Jos kuolisin, saisivatko omaiset tietää elämäni todellisen laidan ja rahatilanteen?
Ei kai sillä väliä ole enää kun on menehtynyt mutta jonkinlaista hienovarainen yksityisyys olisi mukavaa.
Olen päättänyt lähteä omin voimin pois.
Velkaa on kymmeniä tuhansia, otettu pelivelkaa.
Laskuja on roskaruokaan ja kauppaan.
Olen yrittänyt pitää naamiota yllä, että kaikki ok.
En halua kertoa kaikkea, ovat muutenkin pettyneitä minuun.
Töissä käyn, muuta ei olekaan. Onneksi.
Mitä he saavat tietää kun olen poissa?
Kommentit (130)
Älä hyvä ihminen tee itsellesi mitään :( Nyt on vaikeaa mutta paremmat päivät ovat tulossa sinullekin. Odottaisit mitä elämällä on sinulle tarjota vielä. Se ei tapahdu nyt eikä huomenna mutta asiat kääntyvät vielä parempaan ja sitten olet iloinen siitä että olet yhä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Miten muuten terveystiedot tällaisessa tilanteessa? Nehän ovat salassapidettäviä. Miten sitten kun meistä aika jättää?
Terveystietoja eivät omaiset saa, ne pysyvät salaisina vuosikymmeninä. Varat ja velat kyllä selviävät ja on pakkokin selvittää perunkirjoituksessa.
Itse hieman ihmettelin, kun pääsimme veljeni kanssa selaamaan vuosien ajalta isämme käyttötilin tapahtumia taaksepäin sen jälkeen kun olimme muuttaneet saman tilin kuolinpesän kulutiliksi. Isämme omakanta sen sijaan sulkeutui meiltä heti, vaikka meillä oli isän elinaikana siihen isän antama käyttöoikeus.
Mutta älä hyvä ystävä tee itsellesi mitään. Onni ja rakkaus voi vielä hyvinkin odottaa sinua tässä elämässä. Ja muutama kymppitonni on pikkusumma, anna mennä vaikka ulosottoon. Elämällä voi olla vielä vaikka mitä ihania yllätyksiä sinulle, usko,pois! Hae apua, elämäsi on arvokas. Sinä olet arvokas.
Kyllä se kuolinsyy omaisille näkyy mutta ei muut terveystiedot.
pornolehdet veisin ensimmäisenä roskiin
Vierailija kirjoitti:
Ruotsalainen kuolinsiivous, en muista kirjan toimittajaa.
Kannattaa joskus kokeilla hakukonetta. Löytyy helposti nimellä "Ruotsalainen kuolinsiivous".
Ruotsalainen isoäiti, 82-vuotias Margareta Magnusson, kirjoitti kirjan “Mitä jälkeen jää – taito tehdä kuolinsiivous”. Kirja tavoitti heti ruotsalaiset ja nyt kirja on julkaistu jo 30:llä eri kielellä.
Kuolinsiivouksesta tuli koko maailman tuntema trendi, joka haastaa konmarituksen ja minimalismin ja joka auttaa kodin tavaroiden organisoinnissa ja raivaamisessa. Nyt kodin siivoamisessa käytetään ruotsalaisia oppeja. Tämä on myös erinomainen tapa käydä läpi tavarat ennen pakkaamista ja muuttoa.
Yleensä kuolinsiivous tehdään jonkun kuoltua. Tässä organisointitavassa ei kuitenkaan kukaan ole kuollut. Ideana on siivota koti sellaiseen kuntoon, että voisi kuolla milloin vain ja perikunnan olisi helppoa selvitä tavaroiden läpikäymisestä. Margaret Magnusson kirjoittaa kirjassaan, että
Olisi kauheaa, jos jonkun muun pitäisi siivota kotini minun kuoltuani.
Margaret Magnusson
Eivät saa koskaan tietää jos kuolevat samaan aikaan kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin jos olis sellane kivuton tapa, nappia painamalla.
Eri
Auttaako yhtään ajatus siitä, että elämä ei ole rajaton vaan joku päivä kun sinun päivät on täynnä pääset takaisin sinne mistä tulitkin? Joskus elämä ahdistaa vain siksi koska uskomme olevamme kuolemattomia. Se on valtavan laaja ajatus eikä onneksi pidä paikkansa. Elämme hyvin lyhyen hetken ja sitten meitä ei ole. Mikään kiire ei ole minnekään. Kotiin päästään takaisin olemattomuuteen jokainen. Tämä kaikki on väliaikaista eikä sillä ole väliä.
älä ihan kaikkia siivoa tuhoa vaikutat niin tohelolta tyypiltä että tuskin sinulta ees itsari onnistuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsalainen kuolinsiivous, en muista kirjan toimittajaa.
Kannattaa joskus kokeilla hakukonetta. Löytyy helposti nimellä "Ruotsalainen kuolinsiivous".
Ruotsalainen isoäiti, 82-vuotias Margareta Magnusson, kirjoitti kirjan “Mitä jälkeen jää – taito tehdä kuolinsiivous”. Kirja tavoitti heti ruotsalaiset ja nyt kirja on julkaistu jo 30:llä eri kielellä.
Kuolinsiivouksesta tuli koko maailman tuntema trendi, joka haastaa konmarituksen ja minimalismin ja joka auttaa kodin tavaroiden organisoinnissa ja raivaamisessa. Nyt kodin siivoamisessa käytetään ruotsalaisia oppeja. Tämä on myös erinomainen tapa käydä läpi tavarat ennen pakkaamista ja muuttoa.
Yleensä kuolinsiivous tehdään jonkun kuoltua. Tässä organisointitavassa ei kuitenkaan kukaan ole kuollut. Ideana on siivota koti sellaiseen kuntoon, että voisi kuolla milloin vain ja perikunnan olisi helppoa selvitä tavaroiden läpikäymisestä. Margaret Magnusson kirjoittaa kirjassaan, että
Olisi kauheaa, jos jonkun muun pitäisi siivota kotini minun kuoltuani.
Margaret Magnusson
Teen joka vuosi heinäkuussa kuolinsiivousta. Nytkin pitäisi pikkuhiljaa aloitella. Nykyään pitää siivota someakin roinan lisäksi. On siinä hommaa.
Perilliset saavat tietää.
Ymmärrän, että velat ja oma elämäntilanne ahdistavat, mutta ne ovat väliaikaisia ja väliaikaisiin tilanteisiin ei kannata tehdä lopullisia ratkaisuja. Älä tee itsellesi mitään ja jonakin päivänä olet kiitollinen itsellesi, että olet vielä täällä. Minäkin uin aika syvissä vesissä vielä pari vuotta sitten, mutta nykyään menee paremmin ja olen oikein tyytyväinen, että sinnittelin mukana.
Oletko hakenut apua tai jutellut läheisillesi ajatuksistasi? Vaikka kynnys varmasti on korkea, niin suosittelen kokeilemaan. Olen varma, että sun läheiset haluavat pitää sut täällä.
Vierailija kirjoitti:
Miten muuten terveystiedot tällaisessa tilanteessa? Nehän ovat salassapidettäviä. Miten sitten kun meistä aika jättää?
Kuolinsyy tulee lähiomaisten tietoon. Muulla ei ole enää merkitystä, kun ihminen on kuollut.
Itse tallettaisin pankin tallelokeroon "arvopapereita". Kun ahneet omaiset menisivät tutkimaan niin paperissa olisi keskisormen kuva ja alla teksti: Siitäs saitte!
Tilanteesi voi ehtiä muuttua vielä moneen kertaan ennen kuin lähdönhetki koittaa. Älä turhaan panikoi asiasta. Keskity elämään, älä kuolemaan. Kyllä ne jäljelle jääneet sitten asiat hoitavat, kun se aika on. Toki joitain valmisteluja, kuten mahdollisen testamentin ja hautaustahdon voi tehdä jo nyt. Netistä löytyy ohjeita.
Vierailija kirjoitti:
Perilliset saa tietää. Heidän täytyy huolehtia perunkirjoitus. Mutta älä tee mitään itelles, se on läheisille liian kova loppuelämän taakka.
Aivan. Sattui itsellenikin liian lähelle. Läheisten järkytyksen ja kaipauksen ja miksi-kysymysten lisäksi ovat asian käytännönkin vaikutukset muillakin ihmisillä pysyvää laatua.
Vierailija kirjoitti:
Näköjään potilastietojen salassapito jatkuu kuoleman jälkeen, MUTTA tietenkin löytyi kiva poikkeuksen poikkeus, kuten aina näissö yksityisyydensuojaan liittyvissä asioissa on tapana löytyä, jotta sitä saadaan kierrettyä. Eli juuri tuo kuolemaan johtaneiden asioiden selvittely, jolloin nähtävästi omaiset voi hakea lupaa.
https://www.minilex.fi/a/potilaan-kuoleman-j%C3%A4lkeinen-potilastietoj…
Olisi varsin järjetöntä, jos esim. rikostapausta epäiltäessä omaisille ei saisi kertoa johtuiko kuolema rikoksesta vai oliko siihen joku muu syy. Ja mitäpä se nyt muutenkaan ruumista haittaa, jos hänen tietonsa tulevat omaisille julki. Ei ne enää vaikuta mihinkään siinä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä, jos ihminen voisi poistattaa tietojaan ennen lähtöään tai jättää asiasta sellainen toimeksianto, jota valtio kunnioittaisi.
Miksi pitää elää niin, että sitä tarvitsee hävetä?
Olihan Nykänenkin hienolla autolla kurvaileva suurituloinen ennen kuin perunkirjoitus kertoi aivan muuta...
Vierailija kirjoitti:
"Kymmeniä tuhansia" velkaa on oikeasti todella pieni summa, ei sen takia kannata tuollaista suunnitella.
Mulla oli velkaa alle 10000 kun mietin itsemurhaa. Mutta olinkin masentunut.
Velkaa on yhä melkein tuo summa mutta en enää halua tappaa itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Olihan Nykänenkin hienolla autolla kurvaileva suurituloinen ennen kuin perunkirjoitus kertoi aivan muuta...
Kukaan edes etäisesti hänet tietävä ei olettanut hänen olevan suurituloinen. Mistä se tuloja olisi saanut, kun ei töissäkään käynyt? :D
Kyllä sellaisia on, käytä mielikuvitustasi.