Olen masentunut. Haluan parantua. Vinkkejä?

Menin sappileikkaukseen.

Masennukseen on syy, selvitä mistä viha kumpuaa.

Ymmärrä, ettei toisten mielipide sinusta ole kuin heidän mielipide. Voit päättää rakastaa itseäsi.

Älä seuraa uutisia.

Katso ympärillesi. Auta toisia. Ala puhua positiivisia lauseita.

Tee kävely päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Masennukseen on syy, selvitä mistä viha kumpuaa.

Ymmärrä, ettei toisten mielipide sinusta ole kuin heidän mielipide. Voit päättää rakastaa itseäsi.

Älä seuraa uutisia.

Katso ympärillesi. Auta toisia. Ala puhua positiivisia lauseita.

Tee kävely päivässä.

Tuo ensimmäinen kohta 8on tiedossa. Tällä hetkellä epäoikeudenmukaisuuden painolasti on valtava. Tuntuu niin pahalta, että minua on saanut kohdella kaltoin eikä kukaan ole puolustanut.

Jätä sokeri

Sun pitää saada pesää.

Ruokavalio kuntoon ja lisää liikuntaa vaikka aluksi saattaa tuntua pakkopullalta

Liikunta ja ruokavalio

Eikös usein sanota että ota vaan itseäs niskasta kiinni. 

Meditointi ja hengitysharjoitukset! Auttaa rauhoittamaan mieltä ja katkaisemaan negatiivisten ajatusten syöksyn.

Vierailija kirjoitti:

Eikös usein sanota että ota vaan itseäs niskasta kiinni. 

Toimi ainakin itselleni. Nykyisin työskentelen onnellisesti asiantuntijana suuressa organisaatiossa.

Hakeudu ammattilaisen apuun: Masennuksen kanssa taistelu voi olla haastavaa, ja ammattilaisen, kuten psykologin tai psykiatrin, tuki ja hoito voivat olla erittäin hyödyllisiä. He voivat auttaa sinua ymmärtämään tunteitasi, löytämään syitä masennukseesi ja antamaan tehokkaita työkaluja sen voittamiseksi.

Puhu läheisillesi: Älä pelkää jakaa tunteitasi läheistesi kanssa. Puhuminen toisten kanssa voi olla helpottavaa ja auttaa sinua tuntemaan, ettet ole yksin. He voivat myös tarjota tukea ja kannustusta matkallasi kohti parempaa mielenterveyttä.

Liiku ja syö terveellisesti: Fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio voivat vaikuttaa positiivisesti mielialaasi. Kokeile säännöllistä liikuntaa ja pyri syömään monipuolisesti ravitsevia ruokia.

Löydä mielenkiinnon kohteita: Etsi asioita, jotka tuottavat sinulle iloa ja kiinnostusta. Voit kokeilla uusia harrastuksia, lukemista, taiteen tekemistä tai mitä tahansa, mikä auttaa sinua irrottautumaan arjen murheista.

Harjoittele positiivista ajattelua: Masennuksen aikana ajatuksemme voivat vääristyä negatiivisiksi. Yritä olla tietoinen omista ajatuksistasi ja pyri korvaamaan negatiiviset ajatukset positiivisilla ja realistisemmilla näkemyksillä.

Pidä kiinni rutiineista: Pyri luomaan säännöllinen päivärytmi, joka sisältää riittävästi lepoa ja unta.

Vältä päihteitä: Vältä alkoholia ja muita päihteitä, sillä ne voivat pahentaa masennusta.

Muista, että jokaisen polku kohti paranemista on yksilöllinen, ja se voi vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä. Joskus edistys voi olla hidasta, mutta älä anna periksi. Pidä kiinni toivosta ja etsi apua silloin kun tarvitset sitä. Ammattilaiset ovat valmiita auttamaan sinua matkallasi kohti parempaa mielenterveyttä.

Enemmän luonnonvaloa. Aukase kaikki ikkunat ihan sepposen selälleen. Katsele Torista, vähän käytetystä ja kirppareilta värikkäämpiä kankaita. Luovu synkän värimaailman omaavista kalusteista.

Liikuntaa ja terveellistä ruokaa. Lähde joka päivä ulos, kävelylle, kaupungille, kylään, kirjastoon, uimaan, kauppaan, shoppailemaan, metsään, meren/joen/järven rantaan, luontoon mihin vain neljän seinän sisältä. Aluksi hankalaa kammeta itsensä mihinkään, mutta pian huomaat että elämä jatkuu ja paskaolo hälvenee.

Mene johonkin vapaaehtoistoimintaan, esim. vanhukset ovat iloisia saadessaan seuraa ja niin sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän luonnonvaloa. Aukase kaikki ikkunat ihan sepposen selälleen. Katsele Torista, vähän käytetystä ja kirppareilta värikkäämpiä kankaita. Luovu synkän värimaailman omaavista kalusteista.

Kliininen masennus ja alakulo ovat eri asioita.

-eri

Asiantuntijaavusta ei ole hyötyä, ellei itse ole jaksava tekemään oman olonsa eteen työtä. Mikään asiantuntijuus ei poista masennusta toisesta ihmisestä. Mikään asiantuntijuus ei auta, ellei ihminen ole itse valmis kääntämään jokaisen kiven ja kannon kyllästyttyään märehtimään omissa tuskissaan. 

Masennukselle on syynsä, paikkansa ja aikansa. Sitä kestää mitä kestää, sielun pimeä yö.  Jokainen ihminen kärsii masennuksesta vähintäänkin kerran elämässään ja ihan syystä. On ihmisen oma asia, oppiiko sen aikana mitään, vaiko ei. 

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntijaavusta ei ole hyötyä, ellei itse ole jaksava tekemään oman olonsa eteen työtä. Mikään asiantuntijuus ei poista masennusta toisesta ihmisestä. Mikään asiantuntijuus ei auta, ellei ihminen ole itse valmis kääntämään jokaisen kiven ja kannon kyllästyttyään märehtimään omissa tuskissaan. 

Masennukselle on syynsä, paikkansa ja aikansa. Sitä kestää mitä kestää, sielun pimeä yö.  Jokainen ihminen kärsii masennuksesta vähintäänkin kerran elämässään ja ihan syystä. On ihmisen oma asia, oppiiko sen aikana mitään, vaiko ei. 

Aika kylmää puhetta. Sinä et ole tainnut oppia

Auttaa kun ymmärtää että masennus syntyy aivoissa ja on tavallaan virhetilanne ohjelmassa. Aivojen "ohjelmat" ei ole perinteisiä tietokoneohjelmia joille kirjoitat koodia vaan neuroverkkoja jotka oppivat toistoista ja palautteesta. Voit edesauttaa toipumista minimoimalla negatiivista palautetta antavat asiat ja rutiinit elämästä ja maksimoimalla positiivista palautetta antavat. Sitten vain toistoa toiston perään kunnes aivot mukautuvat uuteen toimintatapaan.

Vierailija kirjoitti:

Liikuntaa ja terveellistä ruokaa. Lähde joka päivä ulos, kävelylle, kaupungille, kylään, kirjastoon, uimaan, kauppaan, shoppailemaan, metsään, meren/joen/järven rantaan, luontoon mihin vain neljän seinän sisältä. Aluksi hankalaa kammeta itsensä mihinkään, mutta pian huomaat että elämä jatkuu ja paskaolo hälvenee.

Mene johonkin vapaaehtoistoimintaan, esim. vanhukset ovat iloisia saadessaan seuraa ja niin sinäkin.

Ei masentunut jaksa ja pysty menemään johonkin vanhainkotiin 'tuottamaan iloa' muille. Hyvänen aika, hän itse tarvitsee jonkun tuottamaan iloa hänelle itselleen!

Tyhjästä ei voi ottaa

Kauhea vaatimuskin tuo, että pohjamudissa henkeään haukkovan pitäisi toimia vielä kärttyisten/mykkien vanhusten piristäjänä! Mieti ensin, mitä sanot, äläkä puhu typeryyksiä!

Vapaaehtoistyö on niille, joilla on resursseja huolehtia itsestään ja voimia jää vielä yli.

Masentunut tarvisi oikeastaan henk koht avustajan tai trainerin, itselleen.

Hae ammattiapua. Jos jotain tarjotaan, ota se vastaan ja katso miten se vaikuttaa. Itse esim. kieltäydyin psykofyysisestä fysioterapiasta kun sitä tarjottiin ensimmäistä kertaa, mutta toisella kerralla n. 4v myöhemmin tartuin siihen ja sain hurjasti apua. Sähköhoitoon suhtauduin myös ennakkoluuloisesti, mutta suostuin ja se teki helvetin pahasta masennuksesta vain keskivaikeaa.

Myös: Pienin askelin. Täällä on sanottu jo, että ruokavalio kuntoon ja lenkille. Joo, ne on hyviä vinkkejä, ei se mieli kotona mököttämällä ja pelkkää pikaruokaa syömällä parane, mutta ei myöskään kannata yht' äkkiä päättää että alkaa käydä joka päivä kävelyllä, kolmesti viikossa salilla ja syö tietyn ruokavalion mukaan. Sillä tavalla saa vain pedattua itselleen pettymyksen, kun on vaikeaa pitää kaikista uusista rutiineista kiinni, ja sen jälkeen sortuu vanhoihin tapoihin. Ei vuorelle kiivetä päivässä. Ei ensimmäinen juoksulenkki voi olla maratonin mittainen.

Mulle tärkein ruokavinkki on ollut se lähtökohta, että mä voisin lisätä ruokiini jotain sen sijaan että miettisin, mitä voin karsia. Pikkuhiljaa, pieniä muutoksia pysyviksi osiksi arkea. Iltapalan kylkeen hedelmä. Karkin sijaan kuivahedelmiä ja pähkinöitä. (Terveeseen ruokasuhteeseen kuuluu herkuttelu ja en tarkoita että esim. karkeista pitäisi kokonaan luopua, mutta omalta osaltani herkuttelua oli helvetisti liikaa ja se vaikutti hyvinvointiini.) Einesaterian kylkeen edes vähän kasviksia jos en kunnon salaattia jaksa vääntää. Sama asenne liikunnan kanssa. Jos ei oo kiire eikä paljoa kantamuksia, bussin sijaan voi kävellä. Jos on jo kävelemässä, voi mennä vähän pidempää reittiä. Pokemon Go on innostanut mua lähtemään ulos kun tuntuu siltä, ettei "muuten vaan" jaksa lähteä ulos.

Tsemppiä <3

Paljon terapiaa ja omaa työtä. Syvien elämänmittaisten traumojen käsittely. Vähitellen alan ymmärtää, mitä elämänilo edes on. Luotan, että lopulta saan kaikki esteetkin sen tieltä purettua pois.