Lue keskustelun säännöt.
Haluan maatilan emännäksi. Mistä pitäisi aloittaa?
24.07.2023 |
Olen 41-vuotias nainen Helsingistä (maalta kotoisin). Olen tullut siihen tulokseen että valtion virastossa homehtuminen saa riittää. Haluan maalle. Palkka on niin pieni ja asuntojen hinnat korkeat niin en ole päässyt omistusasumiseen kiinni joten säästöjä on vain noin 10 k€. Maatilaa ei tuolla osteta, mutta tulot olisi sen verran epävarmat ettei lainaakaan tohdi ottaa. Mitä siis? Auttakaa mua pääsemään täältä betoniviidakosta pois
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
BMW kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta maalle. Rupea lomittajaksi. Siinä samalla kartoitat akattomat peräkammarin pojat ja muut yksinäiset maajussit. Niitä kyllä on. Sitten ei tarvitse kuin rakastua ja muuttaa yhteen perintötilalle.
Lomittajaksi karjatilalle ei niin vaan ruveta. Pitää hallita erlaisten eläimien hoito ja nykyaikaiset pitkälle viedyt laitteistot, mm robottilypsylaitten valvonta ja hoito, kiimantarkkailu, synnytysten hoito ja lukemattomat muut työt traktorinkäyttöineen
Ei sairaanhoitajaksikaan noin vain ruveta
Kouluun ensin opiskelemaan alaa
Ei meillä lomittaja aja traktoria, lomitukseen kun kuuluu pelkkä karjanhoito. Ja jos navetassa normaalisti on töissä 2 henkilöä eli isäntäväki, niin ei oleteta, että lomittaja tekee molempien työt. Rehut jakaa joku muu kuin lomittaja!
No kuka ne rehut silloin jakaa kun rehunjakaja haluaa pitää lomaa? Kyllä meillä ainakin lomittajan pitää osata tehdä ape, kantaa paaleja navettaan, ajaa kuivikkeita pyöräkuormaajalla ym. Kuuluuhan se päivittäiseen karjanhoitoon.
Taitaa aika harvalla olla noin pientä navettaa enää eli sellaista, missä yksi ihminen hoitaa kaiken max 8 tunnin työajassa. Meillä on navetalla töissä kaksi, joten lomittaja tekee vain toisen työt. Jos rehunjakaja haluaa lomaa, hankkii hän tilalleen jonkun muun kuin lomittajan.
On meilläkin kaksi töissä. Ei meillä nyt ihan pienin navetta ole, kuutisenkymmentä lypsyssä. Kummallekin saa lomittajan, joko yhdessä tai erikseen. Isäntä on tykännyt nuo traktorihommat tehdä niin hänen lomittajansa on ehdottomasti oltava niihin hommiin kykenevä. Tosi outoa jos teidän kunnassa ei ole lomittajaa, joka osaisi jakaa rehua. En ole tuollaisesta kuullutkaan, meillä päin lomittajan on tehtävä tasan ne hommat jotka yrittäjän päivittäisiin tehtäviin kuuluu. Jos ei osaa niin opetetaan.
Kunnallista lomittajaa ei ole ollut vuosikausiin! Rehunjakotaitoinen lomittaja varmasti löytyisi, mutta silloin olisi talonväki peruskarjanhoidossa kiinni, joten helpompi ottaa lomittaja huolehtimaan lypsyistä ja vasikoista, siementäjän käynneistä ja poikimisista kuin opettaa rehunjaon salaisuudet, tietokoneseuranta, näytteenotto ja vastuu tilatankista.
Jaa. Täytyypä olla tyytyväinen meidän alueen lomittajiin (Etelä-Pohjanmaa). Ei mitään ongelmia missään mainitsemissasi töissä, kaikilta hoituneet näppärästi kun vaan näyttää ensin mistä tarvikkeet yms löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene johonkin maaseudun huoltoasemalle syömään. Yleensä niissä on vain yksi huoltoasema. Laita sellainen mekko jossa näkyy tissit melko hyvin. Voin kertoa, että isäntiä alkaa parveilemaan ja saat valita parhaan. Tai jos et selvinpäin uskalla, niin sitten johonkin maaseudun baariin laulamaan karaokea.
Korreloiko tissien koko siihen miten laadukkaan miehen saa?
Vierailija kirjoitti:
Osta pienehkö mökki ja aloita siitä. Itse olen seuraillut jo vuosia tanskalaista maajussia ja olen todella kateellinen hänen ja perheensä elämän tyylistä.
Nyt säästänyt rahaa ja aikomus muuttaa, kun löytyy sopiva kylä.
Ihan kokonaan en aio palkkatyöstä luopua, mutta sellaiseen 30% nykyisestä olisi tarkoitus pyrkiä ja kasvattaa omavaraisuutta vastaavasti.Toivottavasti löydät paikan itsellesi.
Se Tanskan Jussi ei sillä puuhastelullaan elä, vaan ohjelmasta saatavilla tuloilla ja konsultointi- ja luentopalkkioilla ja muilla tuloilla.
Omavaraisella ruoantuotannolla ei Suomen oloissa juuri säästä.
Viljatuotteet, peruna ja juurekset(joita voi itse tuottaa ja jotka säilyvät)ovat halpaa kuin saippua.
Asumiskuluissa voi säästää ostamalla muuttotappioalueelta vanhan mökin, josta ei ole tarkoituskaan saada omiaan tai mitään pois.
Kannattaa pitää oma työ ja pitäytyä erossa maatilayrityksestä.
En itse ainakaan haluis miljoonavelkoja niskaan. Tuskin mitään voittoa jää muutenkaan saati torpasta jossain hevonkuusessa.
Maataloustyöt on rankkoja ja brutaaleja.
Erilaisuus viehättää parisuhteessakin enemmän kuin 24/7 yhdessä lannan luominen.
Vinkkinä, että suurinta osaa puhelinmyyntitöistä voi tehdä kokonaan etänä. Yksi tuttu soittelee ja myy jotain vakuutuksia tai mitä lie ja toisinaan työskentelee vakuutusyhtiön asiakaspalvelussakin neuvojana, miehensä on maanviljelijä. Tuo nainen muutti kaupungista ihan eri alan hommista miehensä luokse ja vaihtoi työpaikkaa