Mitä tapahtuu, jos toisen puolison kuollessa lapset kieltäytyvät perinnöstään?

Vierailija kirjoitti:

Keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin kirjataan toive, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan. Vanhemmillani on sellainen testamentti ja meillä myös.

Toive on toive ja sitä ei ole mikään pakko noudattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti eikä kukaan lapsista vaadi lakiosaansa, niin perintö jaetaan testamentin mukaan eli leski saa koko perinnön.

Lapset eivät siis tässä tapauksessa kieltäydy tai luovu perinnöstään. He eivät vain vaadi lakiosaansa, johon heillä olisi oikeus. Se on eri asia kuin perinnöstä kieltäytyminen. Lapsi voi tällaisessa tapauksessa allekirjoittaa paperin, jossa hän ilmoittaa, että hän ei tule vaatimaan lakiosaansa. Se nopeuttaa sitä, että leski saa perinnön haltuunsa. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta siitä, kun lapsi on (vainajan kuoleman jälkeen) saanut tietoonsa testamentin. Edelleen ko. paperin allekirjoittaminen on eri asia kuin perinnöstä luopuminen.

Ok, kiitos tästä asiantuntevan oloisesta vastauksesta!

Jos perinnoöstä kieltäytyneellä kuitenkin on lapsia, niin tämä menee heille.

Ei mene. Perinnöstä luopuminen on eri asia kuin lakiosan vaatiminen, josta tässä nyt keskustellaan.

Ja lakiosa liittyy aina testamenttiin eli perinnön jättäjä testamenttaa omaisuuden jollekin muulle kuin rintaperilliselleen eli ko. tapauksessa puolisolleen. Rintaperillisillä on tällöin oikeus lakiosuuteen eli puoleen siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Lakiosuutta pitää kuitenkin vaatia 6kkn kuluessa siitä, kun on saanut testamentin luettavakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti eikä kukaan lapsista vaadi lakiosaansa, niin perintö jaetaan testamentin mukaan eli leski saa koko perinnön.

Lapset eivät siis tässä tapauksessa kieltäydy tai luovu perinnöstään. He eivät vain vaadi lakiosaansa, johon heillä olisi oikeus. Se on eri asia kuin perinnöstä kieltäytyminen. Lapsi voi tällaisessa tapauksessa allekirjoittaa paperin, jossa hän ilmoittaa, että hän ei tule vaatimaan lakiosaansa. Se nopeuttaa sitä, että leski saa perinnön haltuunsa. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta siitä, kun lapsi on (vainajan kuoleman jälkeen) saanut tietoonsa testamentin. Edelleen ko. paperin allekirjoittaminen on eri asia kuin perinnöstä luopuminen.

Ok, kiitos tästä asiantuntevan oloisesta vastauksesta!

Jos perinnöstä kieltäytyneellä kuitenkin on lapsia, niin tämä menee heille.

Jos on testamentti ja rintaperillinen (lapsi) ei vaadi lakiosuuttaan, niin hänen osuutensa ei mene hänen lapselleen, vaan sille, joka testamentin mukaan saa perinnön.

Tässä ei siis ole kysymyksessä perinnöstä luopuminen/kieltäytyminen, vaan se, että ei vaadi lakiosuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Hyvä, kiitos!

Meillä esim pankki vaati kirjallisen kieltäytymisen.

Mihin pankki sitä tarvitsi?

Laina ja talo siirtyivät nimiini, pankki halusi varmistaa etteivöt lapset vaadi lakiosaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Entä jos eivät kieltäydy, mutteivät myöskään vaadi?

Meillä luki äidin perunkirjassa, että leski pitää kuolinpesän jakamattomana hallussaan ja koko perintö jaettiin vasta isän kuoltua.

Todennäköisesti lesken kuoleman jälkeen tehdään kaksi perunkirjoitusta.

Ensin jaetaan ensin kuolleen jakamaton pesä ja sen jälkeen viimeksi kuolleen puolison.

Perunkirjoituksessa ei jaeta yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin kirjataan toive, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan. Vanhemmillani on sellainen testamentti ja meillä myös.

Toive on toive ja sitä ei ole mikään pakko noudattaa.

Ei tietenkään ole. Sitä joko kunnioittaa vanhempiaan tai ei kunnioita. Vapaa valinta.

Lakiosa on suomalainen erikoisuus. Siitä ollaan luopumassa. Sipilän hallitus teki jo ehdotuksen, viime vaalikaudella lakialoite kävi lausuntokierroksella, mutta jäi pandemian ja sodan jalkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Hyvä, kiitos!

Meillä esim pankki vaati kirjallisen kieltäytymisen.

Mihin pankki sitä tarvitsi?

Laina ja talo siirtyivät nimiini, pankki halusi varmistaa etteivöt lapset vaadi lakiosaa.

Ok, kiitos vastauksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti eikä kukaan lapsista vaadi lakiosaansa, niin perintö jaetaan testamentin mukaan eli leski saa koko perinnön.

Lapset eivät siis tässä tapauksessa kieltäydy tai luovu perinnöstään. He eivät vain vaadi lakiosaansa, johon heillä olisi oikeus. Se on eri asia kuin perinnöstä kieltäytyminen. Lapsi voi tällaisessa tapauksessa allekirjoittaa paperin, jossa hän ilmoittaa, että hän ei tule vaatimaan lakiosaansa. Se nopeuttaa sitä, että leski saa perinnön haltuunsa. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta siitä, kun lapsi on (vainajan kuoleman jälkeen) saanut tietoonsa testamentin. Edelleen ko. paperin allekirjoittaminen on eri asia kuin perinnöstä luopuminen.

Mihin tämä paperi pitää toimittaa?

Riippuu tilanteesta. Jos esim. vainajan omaisuus koostuu pankkitileillä olevista rahoista, niin leski tai hänen edustajansa toimittaa ko. paperin pankille, jos haluaa saada rahat käyttöönsä ennen kuin 6 kk:n määräaika lakiosan vaatimiseen on päättynyt. Mutta joka tapauksessa paperin toimittaminen jonnekin on sen murhe, joka ko. paperia tarvitsee, ei sen allekirjoittajien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti eikä kukaan lapsista vaadi lakiosaansa, niin perintö jaetaan testamentin mukaan eli leski saa koko perinnön.

Lapset eivät siis tässä tapauksessa kieltäydy tai luovu perinnöstään. He eivät vain vaadi lakiosaansa, johon heillä olisi oikeus. Se on eri asia kuin perinnöstä kieltäytyminen. Lapsi voi tällaisessa tapauksessa allekirjoittaa paperin, jossa hän ilmoittaa, että hän ei tule vaatimaan lakiosaansa. Se nopeuttaa sitä, että leski saa perinnön haltuunsa. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta siitä, kun lapsi on (vainajan kuoleman jälkeen) saanut tietoonsa testamentin. Edelleen ko. paperin allekirjoittaminen on eri asia kuin perinnöstä luopuminen.

Ok, kiitos tästä asiantuntevan oloisesta vastauksesta!

Jos perinnöstä kieltäytyneellä kuitenkin on lapsia, niin tämä menee heille.

Jos on testamentti ja rintaperillinen (lapsi) ei vaadi lakiosuuttaan, niin hänen osuutensa ei mene hänen lapselleen, vaan sille, joka testamentin mukaan saa perinnön.

Tässä ei siis ole kysymyksessä perinnöstä luopuminen/kieltäytyminen, vaan se, että ei vaadi lakiosuuttaan.

Asia on juuri näin.

Kun ukkini kuoli, hän oli testamentannut kaiken mummolleni. Kukaan kuudesta lapsesta ei vaatinut lakiosaansa, vaan kaikki meni mummolleni. Siihen ei vaikuttanut mitään se, että kaikilla kuudella lapsella oli omia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin kirjataan toive, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan. Vanhemmillani on sellainen testamentti ja meillä myös.

Toive on toive ja sitä ei ole mikään pakko noudattaa.

Näinpä. Sepä onkin nättiä, kun ei kuolleen vanhempansa tahtoa noudata.