Miten hoitaa uusi, tutustumisvaiheessa oleva suhde niin ettei ole liian innokas?

Ihan vapaasti on viesteilty ja oltu onnellisia pienestäkin elonmerkistä toiselta.

Siis kerro rakastavasi häntä, anna kotisi avaimia, suunnittele häitä ja yhteisiä lapsia. Osoitat olevasi kiinnostunut mutta et ole tyrkyllä.

En ole ap, mutta saman ongelman kanssa kamppailen. Teoriassa voi olla helppoa olla viileä ja järkevä ja tavoiteltava, mutta ei se kuulkaa käytännössä välttämättä ole, kun on ihastunut ja haluaisi olla toisen kanssa KOKO ajan...



Sekin ahdistaa, että pitääkö sitä tosiaankin pelata jotain pelejä onnistuakseen suhteessa? Jos kerran tykkää toisesta, niin miksei sitä saa näyttää? Mutta myönnän kyllä, että olen joskus liian innokas ja kärsimätön. Missä siis kulkee sopiva raja?

Onneksi mies ei näytä hirveesti pahastuvan omista tunteistani...



ap

onko tekstarit liian tyrkkyjä, siis sellaset hauskat viestit, tyyliin näi susta unta...

mites treffien ehdottelu? pitäisikö odottaa, että mies ehdottaa uusia treffejä?

vastauksia ei tule...



Nostellaas huomenna ketjua uudestaan!



t. 5 :)

Miltä tuntuisi, jos mies olisi jatkuvasti osoittamassa huomiotaan, soittamassa ja kertomassa kuinka tykkää, vaikka ette todellisuudessa vielä edes kunnolla tuntisi toisianne? Nauttikaa siitä tunteesta, mutta älkää tyrkyttäkö sitä toiselle.



Konkreettinen vinkki asiasta, josta monet miespuoliset tuttuni valittavat: Tekstarien lähettäminen. Älkää vainotko miestä höpöhöpötekstareilla. Älkää lähettäkö tekstareita välttämättä edes päivittäin, eikä ainakaan monta päivässä! Toki tästäkin on poikkeuksia, mutta suurin osa miehistä kokee jatkuvan tekstarien näpyttelyn raivostuttavana!

Tosin saan mieheltä niitä ainaki yhtäpaljon kun itse laitan....



ap

Väittää olevansa rakastunut minuun, nyt jo, ollaan tunnettu 2 viikkoo!!! :D Asia on jees, itsekin olen tosi ihastunut, mut onkohan se enemmän rakastunut tähän ihastumiseen?

Mä tiesin mieheni kanssa että hän on se oikea just siitä, että hänen kanssaan sai ja saa vieläkin olla just niin kuin itse tykkää, ei tartte vetää roolia tai pelailla mitään parisuhdepelejä, vaan saa vaan olla oma itsensä rauhassa.

Mun tehtäväni ei muutenkaan ole miettiä miten miellyttäisin miehiä parhaiten, enkä vaan rasittaisi turhilla tekstareilla...

Musta ei kyllä varmaan ole apua tässä ketjussa, mutta suosittelen, että olette omia itsejänne ja rakastatte itseänne, niin teihinkin rakastutaan. Ei mihinkään ihanaiseen Cosmo-girliin, joka ei koskaan tee mitään väärin ja on aina tip top, vaan oikeaan ihmiseen, joka saa olla sellainen kuin tykkää.

Vierailija:

Miltä tuntuisi, jos mies olisi jatkuvasti osoittamassa huomiotaan, soittamassa ja kertomassa kuinka tykkää, vaikka ette todellisuudessa vielä edes kunnolla tuntisi toisianne? Nauttikaa siitä tunteesta, mutta älkää tyrkyttäkö sitä toiselle.

Konkreettinen vinkki asiasta, josta monet miespuoliset tuttuni valittavat: Tekstarien lähettäminen. Älkää vainotko miestä höpöhöpötekstareilla. Älkää lähettäkö tekstareita välttämättä edes päivittäin, eikä ainakaan monta päivässä! Toki tästäkin on poikkeuksia, mutta suurin osa miehistä kokee jatkuvan tekstarien näpyttelyn raivostuttavana!

Itsellä tällainen oikea mies tuli vastaan täysin yllättäin. Siinä jäi ex-aviomies ja entinen liitto saman tien, koska tiesin heti, että olin nyt vasta kohdannut sen oikean. Yhdessäoleminen on ollut alusta asti mutkatonta, helppoa eikä kummankaan ole tarvinnut esittää ikinä mitään, vaan on voinut olla oma itsensä. Rakastuimme lähes ensisilmäyksellä ja tunne on kestänyt ja vain vahvistunut ajan myötä. Niin ja tekstarit lentelivät alussa puolin ja toisin aika huimasti. Varmaan lähes 20 viestiä tuli laitettua päivittäin miehelle ja hän minulle =)

Mutta en minä jaksa pelata, osoitan kiinnostuksen ja jos se pelästyttää, oma vikansa... eipä tiedä mitä menettää...

Mun mielestä oli ainakin tosi söpöä, kun oma mies oli alussa välillä ihan ÄLLISTYTTÄVÄN innokas. Hän myöskin hyväksyi sen, että ensimmäiset kuukaudet sain yhtäkkisiä paniikkikohtauksia keskellä päivää siitä, rakastaako hän minua vieläkin ja haluaako hän nähdä, vaikka olemmekin olleet jo 7½ min erossa toisistamme.



Sittemmin olemme molemmat tasaantuneet huomattavasti ;-)

Kuulostele vähän miestä. Älä ole aina se, joka ekana soittaa ja laittaa tekstarin. Odottele muutama päivä, että kuuluko siitä miehestä mitään, jos et itse tee aloitetta. Jos ei kuulu ja itse pommitat miestä jatkuvasti, niin saattaa olla liikaa.



Kannattaa kuitenkin tehdä selväksi se, että olet kiinnostunut ja viihdyt hänen seurassaan. Ei tosiaan yhteistä kotia, häitä ja vauvoja heti ekoihin keskusteluihin mukaan!

Vierailija:

Miltä tuntuisi, jos mies olisi jatkuvasti osoittamassa huomiotaan, soittamassa ja kertomassa kuinka tykkää, vaikka ette todellisuudessa vielä edes kunnolla tuntisi toisianne?

Vierailija:

Ei tosiaan yhteistä kotia, häitä ja vauvoja heti ekoihin keskusteluihin mukaan!

Vakavasti puhuttuna, olisi HUOLESTUTTAVAA jos toinen osapuoli oikeasti PAINOSTAISI muuttamaan heti yhteen ja kihlautumaan.

Mutta esim. kun itse olin jo 32v, kun etsin kumppania, halusin keskustella kaikki tuollaiset asiat (kuten yhteinen koti, lapsensaanti jne) läpi jo alussa. Koska molemmat etsimme nimenomaan vakavaa suhdetta, ei kumpaakaan keskustelut ahdistaneet. Oli kuitenkin varmaa, että vuosi tai pari annetaan kulua, ennenkuin oikeasti mitään ratkaisevia askeleita otetaan.

tätä jatkui varmaan ekat 4kk, kunnes molemmat alkoivat tuntea, että suhde on sen verran vakiintunut ettei se katkea heti ensimmäiseen vastoinkäymiseen.



Nykyään näemme niin usein, ettei tarvetta ole olla jatkuvassa kontaktissa.

Turha esittää kylmää, sillä karkotat vain ukon. Osoita kiinnostuksesi tähän tpaaan: oli ikävä, kiva kun soitit tms...Älä kuitenkaan puhu häistä, yhteisestä asunnosta, kihloista ellei nyt sitten mieskin satu puhumaan ensin.