Olisitko onnellinen seksittömässä suhteessa, jossa on kuitenkin muuta hellyyttä/läheisyyttä?
Kommentit (58)
Voisin ollakkin. Ei sen saman ihmisen kanssa jaksa vuosikymmenien jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Olen. Seksi ei ole meille kummallekaan (tästä on keskusteltu heti suhteen alussa, ennen kuin tunteet syventyneet) tärkeää.
Olet todella onnekas. Voin vain toivoa että edes kerran elämässä kohtaisin tällaisen miehen.
Vierailija kirjoitti:
No mieluummin pidän nykyisen seksisuhteeni. Asun mieluiten yksin. Seksi tämän miehen kanssa on parasta tähän asti ja siinä on runsaasti myös läheisyyttä. Minulla hiipuu ne muutkin tunteet, jos ei ole seksiä. Ei sitä silloin halua muutakaan läheisyyttä.
Sama. Ilman seksiä ne muutekin jutut menettää merkityksensä: ottakaa nyt vaikka suhteesta pois se luottamus, kuinka moni siten on halukas vaikka hellyyteen tai seksiin? Tai arvostus tai mikä vaan. Voihan sitä aina teeskennellä kaiken olevan hyvin ja sitähän usein kuulee "suhteessa on paljon muutakin"...
Vaihtamalla nimittäin paranee kummasti. ;)
En todellakaan. Olisi kamalaa, että hellyys ja läheisyys ei koskaan johtaisi seksiin.
Vierailija kirjoitti:
No olen elänyt liki seksittömässä suhteessa jo vuoden päivät. Miehellä ei enää seiso. Nelikymppisiä ollaan, aattelin että ihan näin nuorena ei vielä olisi tällaisia ongelmia, mutta ei auta. Mies ei halua mennä lääkäriin. Ollaan molemmat hoikkia ja urheilullisia eli ei ole ylipainokaan ongelman ydin. En tiedä, mistä kiikastaa. Yhteisiä vuosia takana parikymmentä.
Seksittömyys harmittaa, mutta läheisyyttä meillä on edelleen paljon, enkä harkitse eroa tämän asian takia.
Tilanne vaikuttaisi painavan mieltäsi, joten yrittäisin kuitenkin vielä suostutella miestä lääkäriin. Miehelläsi on ymmärrettävästi korkea kynnys hakeutua lääkärin vastaanotolle, mutta erektiohäiriö pystytään korjaamaan lähes kaikilta, joten käynti lääkärin vastaanotolla hyvin todennäköisesti vie asiaa eteenpäin. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä hankalammaksi sen puheeksi ottaminen muuttuu. Minun miehelläni alkoi muutama vuosi sitten olla samoja ongelmia, ja kesti noin vuoden ennen kuin sain hänet ottamaan yhteyttä lääkäriin. Vetosin siihen, että myös me naiset käymme säännöllisesti gynekologilla, ja jos minä olen kestänyt käynnit seksielämämme ja yhteisen edun eli ehkäisyn ja raskauden mahdollistamiseksi, hänen tulee nyt vastavuoroisesti hoitaa oma osuutensa.
täälläki oli alkuun että pitää olla sitä ja tämä.. hyvä ettei käsillä piä seisoa..
pitää kun saa monta orkkua viikossa niin saa olla kokoajan runkkaamassa
sormilla ja patukkaa pitää saaha monta kertaa päivässä, joskus niinki
kauan että ihan turvoksissa monta päivää on koko värkki..
joku riippuvuus tullu selkeesti
ja alkuun ei orkku muka ollu tärkeä.. hoh hoh
Jos haluttaa sitä tuskin olisi onnellinen, mutta toki jos ei syystä tai toisesta haluta niin silloin se ei varmaan haittaa.
En olisi. Koska tykkään liikutella penistäni toisen ihmisen ruumiinaukoissa, kunnes saan orgasmin.
En olisi onnellinen. Laimeiden taskulämpöisten suhteiden jälkeen en enää tyytyisi seksittömään parisuhteeseen. Kumpaakin tarvitaan, sekä hellyyttä, että seksiä. Halauksia ja silityksiä saa kaveriltakin.
En. Olen ollut seksittömässä liitossa, enkä enää vapaaehtoisesti suostuisi sellaiseen. Toki jos nykyinen puolisoni menettäisi kykynsä tai halunsa esim. sairauden vuoksi, en jättäisi enkä pettäisi häntä. Mutta en tietenkään olisi tyytyväinen seksittömyyteen.
N36
On minulla paljonkin seksittömiä suhteita. En paneskele kavereideni ja sukulaisteni kanssa. Sen lisäksi sitten on myös sellaisia suhteita, joissa on seksiä. Uskoisin, että useimmilla ihmisillä on samanlainen tilanne.
Olen ollut aviomieheni kanssa yhdessä 15 vuotta. Ei enää seksihaluja juuri kummallakaan. 10 vuotta oli aktiivinen ja hyvä seksielämä. Mutta todellakin, suhde ja avioliitto on paljon muutakin kuin seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Mieluusti olisin! Nuorempana ei olisi kyllä tullut kysymykseenkään, mutta vaihdevuosien alettua olen muuttunut täysin haluttomaksi, ei voisi vähempi kiinnostaa...
N55
Ei vaihdevuosien pitäisi haluja viedä, jos suhteessa on kaikki kunnossa ja seksi on hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Seksi ei ole meille kummallekaan (tästä on keskusteltu heti suhteen alussa, ennen kuin tunteet syventyneet) tärkeää.
Mistä tuollaisia kumppaneita löytyy, minäkin haluan!
En ole varma. Olisi ensinnäkin hienoa löytää kumppani. Jos lisäksi seksiä, niin aina vaan parempi.
Olen. Puoliso on aseksuaali ja minulla on aina ollut matala libido eli seksittömyys ei haittaa. Joinain vuosina meillä on seksiä muutaman kerran ja joinain ei ollenkaan.
N49
Kyllä mä kaikista eniten kaipaan kumppanuutta. Ihmisen, joka keskustelee ja kuuntelee, nauraa mun jutuille, tukee, tekee juttuja ja käy mun kanssa luonnossa ja iltauinnilla ja rakastaa. Seksin pystyn hoitamaan masturboimalla ja jos vaikka kerran kuussa vähän sais kun on oikein himokas niin se olis täydellistä. Vaikka orgasmi on sopivasti tullessaan ihanaa, niin en kyllä ymmärrä ihmisiä, jotka tarvitsevat aivan jatkuvaa panemista eivätkä muusta osaa puhua kuin siitä seksistä. Elämässä on niin paljon muutakin sisältöä. Kunhan joku rakas pitäisi sylissä ja hellisi niin se olis tärkeintä. Ihan vähän jos välillä antais palaa niin perfect. Kokonaan ilmanki menis jonkin aikaa. Kunhan konnektaa koko ajan muuten ja pussaa ja saa itkee toisen puseroon.
No olen elänyt liki seksittömässä suhteessa jo vuoden päivät. Miehellä ei enää seiso. Nelikymppisiä ollaan, aattelin että ihan näin nuorena ei vielä olisi tällaisia ongelmia, mutta ei auta. Mies ei halua mennä lääkäriin. Ollaan molemmat hoikkia ja urheilullisia eli ei ole ylipainokaan ongelman ydin. En tiedä, mistä kiikastaa. Yhteisiä vuosia takana parikymmentä.
Seksittömyys harmittaa, mutta läheisyyttä meillä on edelleen paljon, enkä harkitse eroa tämän asian takia.