Kannattaako ostaa 60-70-luvun kerros- tai rivitalo-asuntoa?
Kun muuhun ei ole orpon leikkausten ja hintojen noustua varaa? Nyt asumme 2000-luvun rivitalo-kolmiossa, mutta tarve olisi 4 huoneen asunnolle..
Eli käytännössä 60-80-luvun rivi tai kerrostalo, jossa pinnat remontoitu nykyaikaan . Onko nuo kaikki sisäilma-ongelmaisia piritaloja vai onko joukossa ihan asumis-kelpoisia, lapsiperheille sopivaa?
Ovatko jo pian jo elinkaaren päässä, vai voiko ajatella että pystyisi asumaan useita vuosikymmeniä ja jäisi vielä jotain perittävää lapselle?
Kommentit (32)
Tuollainen on ihan vihoviimeinen pommi. Myin juuri omani pois kun kolmen vuoden asumisen aikana ehti kasvaa metrinen ... otsaan talonyhtiön puheenjohtajana. Aina oli jotain jossain rikki ja joka jumalan kuukausi oli jotain korjattavaa aina tippuvista ovenkahvoista lämmitysjärjestelmän täyssaneeraukseen. Loppui usko että koko kompleksia on 20 vuoden päästä enää olemassa niin myin osakkeeni seuraavalle hölmölle.
Ei enää ikinä 60-luvun asuntoa. Tai taloyhtiöasumista.
Kandee varmaan selvittää etukäteen, ettei tule suuria linjasaneerauksia tai muita vastaavia remontteja. Äitini asuu 70-luvulla valmistuneessa kerrostalossa ja parin vuoden päästä suuret ja kalliit remontit edessä koko talossa.
Kannattaa tutustua taloyhtiö korjaushistoriaan, onko talosta pidetty asiallisesti huolta. Se hyvä puoli niissä on, että on tilavat huoneet ja joissain normaalia korkeammat huoneet kuin uudemmissa, on tilaa hengittää.
Asun 1960-luvun rivitalossa ja kyllä voisin ainakin omaa taloani suositella huolella. Meillä on talossa remontoitu sitä mukaa, kun remontoitavaa on ollut. Jos uudempiin taloihin vertaa, niin meillä on isot huoneet, kunnon keittiö ja todella suuret pihat. Putkiremonttikin on jo ollut, eikä yhdessäkään asunnossa löytynyt kylppäreistä edes kosteusvaurioita. Kuulemma tämän ajan talot ovat usein hengittävämpiä, eikä niin tiiviitä, kuin monet uudemmat, joissa kosteutta kertyy kun ilma ei kierrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voi höpö höpö näitä kommentteja täällä. Hyvin hoidetussa v.-65 kaksiossa asun Vuosaaressa, putkiremontit ja julkisivuremontit takana, hyvin hoidettu taloyhtiö, ei mitään homeongelmia ainakaan tässä taloyhtiössä ole. Hyvä äänieristys, kunnon keittiö, ei siis mitään avokeittiäviritelmää, iso makuuhuone. Rauhallisempia nämä vanhemmat taloyhtiöt on kuin uudet, joissa myös enemmän vaihtuvuutta.
Meillä 80-luvun perherivari kahdessa kerroksessa. Molemmissa kerroksissa isot vaatehuoneet, lisäksi erillinen häkkivarasto. Tilava keittiö, kaksi vessaa, makuuhuoneissa myös hyvin neliöitä. Nykyisin tällaiset rivarikolmiot ahdetaan 60 neliöön, siinä missä meillä on 92. Säilytystilaa ei uusissa ole, eikä makkareihin mahdu juuri muuta kuin parisänky. Keittiö on olohuoneen seinustalla ja piha mallia postimerkki. Mä en tätä vanhaa kämppää vaihtaisi uuteen, vaikka uusi olisi rahallisesti arvokkaampi.
Meillä myös 80-luvun puolen välin perherivari, neliöitä 119. Meillä on kolme tilavaa makuuhuonetta, iso olohuone, jossa korotettu katto, iso keittiö, 2 vessaa ja erillinen ulkovarasto. Taloyhtiö on hyvin hoidettu, ei anneta tulla korjausvelkaa vaan rempataan ja kunnostetaan etuottoisesti. Juuri tehtiin kattoremppa ja maalattiin talon ja varastojen puuosat. Tästä en ihan helpolla muuta mihinkään, tämän taloyhtiön ja rakennusten historian tuntee ja tällaista isoa, vihreää pihaa ei uusista taloyhtiöistä löydä.
60-70-luvun taloja on monenlaisia. Osa kannattavia ostoksia, osa ei todellakaan. Itse asun vuonna 1968 valmistuneessa kerrostalossa ja olen oikein tyytyväinen. Sen sijaan en koskaan ostaisi asuntoa siitä talosta, jossa ystäväni asuu. Talo on suunnilleen samaikäinen kuin tämäkin.
Venäläistä rulettiahan se vanhojen kanssa on kun ei ollut edes niitä vähiäkään direktiivejä esim. äänenvaimennusten suhteen. Ei se uusissakaan mikään tae rauhasta ole, mutta todennäköisemmin uusi kämppä hiljaisempi kuin vanha.
Uudet asunnot on nykyään monet rakennettu "kustannustehokkaasti" kun tähän yhdistetään energisnsäästöratkaisuna tiiviit rakenteet, ollaan heikoilla jäillä.
Hometta, puutteelliset äänieristyksen, kelvotonta rakentamista, putkimateriaali vaatii putkiremontin jo 10 v. sisällä.
Työmoraali huono ja ahneus loputon. Tarkkana.
Vierailija kirjoitti:
Uudet asunnot on nykyään monet rakennettu "kustannustehokkaasti" kun tähän yhdistetään energisnsäästöratkaisuna tiiviit rakenteet, ollaan heikoilla jäillä.
Hometta, puutteelliset äänieristyksen, kelvotonta rakentamista, putkimateriaali vaatii putkiremontin jo 10 v. sisällä.Työmoraali huono ja ahneus loputon. Tarkkana.
Ja usein nämä uudet rakennukset pilataan sillä, ettei koneellista ilmanvaihtoa säästösyistä pidetä jatkuvasti päällä tai pidetään liian heikolla teholla. Ovat sitten homeessa 10v sisällä valmistumisesta.
Vierailija kirjoitti:
voi höpö höpö näitä kommentteja täällä. Hyvin hoidetussa v.-65 kaksiossa asun Vuosaaressa, putkiremontit ja julkisivuremontit takana, hyvin hoidettu taloyhtiö, ei mitään homeongelmia ainakaan tässä taloyhtiössä ole. Hyvä äänieristys, kunnon keittiö, ei siis mitään avokeittiäviritelmää, iso makuuhuone. Rauhallisempia nämä vanhemmat taloyhtiöt on kuin uudet, joissa myös enemmän vaihtuvuutta.
Noissa tuon ajan kämpissä on kyllä ongelmana liian suuret makuuhuoneet ja aivan liian pienet kylpyhuoneet. Suunniteltu aika päin persettä. Avokeittiö auttaa joskus, joskus huonontaa.
Meillä 80-luvun perherivari kahdessa kerroksessa. Molemmissa kerroksissa isot vaatehuoneet, lisäksi erillinen häkkivarasto. Tilava keittiö, kaksi vessaa, makuuhuoneissa myös hyvin neliöitä. Nykyisin tällaiset rivarikolmiot ahdetaan 60 neliöön, siinä missä meillä on 92. Säilytystilaa ei uusissa ole, eikä makkareihin mahdu juuri muuta kuin parisänky. Keittiö on olohuoneen seinustalla ja piha mallia postimerkki. Mä en tätä vanhaa kämppää vaihtaisi uuteen, vaikka uusi olisi rahallisesti arvokkaampi.