Lue keskustelun säännöt.
Riina aikoo hakea lääketieteelliseen ensi vuonna - seitsemättä kertaa - miksei Riina jo opi???
30.07.2023 |
Jo kuudes hakukerta ilman opiskelupaikkaa. Ja kymppitonni mennyt pelkkiin valmennuskursseihin.
Miksei Riina mene ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi, kun ei mitään muuta ammattia halua?
Hän olisi jo valmis lääkäri, jos olisi älynnyt ajoissa.
Kommentit (852)
Sisu ja äly on 2 eri asiaa. Jos äly ei riitä pääsykokeisiin, niin riittääkö se opiskeluunkaan. Terveyskeskukset jo täynnä näitä ala-arvosanoin valmistuneita,jotka eivät tiedä ja osaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriksi halutaan, koska niillä on hyvät palkat, eivät tee työtä kutsumuksella vaan ahneudella. Ihan huomannut tämän, lääkäreiltä puuttuu empaattisuus täysin. Ovat vain ahneita kuspäitä.
Kuinka suureen osaan Suomen reilusta 20 000:sta lääkäristä olet tutustunut?
Vierailija kirjoitti:
Sisu ja äly on 2 eri asiaa. Jos äly ei riitä pääsykokeisiin, niin riittääkö se opiskeluunkaan. Terveyskeskukset jo täynnä näitä ala-arvosanoin valmistuneita,jotka eivät tiedä ja osaa mitään.
Jos ihminen pääsee lääkikseen, millä logiikalla äly ei riitä?
Ulkomailla lääkkkseen voi päästä helpommin. Väitätkö, että maailman parhaat lääkärit on valmistuneet Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisu ja äly on 2 eri asiaa. Jos äly ei riitä pääsykokeisiin, niin riittääkö se opiskeluunkaan. Terveyskeskukset jo täynnä näitä ala-arvosanoin valmistuneita,jotka eivät tiedä ja osaa mitään.
Jos ihminen pääsee lääkikseen, millä logiikalla äly ei riitä?
Ulkomailla lääkkkseen voi päästä helpommin. Väitätkö, että maailman parhaat lääkärit on valmistuneet Suomessa?
Ulkomaisissa arvioissa suomalaiset lääkärit (siis keskiarvoisesti) ovat yleensä top kympissä.
Tätä ketjua lukiessa huomaa, että suurimmalla osalla teistä ei ole mitään hajua siitä, miten vaikeaa pääsykokeen kautta on päästä lukemaan Suomessa lääketiedettä tai oikeustiedettä. Se on aivan eri asia mennä lukemaan yliopistoon jotain pilipali humanistialaa mihin pääsee jollain itse väkerretyllä motivaatiokirjeellä sisään tai ammattikorkeakouluun lukemaan tradenomiksi tekemtätä pääsykokeen eteen yhtään mitään. Suomessa oikeastaan mitään muita aloja ei voi edes verrata oikikseen tai lääkikseen tai niiden pääsykokeiden tasoon. Pelkästään se hakijamateriaali on niin erilaista, koska valtaosa oikeesti fiksuista ihmisistä vaan päätyy hakemaan alalle minne on oikeasti kilpailua ja kova taso.
Nostan hattua jokaiselle, joka pyrkii kohti unelmiansa. Joskus siinä menee vuosia ja joskus taas ei. Suurin osa teistä olisi jo luovuttanut, mutta se ehkä kertonee teistä enemmän kuin tästä aloituksessa kerrotusta hakijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaiset arvosanat Riinalla on lukion kemiassa, fysiikassa ja biologiassa? Jos kyseiset aineet tuottavat lukiossa vaikeuksia, niin ei ihme, jos ei pääsykokeissakaan suju.
Miksi Riina ei korota yo-arvosanoja? Rivillä laudatureita ovet aukeaisivat yliopistoon. Samojen aineiden osaamista testataan pääsykokeissakin. Tai sitten lahjakkuus ko. aineissa vain uupuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli kanssa eräs tuttu, joka haki aikoinaan monta vuotta putkeen Helsingin oikikseen eikä päässyt. Samoilla pisteillä olisi päässyt pohjoisempaan Suomeen sisään (en enää muista oliko se Rovaniemi vai Kuopio vai mikä yliopistokaupunki) mutta hänen oli pakko päästä juuri Helsinkiin. Erikoisinta tässä oli se ettei hän edes asunut Helsingissä vaan muualla Etelä-Suomessa.
Sukulaiset yrittivät kyllä sanoa että mene sinne toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja hae sieltä sitten vaihtoa. Mutta ei kelvannut. Olisi valmistunut jo siinä ajassa vaikka sieltä Rovaniemeltä mitä haki vain Helsinkiin.
Tästä on aikaa joku kymmenen vuotta, en tiedä missä kyseinen henkilö on nykyään.
Kyllähän se kertoo jonkinlaisesta pakkomielteestä, jos väkisin pitää pusertaa jotain vuosikausia eikä näe mitään muita vaihtoehtoja.
TV-uutisissa oli jo monta vuotta sitten juttu kaverista joka pääsi kymmenennellä kerralla oikikseen. Olisi mukava tietää onko jo valmistunut. Yleissääntö opiskelusta on että vaikeampaa on päästä sisään kuin ulos yliopistosta.
Itseasiassa olen kuullut vain, että jos oikikseen pääsee pääsykokeiden kautta, pääsee sieltä poiskin (valmistuu).
Se perustuu enemmän ahkeraan lukemiseen ja muistamiseen kuin esim lääkis ja kauppis, joissa on pakko olla matemaattisesti lahjakkaampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisu ja äly on 2 eri asiaa. Jos äly ei riitä pääsykokeisiin, niin riittääkö se opiskeluunkaan. Terveyskeskukset jo täynnä näitä ala-arvosanoin valmistuneita,jotka eivät tiedä ja osaa mitään.
Jos ihminen pääsee lääkikseen, millä logiikalla äly ei riitä?
Ulkomailla lääkkkseen voi päästä helpommin. Väitätkö, että maailman parhaat lääkärit on valmistuneet Suomessa?
Ulkomaisissa arvioissa suomalaiset lääkärit (siis keskiarvoisesti) ovat yleensä top kympissä.
Missä arvioissa? Mitä erilaisia ranking-listoja katsoin, ainoa Pohjoismainen lääkis kärkisijoilla on Tukholman Karoliinen instituutti. Muuten parhaat lääkikset ovat Yhdysvalloissa sekä muutama mm. Britanniassa.
Sukulaistyttö haki nyt kolmatta kertaa, eikä onnistunut. Mut pääsi kuitenkin lukemaan fydiikkaa, jota koittaa käyttää vipuna ens buoden haussa. Väitän että tuosta nuoresta naisesta tulisi sosiaalisten taitojen perusteella parempi fyysikko kuin lääkäri... Sitäpaitsi, hyvähän se vaan on jos naisia päätyy lisää luonnontieteellisille aloille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli kanssa eräs tuttu, joka haki aikoinaan monta vuotta putkeen Helsingin oikikseen eikä päässyt. Samoilla pisteillä olisi päässyt pohjoisempaan Suomeen sisään (en enää muista oliko se Rovaniemi vai Kuopio vai mikä yliopistokaupunki) mutta hänen oli pakko päästä juuri Helsinkiin. Erikoisinta tässä oli se ettei hän edes asunut Helsingissä vaan muualla Etelä-Suomessa.
Sukulaiset yrittivät kyllä sanoa että mene sinne toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja hae sieltä sitten vaihtoa. Mutta ei kelvannut. Olisi valmistunut jo siinä ajassa vaikka sieltä Rovaniemeltä mitä haki vain Helsinkiin.
Tästä on aikaa joku kymmenen vuotta, en tiedä missä kyseinen henkilö on nykyään.
Kyllähän se kertoo jonkinlaisesta pakkomielteestä, jos väkisin pitää pusertaa jotain vuosikausia eikä näe mitään muita vaihtoehtoja.
TV-uutisissa oli jo monta vuotta sitten juttu kaverista joka pääsi kymmenennellä kerralla oikikseen. Olisi mukava tietää onko jo valmistunut. Yleissääntö opiskelusta on että vaikeampaa on päästä sisään kuin ulos yliopistosta.
Itseasiassa olen kuullut vain, että jos oikikseen pääsee pääsykokeiden kautta, pääsee sieltä poiskin (valmistuu).
Se perustuu enemmän ahkeraan lukemiseen ja muistamiseen kuin esim lääkis ja kauppis, joissa on pakko olla matemaattisesti lahjakkaampi.
"Olen kuullut" onkin tosi luotettava lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli kanssa eräs tuttu, joka haki aikoinaan monta vuotta putkeen Helsingin oikikseen eikä päässyt. Samoilla pisteillä olisi päässyt pohjoisempaan Suomeen sisään (en enää muista oliko se Rovaniemi vai Kuopio vai mikä yliopistokaupunki) mutta hänen oli pakko päästä juuri Helsinkiin. Erikoisinta tässä oli se ettei hän edes asunut Helsingissä vaan muualla Etelä-Suomessa.
Sukulaiset yrittivät kyllä sanoa että mene sinne toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja hae sieltä sitten vaihtoa. Mutta ei kelvannut. Olisi valmistunut jo siinä ajassa vaikka sieltä Rovaniemeltä mitä haki vain Helsinkiin.
Tästä on aikaa joku kymmenen vuotta, en tiedä missä kyseinen henkilö on nykyään.
Kyllähän se kertoo jonkinlaisesta pakkomielteestä, jos väkisin pitää pusertaa jotain vuosikausia eikä näe mitään muita vaihtoehtoja.
TV-uutisissa oli jo monta vuotta sitten juttu kaverista joka pääsi kymmenennellä kerralla oikikseen. Olisi mukava tietää onko jo valmistunut. Yleissääntö opiskelusta on että vaikeampaa on päästä sisään kuin ulos yliopistosta.
Itseasiassa olen kuullut vain, että jos oikikseen pääsee pääsykokeiden kautta, pääsee sieltä poiskin (valmistuu).
Se perustuu enemmän ahkeraan lukemiseen ja muistamiseen kuin esim lääkis ja kauppis, joissa on pakko olla matemaattisesti lahjakkaampi.
Oikis vaatii kyllä itsekuria ja kovaa lukemista, mutta toi nyt on ihan vanhanaikainen ajatusmaailma että opiskelu perustuu muistamiseen. Maailma muuttuu ja nykyään painotetaan paljon enemmän soveltamistaitoja. Kauppiksessa riittää että valitset yhden pääaineen, kun taas oikiksessa opiskelet kaikkia oikeudenaloja vähintään ensimmäiset 3 vuotta eli notaarin verran. Kyllä oikis siis aika paljon enemmän vaatii asioiden omaksumista laajasti kuin kauppis missä pääsykokeenakin on pelkkä monivalintakoe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riikassa yksi vuosi lääkistä maksaa 12500 euroa ja Tartossa 13200 euroa. Siinä on tutkinnolla hintaa ja ei pelkällä opintolainalla makseta. Hinnat näyttää nousevan vuosittain, koska ovat huomanneet, että suomalaiset maksavat vaikka kuinka paljon saadakseen olla lääkäreitä.
Riika : Riian : Riiassa : Riikaan
Musta toi Riikan taivuttelu kuulostaa typerältä. Tykkään sanoa mieluummin Riikassa kuin riiassa. Säännöt on tehty rikottavaksi
Koska se ei ole Riikka vaan Riika, niin se taivutetaan "Riiassa" eikä "Riikassa".
Mutta ole sitten kielipuoli, jos kerran haluat. Oman tyhmyytesi sillä vain osoitat.Sen kaupungin nimi on Riga, eikä mikään Riika.
Suomeksi sen nimi on Riika. Mutta sinähän et sitä ymmärrä, koska et osaa suomea.
Älkää väännelkö ulkomaalaisia nimiä suomeksi. Kaarle Kustaakin on nimeltään Carl Gustaf.
Englannin kuningas Yrjö VI. Yrjö??!! Eihän presidentti Sauli Niinistökään ole ulkomailla mikään president Saul!
Riinan olisi kannattanut 7 vuodessa kehittää ruotsintaitoaan, niin olisi jo päässyt matalien pisterajojen ruotsinkieliselle puolelle aikoja sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä valmennuskursseihin käytetyllä kymppitonnilla olis maksanut jo ulkomaisen lääkiksen yhden vuoden maksut ja ylikin.
Vierailija kirjoitti:
Sisu ja äly on 2 eri asiaa. Jos äly ei riitä pääsykokeisiin, niin riittääkö se opiskeluunkaan. Terveyskeskukset jo täynnä näitä ala-arvosanoin valmistuneita,jotka eivät tiedä ja osaa mitään.
Milloin ihmiset oppivat sen että kaupan alan sanonta:"asiakas on aina oikeassa" ei päde terveydenhuollon alalla.
Nykyihminen googlettaa, tekee diagnoosin itse ja loistaa omaa älykkyyttään ja pitää itseään mitä parhaimpana lääkärinä.
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...
Ajattelin ihan samaa; en minä ainakaan haluaisi noin pakkomielteistä ja urautunutta ihmistä lääkärikseni. Hyvä lääkäri osaa olla myös joustava ja reagoida muuttuviin tilanteisiin.
Minulla on yksi sukulaistyttö, joka pääsi kai viidennellä kerralla lääkikseen. Juuri tällainen tyyppi, ettei sitä pohjimmiltaan se lääkärin työ kiinnosta vähääkään, onpahan vaan statusjuttu statushakuisen suvun kaikkein statushakuisimmassa perheessä. Kun kympin tyttö alkoi lääkikseen haluta, sinne on kerta kaikkiaan mentävä, tai menettää kasvonsa.
Nyt sitten lesotaan, miten nopeasti siitä tuli kandi.
Serkkutyttönsä, pakkomielteinen kympin tyttö hänkin, joutui valitsemaan feminismin ja "nuorilla naisilla on niin rankkaa kun koskaan ei saa olla nuori ja elää kun aina vaan täytyy opiskella, keuhkokuumeessakin" -uhriutumisen ja uupumisen alle 25-vuotiaana voidakseen pärjätä tässä keskinäisessä kilpailussa.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa huomaa, että suurimmalla osalla teistä ei ole mitään hajua siitä, miten vaikeaa pääsykokeen kautta on päästä lukemaan Suomessa lääketiedettä tai oikeustiedettä. Se on aivan eri asia mennä lukemaan yliopistoon jotain pilipali humanistialaa mihin pääsee jollain itse väkerretyllä motivaatiokirjeellä sisään tai ammattikorkeakouluun lukemaan tradenomiksi tekemtätä pääsykokeen eteen yhtään mitään. Suomessa oikeastaan mitään muita aloja ei voi edes verrata oikikseen tai lääkikseen tai niiden pääsykokeiden tasoon. Pelkästään se hakijamateriaali on niin erilaista, koska valtaosa oikeesti fiksuista ihmisistä vaan päätyy hakemaan alalle minne on oikeasti kilpailua ja kova taso.
Nostan hattua jokaiselle, joka pyrkii kohti unelmiansa. Joskus siinä menee vuosia ja joskus taas ei. Suurin osa teistä olisi jo luovuttanut, mutta se ehkä kertonee teistä enemmän kuin tästä aloituksessa kerrotusta hakijasta.
Kohti unelmiaan voi päästä monilla tavoin. Tässä tapauksessa menemällä ulkomaille. Mutta Riina hakkaa mieluummin päätä seinään eikä ajattele järkevästi.
Vierailija kirjoitti:
Turhaan täällä mielipiteitänne kerrotte. Riina tietää varmasti itse parhaiten mitä haluaa. Kiusaamista lähes jokainen viesti.
Minäkin haluan, että mieheni näyttää täsmälleen samalta kuin Russell Crowe Gladiaattorissa.
Ei tämä luja tahtominen kuitenkaan lyhyttä lommoposkista ultrajuoksijaa Croweksi muuta, ei vaikka värityskin on sama.
Ei ole kiusaamista todeta, että toisinaan on järkevää miettiä niitä haluamisiaan realistisemmiksi, tai vähintäänkin niitä tapoja, millä haluamaansa tavoittelee. Olisihan muitakin vaihtoehtoja, hammaslääkis tai ulkomailla opiskelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...
Ajattelin ihan samaa; en minä ainakaan haluaisi noin pakkomielteistä ja urautunutta ihmistä lääkärikseni. Hyvä lääkäri osaa olla myös joustava ja reagoida muuttuviin tilanteisiin.
Minulla on yksi sukulaistyttö, joka pääsi kai viidennellä kerralla lääkikseen. Juuri tällainen tyyppi, ettei sitä pohjimmiltaan se lääkärin työ kiinnosta vähääkään, onpahan vaan statusjuttu statushakuisen suvun kaikkein statushakuisimmassa perheessä. Kun kympin tyttö alkoi lääkikseen haluta, sinne on kerta kaikkiaan mentävä, tai menettää kasvonsa.
Nyt sitten lesotaan, miten nopeasti siitä tuli kandi.
Serkkutyttönsä, pakkomielteinen kympin tyttö hänkin, joutui valitsemaan feminismin ja "nuorilla naisilla on niin rankkaa kun koskaan ei saa olla nuori ja elää kun aina vaan täytyy opiskella, keuhkokuumeessakin" -uhriutumisen ja uupumisen alle 25-vuotiaana voidakseen pärjätä tässä keskinäisessä kilpailussa.
Naisviha ja kateus on asioita, joista voi halutessaan päästä eroon. Ihan vaan vinkiksi.
Voin vakuutta, että pääsykokeeseen pänttääminen ja itse lääkiksen opiskelu ovat täysin eri asioita. Suomenkin lääkiksessä oppikirjat ovat pitkälti englanninkielisiä.