuuden vuoden lääkisopinnoilla ole mitään väliä. Eikö ole kovin ristiriitaista, jos väitetään, että:

1. Lukion oppimäärä on pilipalikamaa verrattuna lääkisopintoihin (kuten anatomiaan ja fysiologiaan)

2. Lukion oppimäärää testaava pääsykoe kertoo sen kenestä tulee hyvä lääkäri ja kenestä ei

Tsemppia Riinalle, taatusti motivoituneempi opiskelija kuin lukiosta suoraan todistusvalinnassa sisään päässeillä.

Kyllä ne lääkiksen ovet vielä aukee!

t. tuplamaisteri

Riinan tarttis hakea hammaslääketieteelliseen. ja sitten sieltä vaihtaa haluamalleen linjalle. näin monet tekee. siksi suoraan pääsy on harvinaista herkkua.

Tosiasia on että näitä riinoja on nykyään paljon ja mediassa on ollut monta vastaavanlaista juttua lääkishakijasta. Nykysysteemi on sellainen että kannattaa hakea ja ottaa opiskelupaikka vain sieltä minne oikeasti haluaa ja suurin osa nuorista tuntuu haluavan juuri lääkikseen. Harvalla alalla on täystyöllisyys, hyvä palkka ja status kuten lääkäreillä.

Ennen vanhaan moni meni yliopistoon preppaamaan kemiaa tai bilsaa ja jäi sille tielleen, nykyään kaikkia paikkoja ei saada edes täytettyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh onpa täällä kateellisia ja katkeria mammoja :D Hyvä Riina, susta tulee vielä lääkäri.

Huhhuh, jas mistäköhän sitä pitäisi olla kateellinen? Että Riina on tuhlannut jo 6 vuotta elämästään yrittäen päästä lääkikseen? Joo, ei kiitos.

Joku dokaa saman verran vuosia elämästään eikä kukaan paheksu. Riina käyttää aikansa kehittävään asiaan, jossa voi auttaa muitakin ihmisiä.

Ei hän kauheasti kehity eikä auta ihmisiä ikkunatehtaalla ollessaan.

Mutta jos hän olisi lähtenyt ulkomaille opiskelemaan, hän saattaisi jo olla valmis lääkäri.

No, auttaa nytkin ihmisiä saamaan ikkunoita.

Onhan lesta kun niillä on noita ikkunatehtaita jne?

Onko ikkunatehtailu jotain lestojen juttuja? (Olisi ehkä jotain hyötyä sitten heistäkin, jos näin.)

On ja talotehtailu myös.

Minä menisin Riinan vastaanotolle koska olisi oppinut elämästä ja tästä systeemistä aika paljon jo ja olisi nöyrä. Jatka vaan unelmaa kohti Riina. Hyvä lääkäri on sinnikästä sorttia.

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on että näitä riinoja on nykyään paljon ja mediassa on ollut monta vastaavanlaista juttua lääkishakijasta. Nykysysteemi on sellainen että kannattaa hakea ja ottaa opiskelupaikka vain sieltä minne oikeasti haluaa ja suurin osa nuorista tuntuu haluavan juuri lääkikseen. Harvalla alalla on täystyöllisyys, hyvä palkka ja status kuten lääkäreillä.

Ennen vanhaan moni meni yliopistoon preppaamaan kemiaa tai bilsaa ja jäi sille tielleen, nykyään kaikkia paikkoja ei saada edes täytettyä. 

Noilla perinteisillä "lääkistä korvaavilla" aloilla, joihin pääsee papereilla sisään, ei ole mitenkään kaksinen työllisyystilanne. Eli siinä mielessä ei mitenkään huono homma, jos sieltä porukka vähenee.

Voisi yrittää opiskelemaan farmaseutiksi tai sairaanhoitajaksi. Tai lähteä opiskelemaan biologiaa, jossa opiskellaan paljon lääketiedettä sivuavia asioita. Tai kemiaa, ja päätyä lääketeollisuuteen töihin. Tai sitten mennä ulkomaille opiskelemaan.

Ihan turha hakata päätään seinään vuosi toisensa jälkeen! B-suunnitelmissa ei ole välttämättä mitään vikaa. Ihan turhaan tuhlaa energiaansa, olisi voinut tajuta jo että ei siitä mitään tule.

Vierailija kirjoitti:

Tsemppia Riinalle, taatusti motivoituneempi opiskelija kuin lukiosta suoraan todistusvalinnassa sisään päässeillä.

Kyllä ne lääkiksen ovet vielä aukee!

t. tuplamaisteri

Samaa ajattelen, että kun on motivoitunut lääketieteen opiskeluun, niin kannattaa jatkaa yrittämistä. Toivotan menestystä seuraavaan hakukertaan!

Vierailija kirjoitti:

Jos olisi mennyt suoraan Tradenomiksi opiskeleen, 3,5 -koulutus.

Nyt olisi ollut jo 2,5-vuotta tasaisella 3000 e / kk-palkalla. Ja olisi sen viisi vuotta, minkä lekuriksi opiskelu kestää.

7,5 x 12 x 3000e eli jonkinlainen tulonmenetys. Lääkärin kymppitonnin kk-palkallla kestää useamman vuoden, että kiiri umpeen.

Puhumattakaan siitä, että se lääkärin palkka ei ole kymppitonnia. Erikoistuvan lääkärin peruspalkka on noin 3700e/kk (sairaalalääkäri). Jos kyseisellä erikoisalalla ei ole päivystystä, niin se on kaikki mitä tilille tulee kuukaudessa. Jos kyseessä on päivystysala, tulee päivystystöistä sitten lisää sen mukaan miten paljon niitä päivystyksiä tekee. Päivystystyö on kovaa hommaa ja ne rahat eivät kyllä ilmaiseksi tule.

Minua alkaisi noin monen yrittämisen jälkeen jo pelottaa, miten selviäisin opinnoista saati myöhemmin töissä. Pääsykoe kun on vain alkupala, maistiainen. Pääaterian koko on ihan eti luokkaa. Jaksaako sen ahtaa sisälleen vai ei, kun maistipalakaan ei mahdu kurkusta alas?

Suomi on just näin negatiivinen että pakkopaitaan vaan jos yrittää unelmiaan seurata. Ei hyvä ollenkaan tämä asenne. Anna palaa vaan Riina! Näytä niille.

Vierailija kirjoitti:

En haluais lääkärikseni sellaista, joka on hakenut ziljoona kertaa, kunnes tärppäsi.

Ihan saletti on väärällä alalla, ja ihan saletti on huono lääkäri.

Mieluummin se kuin amis. Mieluummin työttömyys kuin amis. Amiksia ei arvosteta ja se näkyy palkoissa. Tehköön ulkkikset amistyöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei älli riitä Riinalla. Mediassa oli juttua syyrialaisesta pakolaistytöstä, joka tuli 17 vuotiaana Suomeen. Neljässä vuodessa hän oppi kielen, suoritti perus-asteen ja lukion, ja pääsi lääkikseen.

Täällä on moneen kertaan muistutettu, että ei riittänyt Juha Hernesniemelläkään "älli" päästä Suomen lääkikseen. Riinallakin kyllä älli riittäisi mennä opiskelemaan ulkomaille.

Ei Hernesniemi jäänyt seitsemäksi vuodeksi ihmettelemään.

Hänellä oli ratkaisukykyä suunnata muuta kautta tavoittelemaan koulutusta.

Tuolta ikkunatehtaalta ei lääkäriksi valmistu.

Onko teidän asia mitää muut tekee elämässään suksikaa sinne minne...