Mitä tapahtuu, jos toisen puolison kuollessa lapset kieltäytyvät perinnöstään?

Vierailija kirjoitti:

Miten on, jos kieltäydyn perinnöstä, niin meneekö kaikki sitten ainoalle siskolleni? Pahalta näyttää, että olen saamassa lähes arvottoman asunnon ja osuuden kuolinpesästä, johon kuuluu monta osakasta, siihen kuuluu purkukuntoinen talo ja tontti. Noista ei tule kuin kuluja. Entä jos siskokin kieltäytyy perinnöstä?

Meillä molemmilla sisaruksilla on lapsia, meneekö nuo sitten heidän vaivoikseen? Entä jos lapsetkin kieltäytyvät perinnöstä? Voiko alaikäinen edes kieltäytyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on, jos kieltäydyn perinnöstä, niin meneekö kaikki sitten ainoalle siskolleni? Pahalta näyttää, että olen saamassa lähes arvottoman asunnon ja osuuden kuolinpesästä, johon kuuluu monta osakasta, siihen kuuluu purkukuntoinen talo ja tontti. Noista ei tule kuin kuluja. Entä jos siskokin kieltäytyy perinnöstä?

Meillä molemmilla sisaruksilla on lapsia, meneekö nuo sitten heidän vaivoikseen? Entä jos lapsetkin kieltäytyvät perinnöstä? Voiko alaikäinen edes kieltäytyä?

Olen ymmärtänyt, että alaikäinen ei voi edes kieltäytyä. Tulee perintöverot, ja kiinteistöveroista osuus ym. Parempi vaan itse hoitaa asia pois ennen kuin menee lapsien vaivoiksi. Eikös sen perinnön voi vaatia jaettavaksi, ja purkukiinteistöt olisi myytävä. Sitä en tiedä, voiko joku jästipää perikunnasta olla hyväksymättä jotain hinta, ja jarruttaa myyntiä.

Vierailija kirjoitti:

Miten on, jos kieltäydyn perinnöstä, niin meneekö kaikki sitten ainoalle siskolleni? Pahalta näyttää, että olen saamassa lähes arvottoman asunnon ja osuuden kuolinpesästä, johon kuuluu monta osakasta, siihen kuuluu purkukuntoinen talo ja tontti. Noista ei tule kuin kuluja. Entä jos siskokin kieltäytyy perinnöstä?

Jos luovut perinnöstä, kaikki menee siskollesi (jos ei ole muita eikä ole testamenttia). Siskokin voi luopua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Entä jos eivät kieltäydy, mutteivät myöskään vaadi?

Meillä luki äidin perunkirjassa, että leski pitää kuolinpesän jakamattomana hallussaan ja koko perintö jaettiin vasta isän kuoltua.

Meillä oli sama, vaadin silti lakiosaani. Hyvä niin, äidin jälkeen pesän arvo oli noin 400 000 e, isän kuoltua 30 000 e. Jos en olisi aikanaan vaatinut lakiosaani eli 50 000 euroa, olisin saanut lopulta vain 15 000 e. Isä oli hyvä laittamaan rahojaan maailmalle.

Vierailija kirjoitti:

Heidän osuutensa menee sitten heidän lapsilleen.

Näin. Ja alaikäinen lapsi ei voi kieltäytyä perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Entä jos eivät kieltäydy, mutteivät myöskään vaadi?

Jos testamentti on tehty puolisoiden kesken, joilta on yhteiset lapset, lapset perivät äitinsä kuoleman jälkeen äidin tai isän, jos isä kuolee viimeisenä. Jos leskeksi jäänyt testamenttaa sekä oman että kuolleelta perityn omaisuuden muille kuin rintaperillisille, on heidän haettava lakiosaa ajoissa. Jos eivät hae, jäävät kokonaan ilman perintöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Entä jos eivät kieltäydy, mutteivät myöskään vaadi?

Meillä luki äidin perunkirjassa, että leski pitää kuolinpesän jakamattomana hallussaan ja koko perintö jaettiin vasta isän kuoltua.

Meillä oli sama, vaadin silti lakiosaani. Hyvä niin, äidin jälkeen pesän arvo oli noin 400 000 e, isän kuoltua 30 000 e. Jos en olisi aikanaan vaatinut lakiosaani eli 50 000 euroa, olisin saanut lopulta vain 15 000 e. Isä oli hyvä laittamaan rahojaan maailmalle.

Mistä sait puuttuvan osuuden lakiosaasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Entä jos eivät kieltäydy, mutteivät myöskään vaadi?

Jos testamentti on tehty puolisoiden kesken, joilta on yhteiset lapset, lapset perivät äitinsä kuoleman jälkeen äidin tai isän, jos isä kuolee viimeisenä. Jos leskeksi jäänyt testamenttaa sekä oman että kuolleelta perityn omaisuuden muille kuin rintaperillisille, on heidän haettava lakiosaa ajoissa. Jos eivät hae, jäävät kokonaan ilman perintöä.

Siis lakiosaa on haettava 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Entä jos eivät kieltäydy, mutteivät myöskään vaadi?

Jos testamentti on tehty puolisoiden kesken, joilta on yhteiset lapset, lapset perivät äitinsä kuoleman jälkeen äidin tai isän, jos isä kuolee viimeisenä. Jos leskeksi jäänyt testamenttaa sekä oman että kuolleelta perityn omaisuuden muille kuin rintaperillisille, on heidän haettava lakiosaa ajoissa. Jos eivät hae, jäävät kokonaan ilman perintöä.

Siis lakiosaa on haettava 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta.

Ja tietenkin vasta perittävän kuoleman jälkeen. Elävältä ei voi vaatia lakiosaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä keskinäinen testamentti ja lapset ilmoittivat kirjallisesti etteivöt vaadi lakiosaa, joten kaikki jäi minulle.

Minäpä vaadin lakiosan ettei leski laita kaikkea haisemaan. Lakiosaa saa vaatia testamentista huolimatta.

Saahan sitä vaatia, mutta se lakiosa voi olla osuus talosta, jossa leski saa asua elämänsä loppuun asti, mutta sinä maksat perintöverot osuudestasi.

Joskus on järkevämpää olla vaatimatta, varsinkin jos leski on oma vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Hyvä, kiitos!

Meillä esim pankki vaati kirjallisen kieltäytymisen.

Mihin pankki sitä tarvitsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieltäytyjän osuus jaetaan muiden perillisten kesken osuuksiensa mukaan.

Eli aloituksen tapauksessa leski perii kaiken.

Ei peri.

Perintö jaetaan tällöin Perintö kaaren mukaan, jos lakiosaa joku vaatii.

Lue aloitus. On testamentti.

Vierailija kirjoitti:

Heidän osuutensa menee sitten heidän lapsilleen.

Heillä ei ole lapsia.

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti eikä kukaan lapsista vaadi lakiosaansa, niin perintö jaetaan testamentin mukaan eli leski saa koko perinnön.

Lapset eivät siis tässä tapauksessa kieltäydy tai luovu perinnöstään. He eivät vain vaadi lakiosaansa, johon heillä olisi oikeus. Se on eri asia kuin perinnöstä kieltäytyminen. Lapsi voi tällaisessa tapauksessa allekirjoittaa paperin, jossa hän ilmoittaa, että hän ei tule vaatimaan lakiosaansa. Se nopeuttaa sitä, että leski saa perinnön haltuunsa. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta siitä, kun lapsi on (vainajan kuoleman jälkeen) saanut tietoonsa testamentin. Edelleen ko. paperin allekirjoittaminen on eri asia kuin perinnöstä luopuminen.

Vierailija kirjoitti:

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti eikä kukaan lapsista vaadi lakiosaansa, niin perintö jaetaan testamentin mukaan eli leski saa koko perinnön.

Lapset eivät siis tässä tapauksessa kieltäydy tai luovu perinnöstään. He eivät vain vaadi lakiosaansa, johon heillä olisi oikeus. Se on eri asia kuin perinnöstä kieltäytyminen. Lapsi voi tällaisessa tapauksessa allekirjoittaa paperin, jossa hän ilmoittaa, että hän ei tule vaatimaan lakiosaansa. Se nopeuttaa sitä, että leski saa perinnön haltuunsa. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta siitä, kun lapsi on (vainajan kuoleman jälkeen) saanut tietoonsa testamentin. Edelleen ko. paperin allekirjoittaminen on eri asia kuin perinnöstä luopuminen.

Ok, kiitos tästä asiantuntevan oloisesta vastauksesta!

Vierailija kirjoitti:

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti eikä kukaan lapsista vaadi lakiosaansa, niin perintö jaetaan testamentin mukaan eli leski saa koko perinnön.

Lapset eivät siis tässä tapauksessa kieltäydy tai luovu perinnöstään. He eivät vain vaadi lakiosaansa, johon heillä olisi oikeus. Se on eri asia kuin perinnöstä kieltäytyminen. Lapsi voi tällaisessa tapauksessa allekirjoittaa paperin, jossa hän ilmoittaa, että hän ei tule vaatimaan lakiosaansa. Se nopeuttaa sitä, että leski saa perinnön haltuunsa. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta siitä, kun lapsi on (vainajan kuoleman jälkeen) saanut tietoonsa testamentin. Edelleen ko. paperin allekirjoittaminen on eri asia kuin perinnöstä luopuminen.

Mihin tämä paperi pitää toimittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat kieltäytyä mutta ei pidä koska lakiosaa tulee vaatia, sen sijaan kieltäytyminen perinnöstä tarkoittaa että leski perii ja voi määrätä siitä testamentilla kenelle haluaa. 

Entä jos eivät kieltäydy, mutteivät myöskään vaadi?

Meillä luki äidin perunkirjassa, että leski pitää kuolinpesän jakamattomana hallussaan ja koko perintö jaettiin vasta isän kuoltua.

Todennäköisesti lesken kuoleman jälkeen tehdään kaksi perunkirjoitusta.

Ensin jaetaan ensin kuolleen jakamaton pesä ja sen jälkeen viimeksi kuolleen puolison.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti eikä kukaan lapsista vaadi lakiosaansa, niin perintö jaetaan testamentin mukaan eli leski saa koko perinnön.

Lapset eivät siis tässä tapauksessa kieltäydy tai luovu perinnöstään. He eivät vain vaadi lakiosaansa, johon heillä olisi oikeus. Se on eri asia kuin perinnöstä kieltäytyminen. Lapsi voi tällaisessa tapauksessa allekirjoittaa paperin, jossa hän ilmoittaa, että hän ei tule vaatimaan lakiosaansa. Se nopeuttaa sitä, että leski saa perinnön haltuunsa. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta siitä, kun lapsi on (vainajan kuoleman jälkeen) saanut tietoonsa testamentin. Edelleen ko. paperin allekirjoittaminen on eri asia kuin perinnöstä luopuminen.

Ok, kiitos tästä asiantuntevan oloisesta vastauksesta!

Jos perinnoöstä kieltäytyneellä kuitenkin on lapsia, niin tämä menee heille.

Keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin kirjataan toive, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan. Vanhemmillani on sellainen testamentti ja meillä myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä keskinäinen testamentti ja lapset ilmoittivat kirjallisesti etteivöt vaadi lakiosaa, joten kaikki jäi minulle.

Minäpä vaadin lakiosan ettei leski laita kaikkea haisemaan. Lakiosaa saa vaatia testamentista huolimatta.

Saahan sitä vaatia, mutta se lakiosa voi olla osuus talosta, jossa leski saa asua elämänsä loppuun asti, mutta sinä maksat perintöverot osuudestasi.

Joskus on järkevämpää olla vaatimatta, varsinkin jos leski on oma vanhempi.

Arvotalo on hyvä pitää suvussa ettei leski pääse myymään sitä ja hassaamaan rahoja kaiken maailman kenraaleille. Kun se oma vanhempikaan ei ole aina lapselle se paras vanhempi.