Tuntuu, että mies etsii parempaa koko ajan
Oon kysynyt suoraan, muttei myönnä näin olevan. Itselläni tää tunne on vaan tosi vahva. Oon miettinyt, että pitääkö minun lopettaa suhde tämän epämääräisen tuntemuksen takia. Rakastan miestäni, mutten halua epäillä jatkuvasti.
Kommentit (42)
Jostain se tunne tulee. Sinun käytöksesi tai naisen epävarmuus. Jos kommunikaatio ei toimi et saisi puhuttua halki niin on pakko lähteä. Jonkun toisen kanssa sujuu paremmin,
Tämä aloitus olisi voinut olla mun kirjoittama. Tuntuu, että olen vain välietappi miehelle, kun odottaa löytävänsä jotain muuta. Iljettävä miehen flirttailu, hän itse kokee vain olevansa "supliikkimies". En usko, että on pettänyt, kun ei käy kun töissä ja rientää sitten kotiin koneelle. Yritystä lienee senkin edestä. Iljettää nähdä, kuinka laittelee sydämiä ja kehuja viesteillä ja feissarissa muille naisille. Jotain neljänkympin kriisiä taitaa olla. Kyllä tässä omatkin tunteet alkaa olee aika kuolleet ja ero varmaan edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et luota häneen, lopeta suhde.
Julmaa. Minuun olisi voitu aina luottaa, mutta minut on jätetty, koska naisella on ollut joku epämääräinen tunne, ettei luota.
Voi olla tekosyykin päästä eroon jos kyllästyy.
Vierailija kirjoitti:
En ole huonompi ja saan varmasti seuraa halatessani. Lähinnä tää on tunne, joka jäytää jatkuvasti tässä suhteessa. Aiemmissa suhteissa en ole kokenut vastaavaa.
Voi olla että tunne kertoo asioita joita ei halua uskoa, monesti tunteet on oikeassa.
Kannattaa miettiä että miksi tuntee näin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus olisi voinut olla mun kirjoittama. Tuntuu, että olen vain välietappi miehelle, kun odottaa löytävänsä jotain muuta. Iljettävä miehen flirttailu, hän itse kokee vain olevansa "supliikkimies". En usko, että on pettänyt, kun ei käy kun töissä ja rientää sitten kotiin koneelle. Yritystä lienee senkin edestä. Iljettää nähdä, kuinka laittelee sydämiä ja kehuja viesteillä ja feissarissa muille naisille. Jotain neljänkympin kriisiä taitaa olla. Kyllä tässä omatkin tunteet alkaa olee aika kuolleet ja ero varmaan edessä.
Ootko kysynyt miltä hänestä tuntuisi jos toimisit samoin? On kai teillä samat säännöt ja oikeudet kummallakin?
Vierailija kirjoitti:
En ole huonompi ja saan varmasti seuraa halatessani. Lähinnä tää on tunne, joka jäytää jatkuvasti tässä suhteessa. Aiemmissa suhteissa en ole kokenut vastaavaa.
Aiemmissa suhteissa et ole kokenut vastaavaa.
Löysitkö noissa suhteissa aina "paremman", kun ne päättyivät? Ehkä projisoit taipumusta nyt mieheesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huonompi ja saan varmasti seuraa halatessani. Lähinnä tää on tunne, joka jäytää jatkuvasti tässä suhteessa. Aiemmissa suhteissa en ole kokenut vastaavaa.
Aiemmissa suhteissa et ole kokenut vastaavaa.
Löysitkö noissa suhteissa aina "paremman", kun ne päättyivät? Ehkä projisoit taipumusta nyt mieheesi.
Ikää kohta 40 ja kaksi pitkää parisuhdetta takana. Suhteet ovat parantuneet itsetuntemuksen ja iän myötä. En kuitenkaan ole etsinyt parempaa miestä tai suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisit olla mun naiskumppani. Hän vihjailee todella usein tuollaista.
Ikävä totuus on se, että en ole ihastunut ja hän on totta kai huomannut sen.
Kaikki kehut tulee häneltä kun mun ei tee mieli kehua.
Mulla ei ole toisaalta mitään mahdollisuuksia lopettaa tätä tapailua, koska tiedostan aivan liian hyvin sen faktan, että tämän tason naisen saamiseksi voi kulua vuosia tai ehkä en onnistu siinä enää uudestaan.
Tämä on ollut mun paras tapailu ihan kirkkaasti.
Voi olla, että olenkin. Miksi olet alunperin edes lähtenyt suhteeseen kanssani, jos et ole ihastunut minuun?
Tämä. Miksi? Oma mies ilmoitti 18 vuoden jälkeen, ettei hänellä itse asiassa ole koskaan ollut mitään tunteita minua kohtaan. Olen yrittänyt arvailla ja tentata häneltä motiivia, miksi sitten halusi aikanaan muuttaa yhteen kanssani ja vieläpä hankkia lapsia. Ei vastaa mitään ja ei myöskään ota vastuuta omista virheistään. Nyt ero vireillä. Riitaisa ja hankala. AP:tä neuvon luottamaan vaistoihinsa. Minunkin olisi aikoinani kannattanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisit olla mun naiskumppani. Hän vihjailee todella usein tuollaista.
Ikävä totuus on se, että en ole ihastunut ja hän on totta kai huomannut sen.
Kaikki kehut tulee häneltä kun mun ei tee mieli kehua.
Mulla ei ole toisaalta mitään mahdollisuuksia lopettaa tätä tapailua, koska tiedostan aivan liian hyvin sen faktan, että tämän tason naisen saamiseksi voi kulua vuosia tai ehkä en onnistu siinä enää uudestaan.
Tämä on ollut mun paras tapailu ihan kirkkaasti.
Voi olla, että olenkin. Miksi olet alunperin edes lähtenyt suhteeseen kanssani, jos et ole ihastunut minuun?
Tämä. Miksi? Oma mies ilmoitti 18 vuoden jälkeen, ettei hänellä itse asiassa ole koskaan ollut mitään tunteita minua kohtaan. Olen yrittänyt arvailla ja tentata häneltä motiivia, miksi sitten halusi aikanaan muuttaa yhteen kanssani ja vieläpä hankkia lapsia. Ei vastaa mitään ja ei myöskään ota vastuuta omista virheistään. Nyt ero vireillä. Riitaisa ja hankala. AP:tä neuvon luottamaan vaistoihinsa. Minunkin olisi aikoinani kannattanut.
Ehkä sanoo vaan noin, kun ero satuttaa. Itse oon kyllä rakastanut kaikkia miehiäni, vaikka jälkeenpäin usein mietin että miten se oli mahdollista. Kun tunteet kuolee, niin on vaikea joskus muistaa jälkeenpäin miten paljon niitä oli.
Käyttäytyykö mies välinpitämättömästi sinua kohtaan?
Kelpaatko vain silloin kun ei ole parempaa tekemistä tai kaverien seuraa tarjolla?
Oletteko puhuneet tulevaisuudesta, onko teillä yhteisiä suunnitelmia ja vaikuttaako mies niistä innostuneelta ja ehdottaa itsekin kaikenlaista?
Vierailija kirjoitti:
Sulla on pelimies, joka ei pääse eroon totutusta mallista. Näitä on tullut vastaan. Etsi parempi,
Jep. Se jatkuva vilkuilu ympärille eikä voi keskittyä vain minuun.
Enkä nyt tarkoita mitään spanielia seuraa käskyllä vaan se poissaolevuus ja lampsiminen passiivisesti perässä oli kyse sitten American car showsta tai sittarissa käynnistä.
Yleisesti ottaen olit sitten salarakas tai vararakas,älkää jääkö noihin suhteisiin. Deittailua pitäisi enemmänkin ajatella konkurssipesien ostajan näkökannasta. Kuuntele myyjän kerrontaa ja koita hakea aukkokohtia. Aukkokohdista voi päätellä tuleeko yritys jatkossakaan näkemään valoisia päiviä. Valitettava tosiasia on ettei monellakaan ole mitään konkreettista tarjottavaa parisuhteiden osalta.
Jos siltä tuntuu, niin niin on. Tee oma siirtosi eteenpäin.
Jos sinulla ei ole esim. todella huonosta itsetunnosta johtuvaa huonommuuden tunnetta, suosittelen kuuntelemaan intuitiota ja lopettamaan suhteen. Luotettava mies ei saa tuollaista epämääräistä tunnetta aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisit olla mun naiskumppani. Hän vihjailee todella usein tuollaista.
Ikävä totuus on se, että en ole ihastunut ja hän on totta kai huomannut sen.
Kaikki kehut tulee häneltä kun mun ei tee mieli kehua.
Mulla ei ole toisaalta mitään mahdollisuuksia lopettaa tätä tapailua, koska tiedostan aivan liian hyvin sen faktan, että tämän tason naisen saamiseksi voi kulua vuosia tai ehkä en onnistu siinä enää uudestaan.
Tämä on ollut mun paras tapailu ihan kirkkaasti.
Millä tavalla tämä tapailu on parempi kuin aikaisemmat, jos tunteet ovat ihan nollassa, eikä nainen kiinnosta ollenkaan?
Nainen on mun tasokkain kumppani tähän mennessä ja täyttää kaikki kriteerini.
Hoikka, muodokas kroppa, perusnätti naama, lapseton+haluaa lapsia, tykkää urheilla. Monipuolista seksiä. Meillä on jopa sama musamaku. Tienataan yhtä paljon ja hänellä on varaa matkustella.
Meillä on kemiaa ja hauskaa eikä hiljaisuus tunnu ikinä kiusalliselta.
Toisaalta halaukset tai suutelu ei tunnu miltään ja seksi tuntuu mekaaniselta. Kun ollaan erossa niin en pahemmin ikävöi enkä ajattele.
Olisin hullu jos antaisin pakit tällaiselle, mutta vaarana on, että hukkaan molempien aikaa.
Miten voi ollamahdollista, että on muka kemiaa, mutta läheisyys ei tunnu miltään? Kyllä se silloin on niin, ettei sitä kemiaa ole.
Jos parempi tulisi vastaan vaihtaisin nyt lennossa. Mutta toisaalta en rakasta toista. Oletettavasti meillä ei ole sama tilanne.
Minä rakastan poikaystävääni, mutta etsin uutta, koska tuntuu, että hänkin etsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et luota häneen, lopeta suhde.
Julmaa. Minuun olisi voitu aina luottaa, mutta minut on jätetty, koska naisella on ollut joku epämääräinen tunne, ettei luota.
Voi olla tekosyykin päästä eroon jos kyllästyy.
Olen käyttänyt tekosyynä tota, että on tunne ettei voi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä rakastan poikaystävääni, mutta etsin uutta, koska tuntuu, että hänkin etsii.
Voi hyvää päivää. Siinä on vakka kantensa valinnut.
Epämääräinenkin tunne on tunne jota pitää kuunnella. Jos naisella ei ole suhteessa hyvä olla, niin on parempi lopettaa.