Lue keskustelun säännöt.
Iltaisin kuola valuen haaveilen kebabista sekä suklaasta. Täytyy taistella. Mikä tähän auttaisi?
17.07.2023 |
Joskus menee metsään mutta yritän taistella, etten vaan sortuisi syömään roskaruokaa ja makeaa.
Sillä ei ole mitään, ei mitään väliä olenko syönyt hyvin päivän aikana vai en. Ei myöskään ruoan laadussa ole väliä. Tänäänkin olen syönyt kaikkea ravinteikasta ja riittävästi.
Silti vaan olisi ihanaa, jos saisin syödä ah ranskalaisia ja kebabia. Jälkiruokaa kans.
En kuitenkaan voi. Pakko vaan taistella, joka ikinen saatanan ilta samasta asiasta. Ei tähän totu. Aina tuntuu siltä kuin kävelisi nuoralla. Yrittää keskittyä mutta vääräkin askel (myöntäilevät ajatukset) voi sitten pilata koko taistelun.
Yleensä voitan. Joskus saatan kuitenkin kolmekin kertaa viikossa hävitä pahimmillaan.
Viime yönä näin painajaisia, että tilasin 2 perhepizzaa ja ruokaa oli valtavasti. Häpesin sitä ja kirosin miksi tuli tilattua.
Kommentit (53)
Ap hyvä, toivottavasti saat apua kaikkiin sinua vaivaaviin asioihin. Mikä herkutteluun tulee, niin Cindy Crawfordin neuvo on mielestäni hyvä, eli 80% terveellistä ruokaa ja 20% herkkuja. Yritän itse pitää kiinni tuosta, syömishäiriön kanssa kamppaillut itsekin.
Tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä niin jaan ton fiiliksen.
Alakerrassa vielä kebula niin houkutus on suuri :/
Makeannälkään olen syöny hedelmiä ja proteiinirahkaa/proteiinivanukasta.
Eihän se todellakaan ole sama, mutta auttaa hieman..
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on ollut ongelma syömisen ja etenkin iltanapostelun kanssa. Oon nyt 22 ja tätä on jatkunut ylä-asteen ajoilta asti. Usein juuri se, kun syö yhtenä iltana ajaa syömään myös toisena iltana. Sitä on todella vaikea selittää, mutta tulee vähän sellainen, että jos maanantaina tulee herkuteltua niin sitten koko viikko on "pilalla" ja herkkulakon voi aloittaa sitten taas ensi maanantaina.
Täällä on annettu tosi paljon hyviä vinkkejä. Se, että kiellät itseltäsi kokonaan sen, mitä tekee mieli ja teet siitä myrkyllisen, pelottavan asian, voi pahentaa kierrettä ja ajatukset junnaa koko ajan ruoan ympärillä. Jos sun tekee mieli kebabia, syö kebabia. Lähde ekana vähentämään määriä, ei tarvitse sulkea kokonaan herkkuja pois. Lopulta kun tuo negatiivinen aura helpottaa, herkut voi jäädä pois ihan itsestään. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän, mutta kaikki on mahdollista.
Älä vihaa peilikuvaasi, vaikka kokisit olevasi liian lihava tai vääränlainen. Sulla on nyt tällainen vaihe elämässä, sun keho on nyt tuollainen, mutta se on silti sun eikä se ole sun vihollinen. Vähän juustoista ja kliseistä ehkä, mutta mun kohdalla ainakin auttaa kun yritän olla itselleni armollisempi. :)
En halua myöskään diagnosoida ketään tai sanoa että kaiken alla on jokin sairaus, mutta joskus pakkomielteiset ajatukset voi johtua jostakin häiriöstä. Esim mulla tää ahmiminen oli kytköksissä ADHD:seen ja kuin sain lääkkeet kuun alussa, napostelu väheni huomattavasti.
En tiedä sainko sanottua mitään järkevää, mutta mun teki hirveästi mieli kirjottaa sulle.
Tässä tekisi mieli halata sinua. Kiitos.
Minullekin tulee sellainen olo, että pilalla kaikki ja taas olen epäonnistunut jos syön/ahmin roskaruokaa etc. Katoan jonnekin pyörremyrskyn kaltaiseen kaaokseen. Johtuu todennäköisesti siitä, että haluan niin paljon onnistua ja muuttaa tapojani. Haluan sitä niin, että se tuntuu musertavalta hetkellisesti ja sitten suljen silmät, syön lisää ja joskus se tuntuu jopa siltä, että jostain itselleni. Passiivis-aggressiivisella tavalla.
Itse myötätunto on hyvä juttu. Se on ainakin saanut minut aina nousemaan ja yrittämään uudestaan.
Olen lopettanut alkoholin käytön kokonaan, joka oli paha ongelma ennen. Myös huonot suhteet, heitetty kaukaksi pois. Nautin kyllä sinällään tästä elämästä ja omista rajoistani, joskus kuitenkin olen aivan liian vaativa tai sitten äärilaitaan.
Yritän hakea tasapainoa. Koko ajan se tässä kyllä etenee. Välillä tulee enemmän takapakkeja mutta huomaan kyllä, että koko ajan vahvistun.
Kiitos kun jaoit sinun kokemuksiasi sekä ymmärryksestäsi. On mukava kuulla, että olet saanut apua omaan tilanteeseen. ADHD on varmasti ollut raskas taakka mutta hyvä, että hait ja sait apua.
Tsemppiä jatkoosi. Voi hyvin.
Ap
Siis, että kostan itselleni* passiivis-aggressiivisesti.
Ap
Pahoittelut kirjotusvirheistä, näemmä väsymys painaa. No mutta, hyvää yötä kaikille!
Kiitos mukana olleille ja tukeneille. :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeilisin sitä, että söisin viikon jokaisena päivänä päivälliseksi kebabia (kaupan pakastetavaraa tai eineshyllytavaraa) ja muodostaisin annokset lautasmallin mukaisiksi. Joko ihan riisin tai itsetehtyjen lohkoperunoiden kanssa tai sitten käyttäisin kebabia protskuna pitaleivässä tai tekisin itse kebabpurilaisia (sämpylänä reissumies tai vastaava ruisleipä). Lisäkkeenä aina salaattia, kasvistikkuja, kypsennettyjä juureksia ym. Jälkkäriksi jotain todella kaakaoista, esim. tummaa suklaata palana, keksinä tai kaakaona (tehtynä leivontakaakaoon eikä maitokaakaojauheeseen). Itse sain katkaistua oman tietyn ruuan himoitsemisputken tällä tavalla, että söin sitä monta päivää putkeen yhdellä aterialla. En kieltänyt ruokaa itseltäni, ja lopulta se menetti hehkunsa pitemmäksi aikaa. Ruokasuhteeni oli aikoinaan erittäin vaikea ja pitkään kesti päästä pois ajattelusta, että on pahoja ja hyviä ruokia. Vein siltä ruualta kielletyn hedelmän hehkun ja se auttoi painonhallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Alasti seisomaan peilin eteen 15 minuttiksi. Katse koko ajan peilissä ja tietoisuus siinä, mitä peilistä näkyy. Jos vielä sen jälkeen tekee mieli kebua ja suklaata, mene ostamaan.
Mulla oli oikeasti joskus keksimöni dieetti "syö vain alasti peilin edessä" 😂
Toimii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on ollut ongelma syömisen ja etenkin iltanapostelun kanssa. Oon nyt 22 ja tätä on jatkunut ylä-asteen ajoilta asti. Usein juuri se, kun syö yhtenä iltana ajaa syömään myös toisena iltana. Sitä on todella vaikea selittää, mutta tulee vähän sellainen, että jos maanantaina tulee herkuteltua niin sitten koko viikko on "pilalla" ja herkkulakon voi aloittaa sitten taas ensi maanantaina.
Täällä on annettu tosi paljon hyviä vinkkejä. Se, että kiellät itseltäsi kokonaan sen, mitä tekee mieli ja teet siitä myrkyllisen, pelottavan asian, voi pahentaa kierrettä ja ajatukset junnaa koko ajan ruoan ympärillä. Jos sun tekee mieli kebabia, syö kebabia. Lähde ekana vähentämään määriä, ei tarvitse sulkea kokonaan herkkuja pois. Lopulta kun tuo negatiivinen aura helpottaa, herkut voi jäädä pois ihan itsestään. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän, mutta kaikki on mahdollista.
Älä vihaa peilikuvaasi, vaikka kokisit olevasi liian lihava tai vääränlainen. Sulla on nyt tällainen vaihe elämässä, sun keho on nyt tuollainen, mutta se on silti sun eikä se ole sun vihollinen. Vähän juustoista ja kliseistä ehkä, mutta mun kohdalla ainakin auttaa kun yritän olla itselleni armollisempi. :)
En halua myöskään diagnosoida ketään tai sanoa että kaiken alla on jokin sairaus, mutta joskus pakkomielteiset ajatukset voi johtua jostakin häiriöstä. Esim mulla tää ahmiminen oli kytköksissä ADHD:seen ja kuin sain lääkkeet kuun alussa, napostelu väheni huomattavasti.
En tiedä sainko sanottua mitään järkevää, mutta mun teki hirveästi mieli kirjottaa sulle.
Tässä tekisi mieli halata sinua. Kiitos. <3
Minullekin tulee sellainen olo, että pilalla kaikki ja taas olen epäonnistunut jos syön/ahmin roskaruokaa etc. Katoan jonnekin pyörremyrskyn kaltaiseen kaaokseen. Johtuu todennäköisesti siitä, että haluan niin paljon onnistua ja muuttaa tapojani. Haluan sitä niin, että se tuntuu musertavalta hetkellisesti ja sitten suljen silmät, syön lisää ja joskus se tuntuu jopa siltä, että jostain itselleni. Passiivis-aggressiivisella tavalla.
Itse myötätunto on hyvä juttu. Se on ainakin saanut minut aina nousemaan ja yrittämään uudestaan.
Olen lopettanut alkoholin käytön kokonaan, joka oli paha ongelma ennen. Myös huonot suhteet, heitetty kaukaksi pois. Nautin kyllä sinällään tästä elämästä ja omista rajoistani, joskus kuitenkin olen aivan liian vaativa tai sitten äärilaitaan.Yritän hakea tasapainoa. Koko ajan se tässä kyllä etenee. Välillä tulee enemmän takapakkeja mutta huomaan kyllä, että koko ajan vahvistun.
Kiitos kun jaoit sinun kokemuksiasi sekä ymmärryksestäsi. On mukava kuulla, että olet saanut apua omaan tilanteeseen. ADHD on varmasti ollut raskas taakka mutta hyvä, että hait ja sait apua.
Tsemppiä jatkoosi. Voi hyvin.
Ap
Mieli sanoo aina toista, mutta et ole epäonnistunut! Epäonnistuit ehkä siinä, että annoit mieliteolle vallan, mutta toisaalta.. oliko se ihan hirveä rike? Et satuttanut ketään ulkopuolista, et oikeasti tehnyt mitään hirveää etkä todellakaan ole epäonnistunut persoonana mitenkään. Kaikille tulee tuollaisia hetkiä, ihan kaikille. Onnistuminen tulee usein kompasteluiden kautta. Takapakit on okei.
Alkoholin käytön lopettaminen ja toksisten ihmissuhteiden katkaiseminen on oikeasti iso juttu ja siitä kannattaa antaa itselleen tunnustusta.
Tsemppiä myös sinulle ja kiitos paljon kun vastasit. Oikeasti, kaikkea hyvää. <3
Tiedän tuon taistelun. Tähtään siihen kerran viikossa nautiskeluun 🤜
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä helvetin ihanaa siinä kebabissa on? Kamalaa moskaa, kerran olen maistunut ja ainoaksi kerraksi jäi.
Olet tainnut maistaa jotain Peräkylän kioskin "kebabia", tai olet jääräpäinen vanhus, jonka mielestä peruna ja läskisoosi on ainoaa oikeaa ruokaa. Vaikka peruna on aikoinaan Saksasta tuotu, eikä kuulu Suomen luontoon.
Peräkylän kioskilla en ole koskaan käynyt ja tuon kebabin ostin joltain musiikkifestareilta, en enää muista mistä. Peruna on hyvä ruoka ja sitä kasvatamme itsekin joka vuosi. Siitä saa valmistettua maukkaita ruokia mutta läskisoosia en tee koskaan enkä syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään hävisin.
Söin kebabin ranskalaisilla ja suklaalevyn päivällä.
Äskön kanaa ja riisiä currykastikkeella.
Huoh.
Huomenna täytyy syödä terveellisesti ja vähän.
Ap
Mullakin on ollut ongelma syömisen ja etenkin iltanapostelun kanssa. Oon nyt 22 ja tätä on jatkunut ylä-asteen ajoilta asti. Usein juuri se, kun syö yhtenä iltana ajaa syömään myös toisena iltana. Sitä on todella vaikea selittää, mutta tulee vähän sellainen, että jos maanantaina tulee herkuteltua niin sitten koko viikko on "pilalla" ja herkkulakon voi aloittaa sitten taas ensi maanantaina.
Täällä on annettu tosi paljon hyviä vinkkejä. Se, että kiellät itseltäsi kokonaan sen, mitä tekee mieli ja teet siitä myrkyllisen, pelottavan asian, voi pahentaa kierrettä ja ajatukset junnaa koko ajan ruoan ympärillä. Jos sun tekee mieli kebabia, syö kebabia. Lähde ekana vähentämään määriä, ei tarvitse sulkea kokonaan herkkuja pois. Lopulta kun tuo negatiivinen aura helpottaa, herkut voi jäädä pois ihan itsestään. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän, mutta kaikki on mahdollista.
Älä vihaa peilikuvaasi, vaikka kokisit olevasi liian lihava tai vääränlainen. Sulla on nyt tällainen vaihe elämässä, sun keho on nyt tuollainen, mutta se on silti sun eikä se ole sun vihollinen. Vähän juustoista ja kliseistä ehkä, mutta mun kohdalla ainakin auttaa kun yritän olla itselleni armollisempi. :)
En halua myöskään diagnosoida ketään tai sanoa että kaiken alla on jokin sairaus, mutta joskus pakkomielteiset ajatukset voi johtua jostakin häiriöstä. Esim mulla tää ahmiminen oli kytköksissä ADHD:seen ja kuin sain lääkkeet kuun alussa, napostelu väheni huomattavasti.
En tiedä sainko sanottua mitään järkevää, mutta mun teki hirveästi mieli kirjottaa sulle.