Mitä mieltä tästä lasten vuoroviikkotilanteesta?
Lapset ovat kuusi- ja 13-vuotiaita. Tänään vanhempi lapsista sanoi minulle (tädilleen), että huomenna taas pitää mennä iskälle. Varovasti kysyin, että ettekö viihdy siellä. Lapsi ei koskaan ole moittinut isäänsä, mutta tilanne on se, että isä tekee paljon töitä ja tulee kotiin iltaisin kahdeksan ja yhdeksän välillä.
Ovat siis paljon keskenään ja hän sanoi, että mieluummin olisivat äidin luona. Mietin, että olisikohan hyvä järjestely, jos lapset olisivat siellä viikonloppuisin, kun isäkin on kotona? En puutu asiaan, mutta kurjaltahan tuo tuntuu.
Älkää nyt hermostuko. Lapsen sanat jäi vaan mieleeni.
Kommentit (63)
Minun lapseton siskoni on kehittänyt samanlaisen tarinan miten isosisko muka joutuu hoitamaan pienempää. Koko tarina perustuu siihen, että minä ohjaan lapsia leikkimään vapaata leikkiä yhdessä, kun lapsettoman siskon mielestä siinä kyljessä pitää aikuisen olla 24/7 sössöttämässä jotain.
Lapseni ovat päivät erillään koska isompi on jo eskarissa, joten se illan oma vapaan leikin hetki on heille oikeasti tärkeä.
Tästä saatiin sitten kehitettyä jäätävä hylkäämistarina, jota sitten ryyditettiin sillä, että aina kun hän tulee meille, minä teen jotain - no daa, pitääkö minun siis istua kädet sylissä katsomassa sitä sössötystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täti voisi nyt ihan keskittyä omaan elämäänsä.
Aivan. Ja sulkea silmänsä, miten lapsia kohdellaan. Niinkö itse teet?
Kun on se oma elämä, on muutakin tekemistä kuin elää toisten elämää...
En todellakaan halua elää jonkun muun elämää.
Mutta mitä itse tekisit, jos arka lapsi uskaltaa puhua asioistaan sinulle? Eläisitkö vaan omaa elämääsi ja unohtaisit koko jutun?Onko sulla oma perhe?
Kyllä minulla on. Hoidin ensimmäistä lapsenlastani kaksi vuotta. Ajoin muutaman kilsan aamuin illoin kesät talvet. Saanko nyt jonkun mitallin?
- apMitali yhdellä ällällä. (Noup! Puhekielessä käytettävä mitalli on varmaankin saanut toiseen ällänsä mallin metalli-sanasta, jota se muistuttaa). Oikeinkirjoitus.
Onko sinulla oma perhe? Ei kuulosta siltä.
On.
- mies: "iso sotaherra evp (voi tulkita myös 'elää vaimonsa palkalla')
- minä: virka, jossa edellytetään virkapukua
- lapsi 33v hoitotyössä
- lapsi 41v oma yritys
- neljä lastenlasta
- kaksi kissaa
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täti voisi nyt ihan keskittyä omaan elämäänsä.
Aivan. Ja sulkea silmänsä, miten lapsia kohdellaan. Niinkö itse teet?
Kun on se oma elämä, on muutakin tekemistä kuin elää toisten elämää...
En todellakaan halua elää jonkun muun elämää.
Mutta mitä itse tekisit, jos arka lapsi uskaltaa puhua asioistaan sinulle? Eläisitkö vaan omaa elämääsi ja unohtaisit koko jutun?Onko sulla oma perhe?
Kyllä minulla on. Hoidin ensimmäistä lapsenlastani kaksi vuotta. Ajoin muutaman kilsan aamuin illoin kesät talvet. Saanko nyt jonkun mitallin?
- apMitali yhdellä ällällä. (Noup! Puhekielessä käytettävä mitalli on varmaankin saanut toiseen ällänsä mallin metalli-sanasta, jota se muistuttaa). Oikeinkirjoitus.
Onko sinulla oma perhe? Ei kuulosta siltä.
On.
- mies: "iso sotaherra evp (voi tulkita myös 'elää vaimonsa palkalla')
- minä: virka, jossa edellytetään virkapukua
- lapsi 33v hoitotyössä
- lapsi 41v oma yritys
- neljä lastenlasta
- kaksi kissaa
- ap
Eli ei ole kuin mies ja kaksi kissaa. Liikaa luppoaikaa ja paha tahto.
Tavallista on se, että murrosikäiset eivät enää tuota viikko-viikko- systeemiä jaksa eivätkä halua. Ei edes silloin, kun vanhemmat asuvat lähes vierekkäin.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseton siskoni on kehittänyt samanlaisen tarinan miten isosisko muka joutuu hoitamaan pienempää. Koko tarina perustuu siihen, että minä ohjaan lapsia leikkimään vapaata leikkiä yhdessä, kun lapsettoman siskon mielestä siinä kyljessä pitää aikuisen olla 24/7 sössöttämässä jotain.
Lapseni ovat päivät erillään koska isompi on jo eskarissa, joten se illan oma vapaan leikin hetki on heille oikeasti tärkeä.
Tästä saatiin sitten kehitettyä jäätävä hylkäämistarina, jota sitten ryyditettiin sillä, että aina kun hän tulee meille, minä teen jotain - no daa, pitääkö minun siis istua kädet sylissä katsomassa sitä sössötystä.
Ok. Minä en ole kehittänyt tarinaa.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseton siskoni on kehittänyt samanlaisen tarinan miten isosisko muka joutuu hoitamaan pienempää. Koko tarina perustuu siihen, että minä ohjaan lapsia leikkimään vapaata leikkiä yhdessä, kun lapsettoman siskon mielestä siinä kyljessä pitää aikuisen olla 24/7 sössöttämässä jotain.
Lapseni ovat päivät erillään koska isompi on jo eskarissa, joten se illan oma vapaan leikin hetki on heille oikeasti tärkeä.
Tästä saatiin sitten kehitettyä jäätävä hylkäämistarina, jota sitten ryyditettiin sillä, että aina kun hän tulee meille, minä teen jotain - no daa, pitääkö minun siis istua kädet sylissä katsomassa sitä sössötystä.
En ymmärrä teitä kumpaakaan. Todella omituisen vuorovaikutusmallin olette kotoa saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseton siskoni on kehittänyt samanlaisen tarinan miten isosisko muka joutuu hoitamaan pienempää. Koko tarina perustuu siihen, että minä ohjaan lapsia leikkimään vapaata leikkiä yhdessä, kun lapsettoman siskon mielestä siinä kyljessä pitää aikuisen olla 24/7 sössöttämässä jotain.
Lapseni ovat päivät erillään koska isompi on jo eskarissa, joten se illan oma vapaan leikin hetki on heille oikeasti tärkeä.
Tästä saatiin sitten kehitettyä jäätävä hylkäämistarina, jota sitten ryyditettiin sillä, että aina kun hän tulee meille, minä teen jotain - no daa, pitääkö minun siis istua kädet sylissä katsomassa sitä sössötystä.
Ok. Minä en ole kehittänyt tarinaa.
- ap
Täysin keksitty tarina, joka kummunnut tylsästä tapahtumaköyhästä elämästä ja pahasta tahdosta.
Vierailija kirjoitti:
Tavallista on se, että murrosikäiset eivät enää tuota viikko-viikko- systeemiä jaksa eivätkä halua. Ei edes silloin, kun vanhemmat asuvat lähes vierekkäin.
Varmaankin näin. Lasten vanhempien kodin välillä ei ole pitkä matka ja isompi alkaa olla jo vaikka esimurrosikäinen - mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseton siskoni on kehittänyt samanlaisen tarinan miten isosisko muka joutuu hoitamaan pienempää. Koko tarina perustuu siihen, että minä ohjaan lapsia leikkimään vapaata leikkiä yhdessä, kun lapsettoman siskon mielestä siinä kyljessä pitää aikuisen olla 24/7 sössöttämässä jotain.
Lapseni ovat päivät erillään koska isompi on jo eskarissa, joten se illan oma vapaan leikin hetki on heille oikeasti tärkeä.
Tästä saatiin sitten kehitettyä jäätävä hylkäämistarina, jota sitten ryyditettiin sillä, että aina kun hän tulee meille, minä teen jotain - no daa, pitääkö minun siis istua kädet sylissä katsomassa sitä sössötystä.
Ok. Minä en ole kehittänyt tarinaa.
- apTäysin keksitty tarina, joka kummunnut tylsästä tapahtumaköyhästä elämästä ja pahasta tahdosta.
Ihan sama, mitä mieltä olet.
- ap
Mun kaverin lapset 13v ja 14v olivat 2 viikkoa keskenään kun tää kaveri oli sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseton siskoni on kehittänyt samanlaisen tarinan miten isosisko muka joutuu hoitamaan pienempää. Koko tarina perustuu siihen, että minä ohjaan lapsia leikkimään vapaata leikkiä yhdessä, kun lapsettoman siskon mielestä siinä kyljessä pitää aikuisen olla 24/7 sössöttämässä jotain.
Lapseni ovat päivät erillään koska isompi on jo eskarissa, joten se illan oma vapaan leikin hetki on heille oikeasti tärkeä.
Tästä saatiin sitten kehitettyä jäätävä hylkäämistarina, jota sitten ryyditettiin sillä, että aina kun hän tulee meille, minä teen jotain - no daa, pitääkö minun siis istua kädet sylissä katsomassa sitä sössötystä.
Ok. Minä en ole kehittänyt tarinaa.
- apTäysin keksitty tarina, joka kummunnut tylsästä tapahtumaköyhästä elämästä ja pahasta tahdosta.
Jos sinä tiedät, millaista on "tylsä ja tapahtumaköyhä elämä saatika paha tahto" niin ei kaikki tiedä eikä he keksi tarinoita vaan elävät elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaan kannattaisi ottaa asia äitinsä kanssa esille. Eihän tuossa ole mitään järkeä, että isä tulee kotiin kun lasten pitäisi olla jo menossa nukkumaan.
Lapsi on toisaalta reipas ja pitää liiankin paljon pikkusisaruksestaan huolta. Puhui kuitenkin minulle ja moneen kertaan kysyin, että mitä: puhui hiljaa, ikäänkuin ei olisi uskaltanut.
Otan kyllä asian puheeksi äitinsä kanssa. Pitää vaan miettiä, että osaan tehdä sen oikein.
- apMiksi siis otat puheeksi äidin kanssa?Jos tähän nyt haluat sekaantua, niin eikö sinun pitäisi ottaa tämä asia puheeksi lapsen isän kanssa?
Kaikki yritettiin ennen eroa. En siis minä, mutta suurinpiirtein koko suku. Tyyppi on sellainen, jota ei neuvota. Hän tietää kaiken paremmin ja akat hiljaa.
Mitä helvettiä mikään ko perheen asioissa tai erossa teille kuuluu? Siis aikuistenoikeasti.
Hyvä kommentti paitsi loppuosa vesitti kaiken: aikuistenoikeasti. 😐
Miten täällä voi edes keskustella, kun kaikki vaan teilataan: Ei ole totta?
Itselläkin on ollut paljon vaikeuksia lähiaikoina. Joskus kirjoitin tänne yksin ollessani. Minut haukuttiin ja sanottiin, että ei äitini ole kuollut vaan keksin koko jutun.
Vaimon suku sekaabtunut kaikkeen ja yrittää nyt nähdä kaiken mieheen liittyvän mahdollisimman negatiivisten lasien läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseton siskoni on kehittänyt samanlaisen tarinan miten isosisko muka joutuu hoitamaan pienempää. Koko tarina perustuu siihen, että minä ohjaan lapsia leikkimään vapaata leikkiä yhdessä, kun lapsettoman siskon mielestä siinä kyljessä pitää aikuisen olla 24/7 sössöttämässä jotain.
Lapseni ovat päivät erillään koska isompi on jo eskarissa, joten se illan oma vapaan leikin hetki on heille oikeasti tärkeä.
Tästä saatiin sitten kehitettyä jäätävä hylkäämistarina, jota sitten ryyditettiin sillä, että aina kun hän tulee meille, minä teen jotain - no daa, pitääkö minun siis istua kädet sylissä katsomassa sitä sössötystä.
Ok. Minä en ole kehittänyt tarinaa.
- apTäysin keksitty tarina, joka kummunnut tylsästä tapahtumaköyhästä elämästä ja pahasta tahdosta.
Näin se vissiin on. Jos omassa elämässä ei tapahdu oikein mitään niin kaverin kauppareissukin on "täysin keksitty tarina".
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin on ollut paljon vaikeuksia lähiaikoina. Joskus kirjoitin tänne yksin ollessani. Minut haukuttiin ja sanottiin, että ei äitini ole kuollut vaan keksin koko jutun.
Tästä tuli tosi paha olo ja melkein itku. Kaikkea hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin on ollut paljon vaikeuksia lähiaikoina. Joskus kirjoitin tänne yksin ollessani. Minut haukuttiin ja sanottiin, että ei äitini ole kuollut vaan keksin koko jutun.
Tästä tuli tosi paha olo ja melkein itku. Kaikkea hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin on ollut paljon vaikeuksia lähiaikoina. Joskus kirjoitin tänne yksin ollessani. Minut haukuttiin ja sanottiin, että ei äitini ole kuollut vaan keksin koko jutun.
Tästä tuli tosi paha olo ja melkein itku. Kaikkea hyvää.
Kirjoitin vastauksen. Hävisi jonnekin. Kiitos kuitenkin. ♥
- ap
Mitä helvettiä mikään ko perheen asioissa tai erossa teille kuuluu? Siis aikuistenoikeasti.