Onko muita joilla km 6. viikolla?
Kävittekö lääkärissä ja tehtiinkö mitään? Mulla tuli km tänään. Itkettää ja surettaa kauheasti eikä jaksais huolehtia enää muusta. Soitin lääkäriin ja sanoi, ettei tarvi käydä, mutta vähä huolettaa, kun vuotoa vain menkkojen verran. Hyytymiä tulee paljon, mut itse verta ei kovin paljoa. Tuliko teillä paljon verta? Kuin kauan vuoto kesti? Oliko muuta kipua kuin vähän menkkakipuja?
Surettaa
Kommentit (3)
6. viikolla eli rv 5 keskenmeno viime keväänä. Vuoto oli suunnilleen kuin kuukautisista aluksi, mutta toisena päivänä tuli välillä runsaammin ja sellaisia hyytymiä tms. Ekana päivänä tuli sellainen pallukka, tai joku möykky joka polskahti pönttöön ja ajattelin sen olleen sikiö. Vuoto kesti noin kolme päivää, neljäntenä enää pikkuvuotoa. etova olo ja tissien kipeytyminen jatkuivat vielä muutamia päiviä. Kipu oli kovempi kuin menkoissa, muttei ihan hirveä. Tuolle ei tehty mitään, kun kerran vuoti monta päivää. Sitä piti vaan tarkkailla ettei tule kuumetta tai vatsakipua myöhemmin. Seuraavalla viikolla mulla sattuikin tisseihin ja alavatsaan ja kävin neuvolalääkärissä. Mitään ultria ei tehty, mutta tulehdustakaan ei todettu. Kipu hellittikin siitä ja viimeisetkin raskausoireet hävisi seuraavalla viikolla. Käskivät vielä tehdä uuden raskaustestin viikon keskenmenon jälkeen, että tietää ettei esim. ollut kaksosraskaus. Itketti tehdä raskaustesti, kun tiesin että ei siellä ketään ole.
Hirveintä asia oli henkisesti, itketti järkyttävästi, varsinkin kun oli vielä raskaushormonitkin päällä muutaman päivän. Olin varmaan kuukauden verran alavireinen. Seuraava vuoto tuli jo parin viikon päästä suunnilleen kuukautisten oikealla paikalla ja siitä kierrosta aloin odottaa tätä vauvaa, joka syntyy 1-1,5kk sisällä. Eli nopeastikin voi raskautua uudestaan, vaikka keskenmenon hetkellä se onkin ihan hirveetä ja tuntuu ettei vauvaa saa enää koskaan.
Jotkut joille puhuin asiasta, ei mielestäni ymmärtäneet, kuinka suuri menetys on alkuraskaudenkin keskenmeno. Hetihän sitä miettii oikeeta vauvaa kun raskaustesti on näyttänyt plussaa. Minusta se oli ihan elämänkokoinen menetys. Nyt jälkeenpäin tuntuu, että sehän oli niin alussa joten sikiössä täytyi olla pahasti vikaa. Mutta se ei silloin lohduttanut jos joku selitti että alussahan se vaan oli. Alussa tai ei, niin minun vauva se oli. Sure rauhassa että pääset asian yli. Toivotan sinulle paljon onnea uusiin yrityksiin myöhemmin. Harvoinhan noita keskenmenoja tulee useita, yksi km ei ainakaan nosta yhtään riskiä saada myöhemmin keskenmeno.
Ihanasti vastasitte. itkin ja luin. Onneksi meillä on esikoinen lohduttamassa. Meille nämä lapset ja raskaudet ei ihan helposti tuu, joten menetys kyllä todella tuntuu elämän kokoiselta menetykseltä. Esikoisen odotuksessa meni melkein kahdeksan vuotta ja nytkin melkein kaksi vuotta. Tuskin odotettavissa pikaista raskautumista. :(
Mutta minkäs teet. Ei auta kuin surra ja yrittää sitten jatkaa elämää...
Sain keskenmenon rv 6 toukokuussa 2005 ja kävin lääkärissä. Lääkäri oli kyllä sitä mieltä, ettei olisi ollut välttämättä tarve tulla " Luonto kuitenkin hoitaa tehtävänsä" . Oman mielenrauhan vuoksi kävin kuitenkin tarkistuttamassa tilanteen ja varmistamassa keskenmenon.
Vuoto oli kuvailemaasi, ja kipuja oli vain ekana päivänä. Henkinen kipu oli kyllä sitä suurempi. Lapsi kun oli toivottu ja odotettu.
Paljon voimia ja jaksamista sinulle ja miehellesi! Kannattaa jättää kaikki kommentit omaan arvoonsa. Itke niin kauan kuin itkettää ja iloitse vasta sitten kun oikeasti hyvältä tuntuu.
Itseäni kun ärsytti ne kommentit, jotka kuvastivat kuinka alussa raskaus vasta oli.
Vauvahaaven alkuun saattaminen oli jo meille iso onnistuminen, ja menetys myös suuri.
Paljon plussa tuulia ja jaksamista! Vaikka nyt varmasti tuntuu pahalta, niin toivon todella teille pikaisia ilouutisia ja vauva aikaa.
ki-ra