Lue keskustelun säännöt.
Joku on pöllinyt pyykkinarulta mun pitsipeiton
25.07.2023 |
Maksoi 90 luvulla yli kymppitonnin, käsintehty näitä ei enää saa. Että pistää vihaksi
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko muka pitsipeitto maksaa noin paljon? Pitää ruveta värkkäämään noita itse siinä tapauksessa.
Euroissa alle 3000e, käsintehty, hyvästä materiaalista, kotimainen ja iso voi hyvinkin maksaa tuon verran.
Vai että yli kymppitonnin. Kymmenen tuhatta markkaa yksi pitsipeite.
Etköhän nyt provoile ja tee ehkä mahdollisesti pilkkaa jostakin...
Mutta sulle kommenteina niitä joita yleensä jaetaan: Mitäs jätit, vartioimatta jopa, sun olisi pitänyt istua vieressa katsomassa ettei viedä.
Ai pitsipeite, ja se on siis noin 30 vuotta vanha! Hhah, kukaan ei usko sua. Koinsyömä ja pitsiäkin reikäisempi jo tässä vaiheessa ikäänsä.
Kellastunut ja niin edespäin.
Otapa kuule rauhoittava pilleri ja mene vaikka lenkille... Tuollaisen kommentin antaisi se, joka on addiktoitunut rauhoittaviin pillereihin...
Niin, tietysti voi olla hyvä, jos erilaisiin tekstiieleihinkin voisi laittaa paikantaminen, siltä varalta että joku vie kun jätetään ulos kuivumaan... se olis sitte kiva mennä rimpauttamaan ovikelloa, että moi, mun tietojeni mukaan sulla on täällä mun omaisuutta.... Mennäänpä katsomaan... Juu, tossahan se makaa!
VARAS ON VARAS, jotkut ihmiset syntyvät varkaiksi, jotkut valehtelijoiksi ja sepittelijöiksi, persoonallisuushäiriöisiksi pahoinpitelijöiksi, joita poliisikin suojelee!
Muuten hei, jos solvaat pahoinpitelemääsi henkilöä vanhaksi kuivettuneeksi kääväksi, niin muistapa sitten, että sillä vanhalla ja kuivettuneella on heikommat luut kuin niillä sinun kuolaamistasi kammoksuvilla rehevillä pimuilla... Jotka eivät halua tollasta pskaa sen enempää lähelleen kuin kukaan muukaan!
Romanit tykkää kaikista pitsihörhelöistä.
Jos pyykkinarulta varastetaan kuivumassa oleva vaate tai vastaava, niin varas vie sen jonnekin muualle kuivumaan.
Meiltä vietiin joskus 70-luvulla narulta märkä ryijy, mummoni harmitteli ja pohti, että missäköhän se ryijy nyt on kuivumassa. Lähdin pyörällä kiertämään naapuruston kerrostaloja ja löysin ryijyn märkänä kuivumasta ehkä puolen kilometrin päästä. Varastin ryijyn takaisin.