Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa tarinoita omasta tai tuntemasi ihmisen elämästä kun ei kannattanut luovuttaa? Yksinäisyys ja köyhyys.
18.07.2023 |
Onko teillä tarinoita kerrottavana. Joku tietämäsi kuuluisuudenkin henkilö käy. Kunhan olisi jotain positiivista.
Selviytymistarinoita.
Minä olen 28-vuotias yksinäinen nainen, jolla on 30t korkeakorkoista velkaa.
Ystäviä ei ole, parisuhdetta ei ole. Ei lemmikkiä.
Rahaakaan ei ole.
Työ kyllä.
Tulevaisuus huolestuttaa, yritän tarpoa päivä kerrallaan.
Olen ollut alkoholiongelmainen ja peliongelmainen. En enää. Terveys on ihan ok, ylipainoa kylläkin.
Vapailla masentaa enkä oikeasti uskaltaudu mihinkään lähtemään.
Ennen oli ystäviä ja kaikkea mukavaa. Nyt ei ole mitään.
Kommentit (31)
1/31
|
18.07.2023 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Velkajärjestely.
Hanki pari työtä.
Airbnb:llä lisätienestiä vuokraamalla sohvaa tai huonetta. Muista maksaa vähennysten jälkeen vero 30% tienesteistä.
Juo vain hanavettä. Älä osta kaupasta juomia.
Tee ruoka itse, älä osta einestä.
Satokauden mulaan syömiset, jotta ostat kauden mukaan halvinta.
Kerää mustikoita ja sieniä. Punainen Marjuri on tosi hyvä marjojen pomintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tämä nyt ei ole maailman dramaattisin tarina, mutta asuin vuosia asunnossa joka muistutti Auri Kanasen siivoamia asuntoja.
Pl. jotkut välttämättömyydet, en siivonnut kertaakaan tuona aikana. Samat astiat lojuivat tiskialtaassa vuosikausia. Asunnossa pystyi kulkemaan pientä käytävää pitkin, verhot olivat kiinni aina. Lopussa suurin osa kodinkoneista oli jo toimimattomia. Esimerkiksi jääkaappi, pakastin ja pyykinpesukone. Vain mikro toimi, söin pelkkää valmismaksalaatikkoa ja toisinaan pizzoja. Ruokaa söin lattialla istuen, koska muualla ei ollut tilaa.
Voitin lopulta pahimman masennuksen. Minulla on nyt ihan hyvä työpaikka, kohtuulliset tulot, säästöjä ja pidän huolta terveydestäni. Kaikki vanhat kaverit eivät kadonneet pysyvästi, ja olen saanut uusiakin.
Voisitkihan saada pankista edullisemman lainan tuon korkeakorkoisen tilalle? Kannattaa myös olla yhteydessä takuusäätiöön tuon lainasi tiimoilta. Eihän 30teur ole ikäisellesi mitenkään suuri laina, moni ikäisesi ottaa sen verran autolainaa ja monet asuntolainaa 1-10 kertaa tuon verran.
Olet melkoinen selviytyjä jos olet selättänyt sekä alkoholiongelman että peliongelman, ei olisi kaikista tuohon!
Sinulla on työ, olet vielä nuori ja ilmeisesti olet myös terve, joten sinulla on kaikki mahdollisuudet hyvään elämään vielä jatkossa. Parit vuodet tiukkaa lainanlyhennystä ja sitten pääset varsinaisesti nauttimaan huolettomasta elämästä jälleen.
Hoidat tuon laina-asian kuntoon ja alat hoitamaan itseäsi: menet sienestämään tai marjastamaan, kävely/juoksu/pyörä lenkeille, vaeltamaan, ohjattuun liikuntaan tai joogaan, alat harrastamaan luontokuvausta tai ruoanlaittoa, kirjoitat runoja tai lueskelet romaaneja jne. Edullisestikin voi tehdä vaikka ja mitä ja monesti harrastusten ja liikunnan kautta saa ajallaan myös uusia ystäviä, ehkä jopa puolison.
Kaikkea hyvää sinulle ja onnea matkaan!
Aapeen tarinahan on jo positiivinen selviytymistarina. Hänen asiansa ovat jo nyt paljon paremmin kuin silloin kun hänellä oli alkoholiongelma ja peliongelma. Päästyään niistä eroon hänen muutakaan ongelmansa eivät enää ole pahentuneet sitä tahtia kuin ne olisivat pahentuneet jollei hän olisi päässyt eroon näistä ongelmiensa alkusyistä.
Ja kun hän nyt kerran on jo näin pitkälle päässyt, niin kyllä se siitä tästä eteenpäinkin.
Velkajärjestely on nykyään ihan mahdollinen kunhan ei ota lisää velkaa vaikka tietää ettei pysty maksamaan. Ja kunhan ei velkaannu rikoksella.
Olen yksinäinen mies. Velkaa ei ole ystäviä ei ole, parisuhdetta ei ole, rahaa on. Surkeaa elämää ei tässä ole järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kiitoksia paljon teille neuvoista ja tsempeistä!
En minä sinällään halunnut itseäni kohtaan ehkä kohdistaa tätä keskustelua vaan yleisesti juuri selviytymistarinoista.
Kyllähän minä olen tien kulkenut. Suurimmat paskat on poissa. Elikkä väkivaltainen ihminen, alkoholiongelma ja muut vastaavat.
Välillä tulee kyllä takapakkeja joissakin asioissa mutta suurin piirtein hyvin menee. On myös ihan ok palkkainen työ. Kulut on vaan valtavia.
Maksan ihan kamalasti lyhennyksiä enkä pysty yhdistämään lainoja.
Yritän siis maksaa pienemmät pois ensin ja sitten yhdistää kaksi isoa.
Ei tuo talousasiakaan niin paljoa ahdista kuin oma pelko siitä, että yksinäiseksi jään. Yritän rohkaistua ja luottaa taas ihmisiin. Kyyneleet ne tulee pintaan kun koen, että olen riittämätön ja epäonnistunut.
Tämä painokin on kamala asia. Olen yrittänyt laihduttaa. Ja yritän.
Liikun päivittäin ja katson mitä syön, joskus menee perseelleen.
No alussa vasta ollaan, tänä vuonna kaikki positiiviset muutokset ovat tapahtuneet. Pitää antaa aikaa kaikelle.
Kertokaa tarinoita vain jos ehditte, jaksan sisuuntua entisestään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No tämä nyt ei ole maailman dramaattisin tarina, mutta asuin vuosia asunnossa joka muistutti Auri Kanasen siivoamia asuntoja.
Pl. jotkut välttämättömyydet, en siivonnut kertaakaan tuona aikana. Samat astiat lojuivat tiskialtaassa vuosikausia. Asunnossa pystyi kulkemaan pientä käytävää pitkin, verhot olivat kiinni aina. Lopussa suurin osa kodinkoneista oli jo toimimattomia. Esimerkiksi jääkaappi, pakastin ja pyykinpesukone. Vain mikro toimi, söin pelkkää valmismaksalaatikkoa ja toisinaan pizzoja. Ruokaa söin lattialla istuen, koska muualla ei ollut tilaa.
Voitin lopulta pahimman masennuksen. Minulla on nyt ihan hyvä työpaikka, kohtuulliset tulot, säästöjä ja pidän huolta terveydestäni. Kaikki vanhat kaverit eivät kadonneet pysyvästi, ja olen saanut uusiakin.
Tuohan on aivan äärimmäisen hieno tarina, että ihminen joka on asunut todella huonossa kunnossa olevassa kodissa, masentunut ja peruspilarit olleet hukassa, niin saanut kuitenkin voimia nousta, ihana kuulla! Töitä, ystäviä ja säästöjä. Erittäin motivoivaa.
Kiitos
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikku askelia ystävä hyvä. Alkoholi pois, siitä on hyvä aloittaa. Helppoa se ei tosin ole, mutta uskon että pystyt siihen kyllä.
Minä olin saman ikäisenä rahaton, työtön, yksin ja sairastin vaikeaa masennusta. Kymmenen vuotta myöhemmin, täytin juuri 38, minulla on ihana puoliso, kaksi upeaa lasta ja kiva työpaikka. Köyhähkö olen vieläkin ja mielenterveyttä täytyy huoltaa jatkuvasti, mutta oikeasti välillä mietin, että melkosesta montusta onnistuin kipumaan.
Alkosta luovuin ensimmäisenä. Ei mulla ollu tosin rahaakaan siihen. Sitten ulkoilua, ne oli sellaisia mielenterveyslenkkejä. Palasin kouluun suorittamaan kesken jääneen tutkinnon, hengailtiin opiskelijoiden kanssa ja löysin kavereita. Tapasin jonkun joka ei pelännyt, halusi minut kaikkine ongelmineni ja rakastuin. (olen keskivertoa tympeämmän näköinen ja lihava)
Loppu oli helppoa.
Rohkeutta!
Ei tässä elämässä paljon iloa ole ollut. Töihinkään ei pääse niin tää elämäni on ihan tyhjää vaeltamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pikku askelia ystävä hyvä. Alkoholi pois, siitä on hyvä aloittaa. Helppoa se ei tosin ole, mutta uskon että pystyt siihen kyllä.
Minä olin saman ikäisenä rahaton, työtön, yksin ja sairastin vaikeaa masennusta. Kymmenen vuotta myöhemmin, täytin juuri 38, minulla on ihana puoliso, kaksi upeaa lasta ja kiva työpaikka. Köyhähkö olen vieläkin ja mielenterveyttä täytyy huoltaa jatkuvasti, mutta oikeasti välillä mietin, että melkosesta montusta onnistuin kipumaan.
Alkosta luovuin ensimmäisenä. Ei mulla ollu tosin rahaakaan siihen. Sitten ulkoilua, ne oli sellaisia mielenterveyslenkkejä. Palasin kouluun suorittamaan kesken jääneen tutkinnon, hengailtiin opiskelijoiden kanssa ja löysin kavereita. Tapasin jonkun joka ei pelännyt, halusi minut kaikkine ongelmineni ja rakastuin. (olen keskivertoa tympeämmän näköinen ja lihava)
Loppu oli helppoa.
Rohkeutta!
Pahoitteluni lukihäiriöstä, alkoholistahan sä ootki jo päässy. Tosi hyvä.
Ainakaan yksinäisyyden suhteen ei kannata pitää mitään kummoista toivoa. Jos elämä ei ole koskaan kunnolla alkanut ei se ala yleensä enää myöhemminkään. On mahdollista ja todennäköistä että 10 vuoden kuluttua olet kuin minä nyt 38 vuotiaana: ei ystäviä eikä parisuhdetta eikä mitään mihin kuuluisi. Tarinasi nyt kuulostaa ihan minulta sinun ikäisenäsi. Valitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksamisia teille, kyllä tilanteet voivat muuttua ajan kanssa paremmaksi. Isoja ja pieniä ihmeitä joskus tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Voi kiitoksia paljon teille neuvoista ja tsempeistä!
En minä sinällään halunnut itseäni kohtaan ehkä kohdistaa tätä keskustelua vaan yleisesti juuri selviytymistarinoista.
Kyllähän minä olen tien kulkenut. Suurimmat paskat on poissa. Elikkä väkivaltainen ihminen, alkoholiongelma ja muut vastaavat.
Välillä tulee kyllä takapakkeja joissakin asioissa mutta suurin piirtein hyvin menee. On myös ihan ok palkkainen työ. Kulut on vaan valtavia.
Maksan ihan kamalasti lyhennyksiä enkä pysty yhdistämään lainoja.
Yritän siis maksaa pienemmät pois ensin ja sitten yhdistää kaksi isoa.Ei tuo talousasiakaan niin paljoa ahdista kuin oma pelko siitä, että yksinäiseksi jään. Yritän rohkaistua ja luottaa taas ihmisiin. Kyyneleet ne tulee pintaan kun koen, että olen riittämätön ja epäonnistunut.
Tämä painokin on kamala asia. Olen yrittänyt laihduttaa. Ja yritän.
Liikun päivittäin ja katson mitä syön, joskus menee perseelleen.
No alussa vasta ollaan, tänä vuonna kaikki positiiviset muutokset ovat tapahtuneet. Pitää antaa aikaa kaikelle.Kertokaa tarinoita vain jos ehditte, jaksan sisuuntua entisestään.
Ap
Stressi vaikuttaa hormonitoimintaan siten, että kun kortisolitasot ovat korkealla ei pysty laihtumaan. Ihmisen elimistö ei ole muuttunut miljoonissa vuosissa ja stressaantuneena kortisolitaso nousee sekä vereen alkaa pumpata sekä rasvaa että sokeria. LDL-kolesteroli nousee, verensokeri nousee ja ennen kaikkea kehon tulkitseman hätätilan aikana rasva ei suinkaan pala vaan sitä säästetään hätätilaa varten.
Siksi suosittelen sinulle mitä tahansa sinua miellyttävää hermoja rauhoittavaa tekemistä vähintään tunnin vuorokaudessa. Jollekin se voi olla rauhallinen kävely metsäpolulla, toiselle rauhoittavan musiikin kuunteluun keskittymistä ja kolmannelle vaikka uimahallissa uimista tai luonnonvesissä kellumista ja taivaan pilvien katselua.
Kilot eivät ole se vaarallisin asia. Syö kauraa sen sisältämän beetaglukaanin vuoksi. Se alentaa LDL-kolesterolia. Hemmottele itseäsi välillä avokadoilla joko guacamolen tai leivälle laitettujen siivujen muodossa. Osta kaupasta yksi irtokarkkipaperipussi ja osta aina yksi omena kun ostat avokadoja.
Laita pussiin kypsymään haluamasi avokadomäärä ja ja omena vauhdittamaan niiden kypsymistä. Samaa omenaa voi käyttää pitkään. Avokadossa on kasvisteroleita, joita on kolesterolia alentavissa margariineissakin. Saat avokadoja halvemmalla kuin niitä margariineja.
Muutenkin Finelin hakupalvelusta on hyvä katsoa, missä on eniten kasvisteroleita.
Jos päätät syödä kauraleseillä terästettyä kaurapuuroa niin beetaglukaanin vaikutus on vielä tehokkaampi. Tavallinen kaurahiutaleseos pehmenee yössä blenderin mukissa kun lisää siihen nestettä ja seuraavana aamuna/iltana tekee vaikka ihan kaurabanaanismoothien, johon on laitettu pieni lusikallinen maapähkinävoita. Maapähkinävoissa on stressiä helpottavaa tryptofaania.
Älä ajattele vaaan lukemaa. Ala ajatella siten, että mikä ruoka edistää terveyttäsi vaikeassa elämäntilanteessa. Ilman kunnon yöunta ei laihdu. Siksi mobiililaitteet ja muut ruudut kiinni mieluiten jo klo 21.
Jos uni ei tule niin lue jotain kirjaa. Moni vie kirjastoon ilmaiseen vaihtovaunuun kirjoja. Kokeile jotain sellaista, jota et ole aiemmin lukenut. Toinen vaihtoehto on musiikin kuuntelu tai vaikka Mieli ry:n sivujen rentoutusharjoitukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ei useimpien ihmisten elämä ole täydellistä. Mene treffailemaan, ole rehellinen ja oma itsesi, kyllä seuraa löytyy.
Nyt on kiva työ, tee sitä hyvin. Noin 2 v sun velat on maksettu. Jos olisi kolmekin, so what. Olet 28. Aikaa ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikku askelia ystävä hyvä. Alkoholi pois, siitä on hyvä aloittaa. Helppoa se ei tosin ole, mutta uskon että pystyt siihen kyllä.
Minä olin saman ikäisenä rahaton, työtön, yksin ja sairastin vaikeaa masennusta. Kymmenen vuotta myöhemmin, täytin juuri 38, minulla on ihana puoliso, kaksi upeaa lasta ja kiva työpaikka. Köyhähkö olen vieläkin ja mielenterveyttä täytyy huoltaa jatkuvasti, mutta oikeasti välillä mietin, että melkosesta montusta onnistuin kipumaan.
Alkosta luovuin ensimmäisenä. Ei mulla ollu tosin rahaakaan siihen. Sitten ulkoilua, ne oli sellaisia mielenterveyslenkkejä. Palasin kouluun suorittamaan kesken jääneen tutkinnon, hengailtiin opiskelijoiden kanssa ja löysin kavereita. Tapasin jonkun joka ei pelännyt, halusi minut kaikkine ongelmineni ja rakastuin. (olen keskivertoa tympeämmän näköinen ja lihava)
Loppu oli helppoa.
Rohkeutta!Pahoitteluni lukihäiriöstä, alkoholistahan sä ootki jo päässy. Tosi hyvä.
Alkoholi on tunnettu depresantti eli masennusta aiheuttava aine.
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan yksinäisyyden suhteen ei kannata pitää mitään kummoista toivoa. Jos elämä ei ole koskaan kunnolla alkanut ei se ala yleensä enää myöhemminkään. On mahdollista ja todennäköistä että 10 vuoden kuluttua olet kuin minä nyt 38 vuotiaana: ei ystäviä eikä parisuhdetta eikä mitään mihin kuuluisi. Tarinasi nyt kuulostaa ihan minulta sinun ikäisenäsi. Valitan.
Enkä sano tätä lannistaakseni vaan että voisit valmistautua. Harmittaa että itse elin niin pitkään väärässä toivossa ja luulin että asiat vielä muuttuvat ja minäkin saan oikean elämän. Pettymys mitä olen viime vuosina käsitellyt on ihan lamaava. Jos olisin tiennyt elämäni olevan nyt tällaista olisin ehkäpä rohkeammin tehnyt suuren riskin valintoja koska mitään menetettävää ei olisi ollut. Suosittelen oikeasti ottamaan raha-asioita haltuun koska mikään ei ole kamalampaa ja rajoittavampaa kuin olla yksinäinen JA köyhä. Ilman mitään mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
No, ei useimpien ihmisten elämä ole täydellistä. Mene treffailemaan, ole rehellinen ja oma itsesi, kyllä seuraa löytyy.
Nyt on kiva työ, tee sitä hyvin. Noin 2 v sun velat on maksettu. Jos olisi kolmekin, so what. Olet 28. Aikaa ok.
Voihan sitä treffeillä olla silläkin asenteella liikkeellä, ettei odota elämänsä ihastusta vaan mukavaa tutustumista toiseen ihmiseen. Paineet vähenevät heti. Ja ei päätös käydä treffeillä ole mikään sitoumus eli käy muidenkin kuin unelmien prinssien tai prinssessoiden kanssa treffeillä.
Se, ettei hanki uusia puhelimia, laitteita, vaatteita, kosmetiikkaa jatkuvalla syötöllä on ilmastoystävän valinta. Lataa puhelimeesi Stylebookin app ja kuvaa vaatteesi sekä lataa kuvat appiin. App tekee halutessasi uusia asuyhdistelmäehdotuksia. Saat vielä sen lisäksi tyydytystä siitä kun näet kuinka paljon hankkimasi vaatteen hinta vähenee kun käytät sitä usein.
Saat ainakin kuuden euron edestä viihdettä jos et muuta. Itse laitoin oven päälle valkean lakanan ja väänsin toisen Jyskin valkean Tonni-henkarin koukuksi ja oven päälle kiinni ja vaatteen roikkumaan toiseen henkariin. 10 henkaria maksaa 3€.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan yksinäisyyden suhteen ei kannata pitää mitään kummoista toivoa. Jos elämä ei ole koskaan kunnolla alkanut ei se ala yleensä enää myöhemminkään. On mahdollista ja todennäköistä että 10 vuoden kuluttua olet kuin minä nyt 38 vuotiaana: ei ystäviä eikä parisuhdetta eikä mitään mihin kuuluisi. Tarinasi nyt kuulostaa ihan minulta sinun ikäisenäsi. Valitan.
Enkä sano tätä lannistaakseni vaan että voisit valmistautua. Harmittaa että itse elin niin pitkään väärässä toivossa ja luulin että asiat vielä muuttuvat ja minäkin saan oikean elämän. Pettymys mitä olen viime vuosina käsitellyt on ihan lamaava. Jos olisin tiennyt elämäni olevan nyt tällaista olisin ehkäpä rohkeammin tehnyt suuren riskin valintoja koska mitään menetettävää ei olisi ollut. Suosittelen oikeasti ottamaan raha-asioita haltuun koska mikään ei ole kamalampaa ja rajoittavampaa kuin olla yksinäinen JA köyhä. Ilman mitään mahdollisuuksia.
Kyllä hirveintä on olla parisuhteessa jonkun narsistin tai muun luonnevikaisen kanssa. Etenkin jos on yhteisiä lapsia.