Te, joilla mies on hiljainen hissukka ja ei käy yöelämässä, miten ihmeessä olette tavanneet?

Mulla oli aikoinaan kirjeenvaihtoilmoitus Suosikki-lehdessä vuonna 1996 kun olin 15v. Mun nykyinen aviomies vastasi siihen ilmoitukseen ja ensin me oltiin vain ja ainoastaan kirjekavereita 5 vuotta. Sitten hän muutti opiskelemaan lähemmäksi minua, jolloin me tavattiin sillä ajatuksella että tämä on vain ja ainoastaan kirjekaverien tapaaminen. Siitä kolme vuotta ja useita kaveritapaamisia myöhemmin me alettiin seurustella ja yhä ollaan yhdessä.

Niin ja me ollaan hiljaisia hissukoita molemmat ;)

Oletko ap mahdollisesti kovin nuori? Kovinkaan moni yli 30-vuotias ei nimittäin laukkaa enää yöelämässä. Olen ollut baarissa viimeksi joskus ehkä 7 vuotta sitten ja silloinkin päivällä yksillä. Vaihtoehtoisesti kysyn että oletko niin vanha ettet ole kuullut esim. deittisovelluksista. Täällä mammat huutaa ettei kukaan itseään kunnioittava niitä käytä mutta netin kautta mm. me miehen kanssa tavattiin, naimisissa 4 vuotta. Ei ollut tosin Tinder kyseessä vaan se vähän tasokkaampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko kuullut että nykyään voi tutustua myös internetin välityksellä?

Siellä taas ulkonäöllä on suuri merkitys. Itse ihmettelin aina sitä, miten sellainen vähän laiskanpulska, noin 170 cm pitkä mies oli saanut itselleen sellaisen hoikan ja pienen petite-naisen. Ei taatusti olisi netissä onnistunut. 

M38

Kyllä muuten saa, jos on lainkaan älyä ja osaa kirjoittaa. Netissähän ne oikeasti sivistyneet ihmiset karsitaan tehokkaimmin junteista. Ei ihmisen tarvitse kuin kirjoittaa pari-kolme virkettä mistä tahansa aiheesta ja siitä jo yleensä näkee, lukeeko se mitään.

No miten normaalit ei-alkoholistit nyt yleensä tapaa? Harrastuksissa, kavereiden kautta, netissä, töissä. Silleen ihmeessä.

Mä tapasin mun miehen kun se tuli lainaamaan meiltä moottorisahaa.

Mun hiljainen hissukka pyysi Tinderissä vuosia sitten ulkoilemaan. Ja ulkoiltu on yhdessä monet kerrat sen jälkeenkin, eikä edelleenkään hän pahemmin höpöttele isommassa porukassa 🤭

Mistä moinen yleistys että hiljaiset miehet ei kävisi baareissa?! Puhumallako niihin pääsee ja jos ei höpötä portsarille, niin se käännyttää pois? Hiljaiset niissä etenkin käy, kun eivät saa selvin päin juteltua naisille koulussa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän hiljainen persoonallisuus sulje pois yöelämässä käyntiä ? Ja ei kaikki tosiaan baarista kumppaniaan etsi.

Ite oon aina ollut hiljainen ja rauhallinen, mutta aikoinaan nuorempana baari oli kuin toinen koti. Kumppani löytyi silti harrastuspiireistä, ei baarista.

Säälittäviä juoppoja te olette kaikki.

? No ei baarissa tarvitse aina juoda alkoholillista :D Me tavattiin opsikeluaikana istua iltaa yhden juoman kanssa (siitä ei edes humallu), välillä pelattiin Aliasta, joskus biljardia., useimmiten ihan vaan turistiin. Joukossa myös yksi absolutisti.

Seurakuntanuorista.

Hiljainen ei siis voi olla vahvatahtoinen.  Perustelisitko?

Olin työharjoittelussa ja hän oli asiakas.

Rakastuin heti.

Tosin olin silloin naimisissa toisen miehen kanssa (jonka tapasin netissä..).

Meni joitain vuosia, en saanut häntä mielestäni. Otin häneen yhteyttä ja tavattiin, siitä asti on oltu kuin paita ja perse <3

Yhdessä nyt 13v. , ihan ensi tapaamisesta on 17v.

Vierailija kirjoitti:

No miten normaalit ei-alkoholistit nyt yleensä tapaa? Harrastuksissa, kavereiden kautta, netissä, töissä. Silleen ihmeessä.

niin, baareissahan käyvät vain alkoholistit?

Lukiossa ollaan tavattu 10 vuotta sitten.

Hauska, kun ihminen kysyy netissä, missä ihmiset tutustuvat. Niin, oisko vaikka netissä yksi vaihtoehto :D

Mä haluan semmonen kunnollinen ja rauhallinen mies. Kertokaa lisää misä niitä on? Itse en juo enää, enkä myöskään polta enää. Urheilen, mutta lenkkipolulla ei ole tullu vastaan

Vierailija kirjoitti:

Mikset kysy niiltä sukulaispariskunnilta? Vai etkö ole puheväleissä?

Hissukoita 🙄

Pelattiin netissä samoja pelejä. Ollaan molemmat lievästi introverttejä.

Jos naine on sitä mieltä, että mies joka on hiljainen hissukka, jollei hän käy baareissa, niin tunnistan itseni. Onko oikeastaan ihmekään että olen sinkku kun en ole viehättunyt myöskään netin deittisovelluksista tai tinderisä tai mit näitä nyt sitten onkaan.

Sen sijaan minut olivi vaikka tänään voinut löytää rullahiihtämästä. (Kyllä olin se idiootti, joka hiihti taas ihonmyötäsissä pyöräilysortseissaan)

Torilta ostamasta mansikoita, kirsikoita ja herneitä. - Nautin torilla myös kalalounaan.

Saattanut löytää minut yliopiston kirjastolta, jonne ennätän nykyään ihan liian harvoin.  (Jatko-opinnot ovat harrasteeni ei päivittäinen työni)

Iltapäivällä elokuvateatterilta, josta hain illan esitykseen ex-temporee itselleni lipun.

Noutamassa vaatteitani pesulasta.

Hieman edellä valehtelin, koska kyllä minä joskus saatan baarissa poiketa mutta todennäköisesti nainen pettyy minuun jos haluaa löytää itselleen kumppanin, joka ei ole hiljainen hissukka ja viihtyy baareissa erinomaisen hyvin. Itse kun saatan valita paljon mieluummin  kirjan tai lenkkipolun, jonka kanssa tai jolla vietän mieluummin aikaani.

  Onko siis ihmekään, että olen sinkku.

Vierailija kirjoitti:

Mä haluan semmonen kunnollinen ja rauhallinen mies. Kertokaa lisää misä niitä on? Itse en juo enää, enkä myöskään polta enää. Urheilen, mutta lenkkipolulla ei ole tullu vastaan

Tinderistä. Itse kävin juuri parin tunnin lenkillä ja tänään vielä puolen tunnin-tunnin vatsalihastreeni. 

Lenkkini sivusi erästä festaritapahtumaa. Jäin hetkeksi kuuntelemaan Anssi Kelaa kun kuului selkeästi kadulle.  

Mutta en minä voi mennä isoihin ihmisjoukkoihin. Pieni porukka on paras. 

M38

Olemme miehen kanssa molemmat ujoja ja hiljaisia, emme todellakaan ota tuntemattomiin kontaktia jossain julkisilla paikoilla livenä. Meitä ei yöelämä ja baarit kiinnosta yhtään. Viimeksi joskus parikymppisenä käyty niissä. Tapasimme yli 30-vuotiaina, Tinderissä. Asuimme tuolloin eri kaupungeissa, ei olisi ollut siis mitään mahkua edes tavata, kuin virtuaalisesti. Kyllä Tinderissä on helmiäkin <3 kahden ihanan lapseni ihana isä.